Lenita Toivakka ja Anne-Mari Viro­lai­nen muis­tut­ta­vat tyttö­jen aseman paran­ta­mi­sen merkit­tä­vyy­destä.

Tytöt ovat globaa­listi poikia alhai­sem­min koulu­tet­tuja ja heidän tervey­den­ti­lansa on huonompi. Kansan­edus­ta­jat muis­tut­ta­vat, että monissa paikoissa tyttö­jen oikeu­det eivät edel­leen­kään ole samalla tasolla kuin poikien.

Tyttö­jen heikko asema johtuu usein järjes­tel­mäl­li­sestä suku­puo­li­syr­jin­nästä.

”Tyttö­jen heikko asema johtuu usein järjes­tel­mäl­li­sestä suku­puo­li­syr­jin­nästä. Monissa maissa tyttöi­hin panos­ta­mista ei nähdä kannat­ta­vana, eivätkä he saa yhden­ver­tai­sia mahdol­li­suuk­sia koulut­tau­tua tai tehdä omia valin­toja elämäs­tään”, Toivakka kuvaa.

Joka vuosi yli kahden miljoo­nan 15-vuoti­aan tytön lapsuus päät­tyy äitiy­teen. Syvälle juur­tu­nut tyttö­jen syrjintä johtaa lapsia­vio­liit­to­jen lisäksi muun muassa lapsi­työ­voi­maan, suku­puo­lie­lin­ten silvon­taan, seksu­aa­li­seen hyväk­si­käyt­töön ja perus­kou­lu­tuk­sen puut­tee­seen.

”Yli puolet 10-vuotiaista tytöistä asuvat epätasa-arvoi­siksi luoki­tel­luissa maissa. Näissä maissa tytöillä on suuri riski joutua räikei­den ihmi­soi­keus­louk­kaus­ten uhreiksi. Se on käsit­tä­mät­tö­män julmaa ja väärin”, Viro­lai­nen kertoo.

Mahdol­li­suus koulut­tau­tua on avai­na­se­massa tyttö­jen aseman paran­ta­mi­seksi. Riit­tä­vän koulu­tuk­sen saaneet tytöt kohtaa­vat merkit­tä­västi vähem­män vääryyk­siä kuin koulut­tau­tu­mat­to­mat. Koulu­tuk­sen myötä tytöt saavat parem­paa palk­kaa, he oppi­vat itse vaati­maan oikeuk­si­aan ja siir­tä­vät koulu­tuk­sen tuomaa osaa­mista myös lapsil­leen.

Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan ensim­mäi­nen pain­opiste on nais­ten ja tyttö­jen oikeu­det ja asema. Oikeuk­sien, hyvin­voin­nin ja mahdol­li­suuk­sien paran­tu­mi­nen on avai­na­se­massa muiden kehi­tys­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­sessa. Talou­del­li­set panok­set tyttöi­hin luo pidem­män aika­vä­lin talous­kas­vua ja kehi­tystä. Arvioi­den mukaan hyvin­voin­tiin, koulu­tuk­seen ja tyttöi­hin panos­ta­mi­nen nyt voi tuoda kehit­ty­ville maille vähin­tään 21 miljar­dia dolla­ria vuoteen 2030 mennessä.

”Panos­tus tyttö­jen oikeuk­siin ja mahdol­li­suuk­siin on samalla panos­tus osaa­mi­seen, hyvin­voin­tiin ja talous­kas­vuun”, Toivakka sanoo.

”Kyse ei ole vain yksi­löi­den autta­mi­sesta tässä ja nyt. Kyse on pitkälle kanta­vista ratkai­suista, jotka hyödyt­tä­vät kaik­kia”, Viro­lai­nen päät­tää.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa