Kokoo­muk­sen tieto- ja tekno­lo­gia­po­liit­ti­nen ohjelma 2023

Nyt on oikea aika tart­tua täysillä uusien tekno­lo­gioi­den ja digi­ta­li­saa­tion tarjoa­maan poten­ti­aa­liin.  Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto. Kun tietoa yhdis­tel­lään ja hyödyn­ne­tään yli orga­ni­saa­tio­ra­jo­jen, voidaan ihmi­sille, yrityk­sille ja yhtei­söille suun­na­tut palve­lut muotoilla parem­min ja tuot­taa fiksum­min.

Tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tiikka käsit­te­lee laaja-alai­sesti digi­ta­li­saa­tioon ja uusiin tekno­lo­gioi­hin liit­ty­viä kysy­myk­siä. Käytän­nössä kyse on esimer­kiksi peli­sään­tö­jen luomi­sesta sille, miten liike­toi­min­taa voidaan raken­taa digi­taa­li­sessa ympä­ris­tössä. Toisaalta poli­tii­kan keinoin voidaan luoda sellaista inno­vaa­tio- ja inves­toin­tiym­pä­ris­töä, jossa uusia ratkai­suja kannat­taa kehit­tää ja tuoda mark­ki­noille juuri Suomessa. Kyse on paitsi inves­toin­ti­kan­nus­teista, myös muun muassa sen turvaa­mi­sesta, että mark­ki­nat toimi­vat suju­vasti, julki­sia hankin­toja tehdään fiksusti, tieto­jär­jes­tel­mät toimi­vat yhteen ja data liik­kuu jouhe­vasti. Kolman­neksi tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kassa on kyse julkis­ten palve­lui­den digi­ta­li­saa­tiosta. Tässä olemme Suomessa jo varsin pitkällä, ja seuraava askel tulee raken­taa niin sano­tun elämän­ta­pah­tuma-ajat­te­lun varaan, jossa samaan elämän­ta­pah­tu­maan kytkey­ty­vät viran­omais­ten ja yritys­ten palve­lut toimi­vat saumat­to­masti yhteen ja tieto liik­kuu suoraan palve­lun­tar­joa­jien välillä.

Kokoo­mus ajat­te­lee, että digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen ovat yksi tärkeim­mistä keinoista paran­taa julkis­ten palve­lui­den laatua, tehok­kuutta ja saata­vuutta. Kun aiem­min palve­luita raken­net­tiin viran­omais­te­hok­kuus edellä, digi­taa­li­sessa maail­massa asioita eri hallin­non ja yhteis­kun­nan sekto­reita voidaan koota saumat­to­miksi palve­lu­ko­ko­nai­suuk­siksi. Tällöin ihmis­ten aikaa ei kulu­teta byro­kra­tian hoita­mi­seen, palve­luita on tarjolla oikea-aikai­sesti ja tarvit­ta­vat viran­omais­rat­kai­sut tehdään aiem­paa nopeam­min ja tehok­kaam­min auto­maat­tista päätök­sen­te­koa ja teko­ä­lyä hyödyn­täen.

Kyse ei ole vain sana­he­li­nästä vaan lopulta hyvin konkreet­ti­sista arjen asioista. Digi­ta­li­saa­tion avulla palve­luita voidaan esimer­kiksi uudis­taa saumat­to­miksi koko­nai­suuk­siksi elämän­ta­pah­tu­mien (mm. lähei­sen kuolema, muutto, työt­tö­myy­den kohtaa­mi­nen tai perheen eroti­lanne) ja orga­ni­saa­tioi­den tapah­tu­mien (mm. yrityk­sen talous­ta­pah­tu­mat, yrityk­sen perus­ta­mi­nen, työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen, toimin­nan laajen­ta­mi­nen ulko­maille) ympä­rille. Oletko esimer­kiksi ikinä tullut ajatel­leeksi, miksi lähei­sen kuolema ajaa ihmi­set edel­leen byro­kra­tian suohon, jossa lippuja ja lappuja joudu­taan kiikut­ta­maan viran­omais­luu­kulta ja pankilta toiselle? Me kokoo­muk­sessa ajat­te­lemme, että näin ei voi olla, vaan tiedon tulisi liik­kua auto­maat­ti­sesti ja jouhe­vasti viran­omais­ten ja yksi­tyis­ten toimi­joi­den välillä. Tämä ei ole utopiaa vaan realis­mia jo seuraa­valla halli­tus­kau­della, kun tahtoa muutok­seen löytyy.

Kokoo­muk­sen keinoja, joilla paran­namme julki­sia palve­luita digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian avulla:

• Toteu­te­taan halli­tus­kau­den aikana viisi hanketta, joilla digi­ta­li­soi­daan kussa­kin yhden elämän­ta­pah­tu­man tai yritys­ta­pah­tu­man ympä­rille kiin­nit­ty­vät julki­set ja yksi­tyi­set palve­lut niin, että ne toimi­vat saumat­to­masti yhteen. Otetaan tavoit­teeksi 2030 mennessä toteu­tet­tava 40 elämän­ta­pah­tu­man digi­ta­li­soi­mi­nen. Hyödyn­ne­tään hank­keissa yhteen­toi­mi­via tieto­jär­jes­tel­miä.
• Vahvis­te­taan ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia päät­tää tiedois­taan ja sallia niiden jaka­mi­nen. Luodaan omadata-peri­aat­teen mukai­sesti yksi­löille ja oikeus­hen­ki­löille yleis­lain­sää­dän­nön tasolla lähtö­koh­tai­nen mahdol­li­suus hyödyn­tää heitä koske­via julki­sissa tieto­jär­jes­tel­missä olevia tietoja ja antaa lupa tieto­jen käyt­töön sekä niiden yhdis­te­lyyn toisiin tietoai­neis­toi­hin muissa palve­luissa.
• Tehdään digi­taa­li­sista palve­luista ensi­si­jai­nen asioin­ti­ka­nava. Tehdään laaduk­kaista ja helpoista digi­pal­ve­luista oletusar­voi­sesti ensi­si­jai­nen tapa vält­tä­mät­tö­mään asioin­tiin. Huoleh­di­taan, että digi­tu­kea on saata­villa nykyistä laajem­min sitä tarvit­se­ville ja että digi­taa­li­suu­den ensi­si­jai­suus ei muodosta estettä palve­lui­hin pääsylle.
• Nopeu­te­taan asioi­den käsit­te­lyä ja paran­ne­taan viran­omais­pää­tös­ten laatua auto­maat­ti­sella päätök­sen­teolla. Huoleh­di­taan, että auto­maat­tista päätök­sen­te­koa koskeva lain­sää­däntö on ajan tasalla ja tarjoaa mahdol­li­suu­det jo nykyi­sin laajasti käytössä olevaan auto­maat­ti­seen päätök­sen­te­koon. Päivi­te­tään lain­sää­däntö mahdol­lis­ta­maan myös teko­ä­lyn avulla tehtä­vät auto­maat­ti­set viran­omais­pää­tök­set ja muu uusien tekno­lo­gioi­den hyödyn­tä­mi­nen.
• Edel­ly­te­tään julkis­hal­lin­non tieto­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­sessä raja­pin­tas­tan­dar­dien ja muiden yhteen­toi­mi­vuus­käy­tän­tei­den noudat­ta­mista. Laadi­taan digi­hank­kei­den rahoi­tus­kri­tee­rit, jotka ohjaa­vat yhteen­toi­mi­vuu­teen.
• Velvoi­te­taan julki­sia orga­ni­saa­tioita hyödyn­tä­mään ”kysy vain kerran” -peri­aa­tetta omassa palve­lu­ke­hi­tyk­sessä. Tarken­ne­taan lain­sää­dän­töä niin, että se estää eril­lis­ten tieto­kan­to­jen perus­ta­mi­sen samo­jen tieto­jen kerää­mistä varten Viron mallin mukai­sesti ja osoi­te­taan lain toimeen­pa­noon riit­tä­vät resurs­sit.
• Kehi­te­tään digi­taa­li­sia julki­sia palve­luita ihmis­läh­töi­sesti eli lähtö­koh­tai­sesti aina elämän­ta­pah­tu­mien ympä­rille. Ihmis­läh­töi­nen lähes­ty­mis­tapa luo edel­ly­tyk­set toimin­ta­ta­po­jen muutok­selle, jossa ongel­mia ratko­taan elämän­ta­pah­tu­mien, liike­toi­min­ta­ta­pah­tu­mien ja ilmiöi­den kautta usei­den toimi­joi­den ja palve­lun­tar­joa­jien yhteis­työnä, ja jossa ihmi­selle itsel­leen vara­taan lopul­li­nen päätös­valta hänen omien tieto­jensa käytöstä. Otetaan valtion­hal­lin­non lisäksi yrityk­set, kunnat ja hyvin­voin­tia­lu­eet tiivisti mukaan kehi­tys­työ­hön.

Parem­pien julkis­ten palve­lui­den lisäksi digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gi­nen kehi­tys ovat valta­via mahdol­li­suuk­sia uudelle kasvulle. Ne ovat sitä usein täysin nouda­te­tusta poli­tii­kasta riip­pu­matta, mutta poli­tii­kan tehtä­vänä on luoda uudelle kasvulle parhaat mahdol­li­set edel­ly­tyk­set. On esimer­kiksi panos­tet­tava osaa­van työvoi­man saata­vuu­teen, turvat­tava riit­tävä tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus, avat­tava julki­sen datan raja­pin­toja ja varmis­tet­tava mark­ki­noi­den toiminta.

Samoin digi­ta­li­saa­tio on valtava mahdol­li­suus, kun tavoit­te­lemme asemaa puhtaan ener­gian ja ympä­ristö- ja luon­to­vii­sai­den ratkai­su­jen suur­val­tana. Nämä ratkai­sut nojaa­vat poik­keuk­setta uuteen tekno­lo­gi­aan, dataan ja digi­taa­li­seen infra­struk­tuu­riin, joiden avulla voimme muun muassa analy­soida suuria data­mas­soja, nopeut­taa tutki­musta, tehos­taa tuotan­to­pro­ses­seja ja lisätä ener­gia­te­hok­kuutta. Digi­ta­li­saa­tiolla on tärkeä osansa myös kier­to­ta­lou­den moot­to­rina: kehit­teillä oleva digi­taa­li­nen tuote­passi mahdol­lis­taa tiedon­saan­nin esimer­kiksi tuot­tei­den käytöstä, huol­losta ja kier­rä­tyk­sestä. Ilman digi­ta­li­saa­tion täysi­mää­räistä hyödyn­tä­mistä myös­kään ympä­ris­töä ja luon­non moni­muo­toi­suutta koske­vat tavoit­teemme eivät ole saavu­tet­ta­vissa.

Julki­sen vallan tehtävä tässä kaikessa on luoda mahdol­li­suu­det uudelle kasvulle ja huoleh­tia, että Suomeen kannat­taa inves­toida ja muut­taa. Tarvit­semme mm. laaduk­kaita tieto­lii­ken­neyh­teyk­siä, laajaan tieto­tek­nii­kan hyödyn­tä­mistä sekä näiden edel­lyt­tä­mään varmaa sähkön­saan­tia. Stan­dar­doi­tu­jen määrit­te­ly­jen ja sopi­mus­mal­lien kautta taas voimme mahdol­lis­taa datan jaka­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen orga­ni­saa­tio­ra­jo­jen yli sekä turvata yhteen­toi­mi­vuus eri järjes­tel­mien kesken.

Kokoo­muk­sen keinoja, joilla digi­ta­li­saa­tiosta, datasta ja uusista tekno­lo­gioista luodaan kasvua:

• Huoleh­di­taan digi­taa­li­sesta turval­li­suu­desta, mutta huomioi­daan myös tiedon käytet­tä­vyy­teen ja kilpai­lu­ky­kyyn liit­ty­vät näkö­koh­dat. Muut­tu­nut turval­li­suus­ti­lanne vaatii sitä, että kriit­ti­nen data, kuten esimer­kiksi tietyt paik­ka­tie­dot, tunnis­te­taan ja suoja­taan mutta tiedon hyödyn­net­tä­vyys avoi­missa tieto­kan­noissa kuiten­kin säily­te­tään.
• Helpo­te­taan työpe­räistä maahan­muut­toa ja ICT-alan osaa­ja­pu­laa. Vauh­di­te­taan työpe­räistä maahan­muut­toa osaa­ja­pu­laan vastaa­mi­seksi. Lisä­tään ICT-alan aloi­tus­paik­koja vuosit­tain vähin­tään 10 prosen­tilla sekä yritys­läh­töi­siä ohjel­misto-osaa­jien muun­to­kou­lu­tuk­sia alan­vaih­ta­jille ja maassa oleville kansain­vä­li­sille osaa­jille. Kannus­te­taan myös naisia ja tyttöjä hakeu­tu­maan alalle ja pure­taan aktii­vi­sesti tätä hidas­ta­via stereo­ty­pioita.
• Käyn­nis­te­tään kasvuoh­jelma teol­li­sen datan hyödyn­tä­mi­sen lisää­mi­seksi. Vahvis­te­taan yritys­ten valmiuk­sia hyödyn­tää dataa vaikut­ta­vasti ja kestä­västi liike­toi­min­nan proses­sien tehos­ta­mi­seen sekä tuot­tei­den ja palve­lui­den kehit­tä­mi­seen.
• Tuetaan pk-yritys­ten digi­ta­li­soi­tu­mista. Aute­taan pk-yrityk­siä tart­tu­maan digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­siin ja noste­taan digi­taa­li­sesti edis­ty­nei­den pk-yritys­ten määrää merkit­tä­västi mm. nykyis­ten rahoi­tus­oh­jel­mien kautta sekä EU-rahoit­tei­silla inno­vaa­tio­hu­beilla.
• Tehdään parem­pia julki­sia hankin­toja ja pure­taan keino­te­koi­sia sido­syk­sik­kö­ra­ken­teita. Lisä­tään mark­ki­nan dyna­miik­kaa säätä­mällä nimen­omai­nen omis­tuso­suus, joka sido­syk­si­köiltä eli julki­silta inhouse-yhtiöiltä edel­ly­te­tään, jotta hankin­nan voi tehdä kilpai­lut­ta­matta. Lisä­tään merkit­tä­västi kään­teis­ten kilpai­lu­tus­ten, inno­va­tii­vis­ten hankin­to­jen, kump­pa­nuus­mal­lien sekä allians­sien käyt­töä julkis­hal­lin­non ICT-hankin­noissa. Huoleh­di­taan, että julki­sissa hankin­noissa nouda­tet­ta­vat ehdot tuke­vat myös ICT-alan vien­tiä ja kasvua. Tarjo­taan koulu­tusta hankin­toja teke­ville viran­hal­ti­joille.
• Luodaan Suomeen avoi­miin stan­dar­dei­hin perus­tu­vaa, EU-yhteen­so­pi­vaa datan jaka­mista edis­tä­vää infra­struk­tuu­ria käyn­nis­tä­mällä vähin­tään viisi eri toimia­loilla toimi­vaa data-avaruutta. Edis­te­tään datan liik­ku­vuutta ja jaka­mista tuke­malla yritys­läh­töis­ten datan jaka­mi­sen mallien, sopi­mus­käy­tän­tö­jen ja stan­dar­dien synty­mistä.
• Tartu­taan etujou­koissa uusiin mahdol­li­suuk­siin ja tekno­lo­gioi­hin. Ollaan hereillä uusista nouse­vista ilmiöistä ja tartu­taan niiden mahdol­li­suuk­sin ensim­mäi­senä.  Koneop­pi­vien järjes­tel­mien ja muun teko­ä­ly­tek­no­lo­gian lisäksi tällai­siksi voidaan lukea mm. kvant­ti­tek­no­lo­gia, ohjel­mis­to­tek­no­lo­giat, auto­no­mi­set järjes­tel­mät, tieto­lii­kenne, 6G ja mikroe­lekt­ro­niikka sekä lohko­ket­ju­tek­no­lo­gian mahdol­lis­tama seuraa­van suku­pol­ven inter­net, eli web3.Valmistellaan uusien tekno­lo­gioi­den edis­ty­mistä tukeva tiekartta.
• Lisä­tään digi­ta­li­saa­tion hiili­kä­den­jäl­keä ja leika­taan sen hiili­ja­lan­jäl­keä. Luodaan ICT-alan pääs­tö­jen yhtei­seu­roop­pa­lai­nen mitta­risto, joka perus­tuu vertai­lu­kel­poi­seen tietoon ICT-alan hiili­ja­lan­jäl­jestä ja siitä, miten tieto- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian avulla vähen­ne­tään muiden alojen pääs­töjä (hiili­kä­den­jälki). Suun­na­taan julkista rahoi­tusta digi­ta­li­saa­tion hiili­kä­den­jäl­keä kasvat­ta­ville tekno­lo­gioille, tuot­teille ja palve­luille. Varmis­te­taan, että kansal­li­nen TKI-agenda tukee digi­taa­lis­ten ener­gia-, luonto- ja ympä­ris­tö­vii­sai­den tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mistä.
• Varmis­te­taan julkis­ten tietoai­neis­to­jen laatu ja saata­vuus. Avataan julki­sen sekto­rin hallussa olevaa dataa mark­ki­na­toi­mi­joille ja uusien palve­lui­den kehit­tä­mi­seen mm. avoin­ten raja­pin­to­jen kautta mark­ki­naeh­toi­sesti. Kiin­ni­te­tään muuten­kin huomiota tiedon hyödyn­net­tä­vyy­teen, jotta saamme yhdis­tel­tyä dataa ja luotua esimer­kiksi parem­pia palve­luita.

Tärkeä osa tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tiik­kaa on mark­ki­noi­den sään­tely ja rajo­jen aset­ta­mi­nen.  Datan määrä kasvaa jatku­vasti, kun sitä kerä­tään ja syntyy enem­män kuin koskaan ennen. Saman­ai­kai­sesti kasvaa myös datan arvo, kun kykymme käsi­tellä sitä lisään­tyy.

Kokoo­muk­sen perus­pe­ri­aate data­ta­lou­den sään­te­lyssä on, että ihmi­sellä itsel­lään tulee olla mahdol­li­suus päät­tää siitä, mihin hänestä kerät­tyä dataa käyte­tään. Sama pätee myös yrityk­siin: pääsy omasta liike­toi­min­nasta synty­vään dataan auttaa yrityk­siä inno­voi­maan ja luomaan uutta kasvua. Data­ta­lou­den fiksu sään­tely tukee myös reilua kilpai­lua. Kun datan jaka­mi­sen ja käytön peli­sään­nöt ovat selkeät, yrityk­sillä on pääsy inno­vaa­tioi­den raaka-ainei­siin sekä kannus­ti­met inves­toida. Data­mo­no­po­lien synty­mi­seen ja inno­vaa­tioi­den esty­mi­seen tulee puut­tua tehok­kaasti lain­sää­dän­nön ja viran­omais­val­von­nan keinoin. Samalla tiedon luotet­ta­vuu­teen on kiin­ni­tet­tävä entistä enem­män huomiota, kun koneop­pi­vat järjes­tel­mät kehit­ty­vät ja valheel­li­sen tiedon tunnis­ta­mi­nen vaikeu­tuu. Kokoo­mus ajat­te­lee, että uudet ilmiöt vaati­vat uutta sään­te­lyä, jotta ihmis­ten perus­oi­keu­det voidaan turvata ja kilpailu mark­ki­noilla on reilua.

Digi­ta­li­saa­tion ja tekno­lo­gi­sen kehi­tyk­sen luonne vaatii, että sään­te­lyä luodaan lähes ainoas­taan EU-tasolla, ei kansal­li­sesti. Tämä on peri­aate, johon kokoo­mus sitou­tuu. Haluamme vaikut­taa aktii­vi­sesti siihen, että alus­ta­ta­loutta, dataa ja digi­ta­li­saa­tiota koskeva EU-sään­tely kulkee ennen kaik­kea mahdol­lis­ta­vaan suun­taan. Emme siis halua sotkea mark­ki­noita ja heiken­tää suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä tarpeet­to­malla kansal­li­sella lisä­sään­te­lyllä. Sen sijaan tuemme EU:n moni­puo­li­sia lain­sää­dän­tö­toi­mia, joiden tavoit­teena on mm. korjata digi­mark­ki­noi­den kilpai­luon­gel­mia, varmis­taa perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen ja tarjoa yrityk­sille nykyistä parem­mat kasvun edel­ly­tyk­set. Tärkeää kuiten­kin on, että säädök­set eivät toteudu liian rajoit­ta­vina ja että ne tarjoa­vat yrityk­selle parhaat mahdol­li­set kasvun eväät. Meillä ei ole varaa sään­nellä itsemme ulos globaa­lista tekno­lo­gia­kil­pai­lusta.

Kokoo­muk­sen keinot, joilla digi­taa­li­sen liike­toi­min­nan sään­tely on oikea­suh­taista ja tukee kasvua:

• Huomioi­daan täsmen­tyvä EU-sään­tely kaikessa kansal­li­sen lain­sää­dän­nön kehit­tä­mi­sessä. Kehi­te­tään digi­ta­li­saa­tion, datan ja uusien tekno­lo­gioi­den sään­te­lyä aktii­vi­sesti, mutta aina ensi­si­jai­sesti EU-tasolla. Pidät­täy­dy­tään vain kansal­li­sista tarpeista synty­vistä ja yritys­ten velvoit­teita lisää­vistä säädös­hank­keista. Mikäli EU-sään­tely vaati kansal­lista imple­men­toin­tia tai täyden­tä­vää sään­te­lyä, varmis­te­taan että sään­te­lystä ei tehdä yliki­reitä kansal­li­sia tulkin­toja. Seura­taan tark­kaan nykyi­sen EU-komis­sion digia­gen­dan (Europe Fit for Digi­tal Age) vaiku­tuk­sia ja vaadi­taan tarvit­taessa nopeita korjaus­liik­keitä.
• Käyte­tään ja vaali­taan sisä­mark­ki­noista synty­vää pehmeää valtaa. EU on valtava mark­kina-alue mutta myös globaa­lin vallan­käy­tön väline, jonka kautta uusia tekno­lo­gioita, dataa ja esimer­kiksi tieto­suo­jaa koske­vat sään­te­ly­rat­kai­summe ja stan­dar­dimme leviä­vät globaa­listi (ns. Brys­sel-efekti). Näin käy kuiten­kin vain silloin, kun euroop­pa­lai­nen sään­tely koetaan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­seksi, oikea­suh­tai­seksi ja laaduk­kaaksi.
• Puutu­taan digi­mark­ki­nan keskit­ty­mi­seen ja muihin kilpai­luon­gel­miin enna­kol­li­sesti EU-tason lain­sää­dän­nöllä, muun muassa uuden digi­mark­ki­na­sää­dök­sen (DMA) ja sen tehok­kaan valvon­nan keinoin. Tuetaan erityi­sesti pk-yrityk­siä niille sään­te­lyn kautta luotu­jen uusien oikeuk­sien käytössä.
• Toteu­te­taan kansal­li­sen tieto­suo­ja­lain­sää­dän­nön koko­nai­suu­dis­tus, jossa kumo­taan tiedon liik­ku­vuutta, pilvi­pal­ve­lui­den tarkoi­tuk­sen­mu­kaista käyt­töä tai muuten julkis­ten palve­lui­den tarkoi­tuk­sen­mu­kaista järjes­tä­mistä tai yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä hait­taa­vat kansal­li­set säädök­set.
• Varmis­te­taan, että sote-tiedon­hal­lin­nan lain­sää­däntö mahdol­lis­taa terveys­da­tan suju­van käytön eri toimi­joi­den välillä niin hyvin­voin­tia­lueilla kuin valta­kun­nal­li­sesti. Osal­lis­tu­taan aktii­vi­sesti EU:n terveys­data-avaruu­den (EHDS) puit­teissa tehtä­vään työhön ja sovi­te­taan kansal­li­set ratkai­sut tämän kanssa yhteen­so­pi­viksi. Käyn­nis­te­tään yhteen­toi­mi­viin sote-tieto­jär­jes­tel­miin tähtäävä valmis­telu ja kiel­le­tään massii­vis­ten eril­lis­ten tieto­jär­jes­tel­mien hank­ki­mi­nen hyvin­voin­tia­lueilla ennen tämän toteu­tu­mista.
• Varmis­te­taan reilu kilpailu ja kulut­ta­jien oikeu­det erityi­sesti suhteessa kolman­sista maista käsin sisä­mark­ki­noilla toimi­viin verk­ko­kaup­poi­hin. Huoleh­di­taan, että sijain­ti­pai­kas­taan riip­pu­matta kaikki Suomen mark­ki­noilla kilpai­le­vat yrityk­set noudat­ta­vat verk­koa­lus­toja, kulut­ta­jan­suo­jaa ja tuote­tur­val­li­suutta koske­via sään­töjä. Turva­taan näin myös suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä ja reilua kilpai­lua.

Jotta tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kassa onnis­tu­taan, sen johta­mi­sen ja rahoi­tuk­sen tulee olla kunnossa. Tämän hetken suuri ongelma on sekto­rin johta­mi­sen hajau­tu­mi­nen minis­te­riöi­den, viras­to­jen, kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den moni­mut­kai­seksi tilk­ku­tä­kiksi, jota kukaan ei hallitse ja jonka niele­mistä miljar­deista ei saada kaik­kea irti. Seuraa­van halli­tus­kau­den aikana suun­nan on muutut­tava.

Kokoo­muk­sen keinoja, joilla tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan johta­mi­seen saadaan ryhti­liike:

• Vahvis­te­taan tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan johta­mista. Kehi­te­tään digi­mi­nis­te­ri­ryh­mää sekä uutta digi­toi­mis­toa valtio­neu­vos­ton kans­lian yhtey­dessä. Asete­taan digi­mi­nis­te­ri­ryh­män toimesta sekto­rille selkeät halli­tus­kau­den mittai­set prio­ri­tee­tit. Säily­te­tään kulu­neella halli­tus­kau­della luodut digi­joh­ta­mi­sen hallin­to­ra­ken­teen pääpiir­teet, mutta vahvis­te­taan digi­toi­mis­toa merkit­tä­västi. Keski­te­tään toimis­ton johdet­ta­vaksi sekto­rin poik­ki­hal­lin­nol­li­nen yhteis­työ ja anne­taan digi­toi­mis­tolle nykyistä vahvempi mandaatti koor­di­noida eri minis­te­riöi­den toimi­val­lassa olevia tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan osako­ko­nai­suuk­sia, edis­tää digi­mi­nis­te­ri­ryh­män aset­ta­mien stra­te­gis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mista, antaa lausun­toja eri minis­te­riöi­den hank­keista ja varmis­taa toimen­pi­tei­den johdon­mu­kai­suus.
• Osoi­te­taan tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan alaa koske­vat lain­sää­dän­tö­hank­keet edus­kun­nassa selkeästi yhden valio­kun­nan vastuulle. Se myös tukisi muita valio­kun­tia tarkas­te­le­malla lakia­loit­teita tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan sekto­rin näkö­kul­masta nykyi­sen hallin­non puit­teissa. Mahdol­li­suu­tena on esimer­kiksi laajen­taa tule­vai­suus­va­lio­kun­nan tehtä­vä­kent­tää.
• Kasa­taan nykyi­sistä sirpa­lei­sista digi­hank­keista noin 100–150 miljoo­nan euron yhtei­nen kehi­tys­bud­jetti, joka sijoi­te­taan uuden, vahvis­te­tun digi­toi­mis­ton ja digi­mi­nis­te­ri­ryh­män johdet­ta­vaksi. Suun­na­taan kehi­tys­bud­je­tin varoja digi­mi­nis­te­ri­ryh­män aset­ta­mien prio­ri­teet­tien mukai­sesti. Vähen­ne­tään samassa suhteessa minis­te­riö­koh­tais­ten ja muiden yksit­täi­siin hallin­non siiloi­hin jäävien digi­ke­hi­tys­hank­kei­den määrä­ra­hoja, jotta uudis­tus on kustan­nus­neut­raali. Luodaan tieto- ja tekno­lo­gia­po­li­tii­kan sekto­rille halli­tus­kausien yli ulot­tuva pitkän tähtäi­men rahoi­tus­suun­ni­telma.
• Paran­ne­taan valvon­ta­vi­ran­omais­ten välistä yhteis­työtä. Digi­taa­li­sen maail­man sään­te­lyä valvo­taan usei­den viran­omais­ten, kuten Trafico­min, tieto­suo­ja­val­tuu­te­tun ja kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­ras­ton toimesta, mutta viran­omais­ten väli­sessä yhteis­työssä on paran­ta­mi­sen varaa. Panos­te­taan tähän, jotta sään­te­lyn valvonta on teho­kasta ja selkeää. Varmis­te­taan, ettei­vät viran­omais­ten anta­mat lain­sää­dän­nön tulkin­nat ole keske­nään risti­rii­dassa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa