Luki­jalle

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta. 

Kulu­nut vuosi krii­sei­neen on osoit­ta­nut kestä­vän talou­den merki­tyk­sen. Talous­po­li­tiikka on yhä useam­min myös turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Emme voi suojata Suomea tai tukea Ukrai­naa kestä­västi, mikäli emme pysty huoleh­ti­maan omasta talou­des­tamme. Pysy­västi velkai­nen maa ilman parem­paa näky­mää tule­vasta ei voi pysyä pystyssä omilla jaloil­laan.

Suomi on elänyt vuosia velaksi. Samalla talou­temme krii­sin­kes­tä­vyys on heiken­ty­nyt. Me tarvit­semme lujan Suomen, jotta voimme huoleh­tia suoma­lais­ten perus­tar­peista - turval­li­suu­desta, koulu­tuk­sesta ja palve­luista. Luja Suomi pärjää vaikei­na­kin aikoina. Luja Suomi seisoo vahvasti omilla jaloil­laan, vaikka ympä­rillä myrs­kyäisi.

Meidän on palau­tet­tava suoma­lais­ten usko tule­vai­suu­teen. Siihen, että vaikeis­ta­kin ajoista selvi­tään, kunhan teemme oikeita asioita. Kokoo­mus on vaih­toehto vasem­mis­to­hal­li­tuk­selle. Kokoo­mus on vastuul­li­nen asioi­den hoitaja, ratkai­suja etsivä ja niitä löytävä.

Luja ja vahva Suomi suoje­lee yksi­lön­va­pautta, ihmi­soi­keuk­sia, demo­kra­tiaa ja oikeus­val­tiota. Vahva Suomi ei käperry sisään­päin, vaan pärjää kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Mark­ki­na­ta­lous toimii, yrityk­set menes­ty­vät ja talous kasvaa. Vahvassa Suomessa ketään ei jätetä tien varteen.

Esit­te­lemme tässä julkai­sussa vaih­toeh­tomme velka­ta­lou­delle. Meidän mallis­samme tule­vai­suutta raken­ne­taan talou­den kestä­välle kasvulle, uuden luomi­selle ja uudis­tu­mi­selle. Meidän vaih­toeh­dos­samme hyvin­vointi syntyy suoma­lais­ten työstä, ahke­ruu­desta ja yrit­tä­mi­sestä. Kokoo­muk­sen mallissa jokai­nen työi­käi­nen ja työky­kyi­nen on töissä ja osal­lis­tuu yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen. Vain silloin olemme maana oikealla raiteella kohti tule­vaa.

Me emme keskitä tarmoamme järjes­tel­män pönkit­tä­mi­seen. Me teemme töitä ihmi­sille yksi­löinä ja yhtei­sön jäse­ninä. Suoma­lais­ten pitää saada päät­tää enem­män omasta elämäs­tään, rahois­taan ja palve­luis­taan. Valin­nan mahdol­li­suuk­sien lisää­mi­nen luo työtä sekä kasvat­taa vaurautta ja vapautta.

Kokoo­muk­sen kasvun kaavassa muutos ei tapahdu veroja korot­ta­malla ja ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia kaven­ta­malla, vaan osaa­mi­seen, inves­toin­tei­hin, työhön ja yrit­tä­jyy­teen panos­ta­malla. Sääs­tä­mi­sestä täytyy tehdä jälleen suoma­lai­nen hyve.

Tule­van vaali­kau­den keskei­sin kysy­mys on julki­sen talou­den terveh­dyt­tä­mi­nen ja kasvun luomi­nen. Vain siten takaamme maamme turval­li­suu­den ja tule­vai­suu­den. Siksi lupaamme vähen­tää velkaan­tu­mista ja nostaa suoma­lais­ten elin­ta­soa. Poli­tiik­kamme  mahdol­lis­taa arjesta selviä­mi­sen ja sen, että unel­mille jää myös tilaa. Miljar­dien velka­taakka ei saa jäädä lastesi makset­ta­vaksi. On aika kään­tää Suomi oike­aan suun­taan.

Petteri Orpo

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

Sisäl­lys­luet­telo

1. Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle
1.1 Miljar­din vahvempi julki­nen talous vuonna 2023
1.2 Velkaan­tu­mi­nen laskuun seuraa­van vaali­kau­den aikana
1.3 Julki­nen talous pysy­vään tasa­pai­noon kahden vaali­kau­den aikana

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi
2.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta miljar­dilla
2.2 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi
2.3 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa ja siir­re­tään vero­tuk­sen pain­opis­tettä
2.4 Uudis­te­taan osake­sääs­tö­tili            

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi
3.1 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa
3.2 Uudis­te­taan työmark­ki­nat
3.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja              
3.4 Pienen­ne­tään vero­kii­laa
3.5 Piden­ne­tään työuria

4. Kestä­vän kasvun Suomi
4.1 Lisä­tään tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta
4.2 Suju­voi­te­taan inves­toin­tien viran­omais­kä­sit­te­lyä
4.3 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero
4.4 Laite­taan koko Suomi kuntoon infrain­ves­toin­neilla
4.5 Pääomi­te­taan nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöitä
4.6 Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel
4.7 Helpo­tusta suoma­lais­ten sähkö­las­kui­hin
4.8 Tehdään Suomesta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta
4.9 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus
4.10 Uudis­te­taan asun­to­mark­ki­noita 

5. Sivis­tyk­sen Suomi
5.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta
5.2 Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua ja tasoi­te­taan oppi­mi­se­roja
5.3 Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta
5.4 Pääomi­te­taan korkea­kou­luja miljar­dilla ja noste­taan osaa­mis­ta­soa                 

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi 
6.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille
6.2 Paran­ne­taan hoitoon ja palve­lui­hin pääsyä
6.3 Panos­te­taan tutkit­tuun tietoon ja vaikut­ta­vaan palve­lu­jär­jes­tel­mään
6.4 Panos­te­taan osaa­vaan ja riit­tä­vään henki­lös­töön palve­lui­den laadun ja saata­vuu­den turvaa­mi­seksi
6.5 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys
6.6 Uudis­te­taan raha­pe­li­jär­jes­telmä raha­pe­lion­gel­mien vähen­tä­mi­seksi
6.7 Huoleh­di­taan arjen osto­voi­masta

7. Turval­li­nen Suomi
7.1 Turva­taan polii­sin resurs­sit ja torju­taan jengi­ri­kol­li­suutta
7.2 Lisä­tään pelas­ta­jien koulu­tus­mää­riä
7.3 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­pro­ses­si­ket­jun resurs­sit
7.4 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille ja este­tään järjes­tel­män väärin­käyttö
7.5 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit
7.6 Vahvis­te­taan ruoka­tur­vaa
7.7 Jatke­taan stra­te­gista, arvo­poh­jaista ja tulok­sel­lista kehi­ty­syh­teis­työtä         

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi
8.1 Käyn­nis­te­tään julki­sen hallin­non tehos­ta­mis­oh­jelma
8.2 Leika­taan yritys­tu­kia
8.3. Prio­ri­soi­daan menoja

9. Taulu­kot
9.1 Menot
9.2 Tulot
9.3 Valtion omai­suu­den käyttö
9.4 Työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set

1. Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle

“Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kokoo­muk­sen talous­po­li­tii­kan tavoit­teena on kasvat­taa suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ja raken­taa kestä­vää hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa. Talou­den pohjan vahvis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä, jotta voimme säilyt­tää hyvin­voin­ti­pal­ve­lut myös tule­ville suku­pol­ville. Tule­via krii­sejä varten on raken­net­tava talou­del­lista liik­ku­ma­va­raa. Talou­den vahvis­ta­mi­nen on edel­ly­tys kyvyl­lemme ratkaista ilmas­ton­muu­tok­sen kaltai­sia globaa­leja ongel­mia.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on hyvin­voin­nin ja talou­den kasvu, joka lisää ihmis­ten valin­nan mahdol­li­suuk­sia, luo työtä sekä kasvat­taa vaurautta ja vapautta. Kokoo­muk­sen kasvun kaava koos­tuu kolmesta osasta:

1. Uuden luomi­nen ja uudis­tu­mi­nen on kasvun tärkein lähde. Osaa­mis­ta­soa noste­taan ja yksi­tyi­sen sekto­rin tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan kannus­ti­mia paran­ne­taan.
2. Inves­toin­nit välit­tä­vät tekno­lo­gian kehi­tyk­sen kasvu­vai­ku­tuk­sen talou­teen. Inves­toin­tiym­pä­ris­töä paran­ne­taan esimer­kiksi joudut­ta­malla lupa- ja vali­tus­kä­sit­te­lyä. Suomesta tehdään puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta esimer­kiksi lisää­mällä ydin­voi­maa. Rahoi­tus­mark­ki­noita kehi­te­tään kasvu­ra­hoi­tuk­sen lisää­mi­seksi. Kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tuk­sella paran­ne­taan inves­toin­tien ja ahke­ruu­den kannus­ti­mia.
3. Kestävä kasvu syntyy vain yrit­tä­mi­selle ja ahke­ruu­delle myön­tei­sessä ympä­ris­tössä. Osaa­van työvoi­man saata­vuutta lisä­tään. Yritys­ten ja yrit­tä­jien mahdol­li­suuk­sia uuteen alkuun vahvis­te­taan. Sään­tely ja vero­tus on enna­koi­ta­vaa. Tarpeet­to­mat normit pure­taan. Julki­sen sekto­rin osal­lis­tu­mista veron­mak­sa­jien rahoilla mark­ki­noille rajoi­te­taan vain niihin tilan­tei­siin, joissa se on aivan vält­tä­mä­töntä.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että neljä viidestä työi­käi­sestä on töissä vuonna 2030. Siksi:

• Työssä jaksa­mista on tuet­tava.
•  Elini­käistä oppi­mista on vahvis­tet­tava.
•  Liik­ku­vuutta työmark­ki­noilla on lisät­tävä.
• Työpe­räistä maahan­muut­toa on lisät­tävä paran­ta­malla Suomen houkut­te­le­vuutta.
• Työvoi­ma­pal­ve­luita on vahvis­tet­tava.
• Sosi­aa­li­tur­van kannus­tin­louk­kuja on puret­tava ja velvoit­ta­vuutta lisät­tävä.
• Osa- ja vajaa­työ­ky­kyis­ten palve­luja on vahvis­tet­tava, jotta entistä useam­malla on entistä enem­män mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työelä­mään. 

Kokoo­muk­sen talous­po­li­tii­kan vaih­toehto yhdis­tää hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut turvaa­van vastuul­li­sen talous­po­li­tii­kan ja rohkeat panos­tuk­set kasvuun. Kokoo­mus raken­taa 2020-luvun talous­po­li­tiik­kansa neljän tavoit­teen ympä­rille: 

1. Yrit­tä­jyys­ta­voite: Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa yrit­tä­jällä on mahdol­li­suus ottaa riskiä, onnis­tua ja epäon­nis­tua, kasvat­taa yritys­tään ja palkata ihmi­siä töihin. Kokoo­mus tavoit­te­lee työnan­ta­jay­ri­tys­ten määrän kasvat­ta­mista 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritys­ten määrän 20 000:sta 25 000:een.
2. Vauras­tu­mis­ta­voite: Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa ihmi­sillä on mahdol­li­suus vauras­tua osaa­mi­sella, ahke­ruu­della, työllä ja yrit­tä­mi­sellä. Haluamme, että suoma­lai­set voivat keski­mää­rin kasvat­taa netto­va­ral­li­suut­taan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoin­ves­toin­nit aineel­li­seen ja aineet­to­maan pääomaan saadaan kään­net­tyä reilusti posi­tii­vi­seksi.
3. Työl­li­syys­ta­voite: Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa jokai­nen työi­käi­nen ja -kykyi­nen tulee toimeen omalla työl­lään. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että neljä viidestä työi­käi­sestä on töissä vuonna 2030, jotta hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus on turvat­ta­vissa.
4. Kestä­vyys­ta­voite: Kokoo­mus haluaa pelas­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ja puhtaan ympä­ris­tön myös tule­ville suku­pol­ville. Talous­po­li­tii­kan tavoit­teeksi on asetet­tava julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­nen ja talous­kas­vun ekolo­gi­nen kestä­vyys.

Miksi muutos on vält­tä­mä­tön?

Julkis­ten meno­jen ja tulo­jen välillä on pysyvä epäta­sa­paino. Ensi vuonna valtion budjetti on yli kahdek­san miljar­dia euroa alijää­mäi­nen. Joka kymme­nes euro, jonka käytämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin, polii­siin tai luon­non­suo­je­luun, rahoi­te­taan velaksi. Meno­jen kasvu on pysy­västi tulo­jen kasvua nopeam­paa. Suomessa tarvi­taan muutos. On valit­tava ne asiat, joita pidämme kaikista tärkeim­pinä ja panos­tet­tava niihin.

Koro­na­kriisi ja Venä­jän aiheut­tama hyök­käys­sota ovat aiheut­ta­neet poik­keuk­sel­li­sia meno­tar­peita. Velka tulee kasva­maan halli­tus­kau­den aikana 40-50 miljar­dilla eurolla. Krii­sit eivät kuiten­kaan selitä tule­vai­suu­dessa rajuna jatku­vaa velkaan­tu­mista. Ennus­teissa meno­taso on jäämässä pysy­västi krii­sien tasolle ja velkaan­tu­mi­nen kiih­tyy. Korko­ta­son nous­tessa liik­ku­ma­vara tule­vissa krii­seissä vähe­nee.

Pitkän aika­vä­lin pysyvä haaste on kestä­vyys­vaje. Taus­talla on väes­tö­ra­ken­teen muutos; työi­käi­nen väestö vähe­nee samaan aikaan, kun huol­let­ta­vien määrä nousee. Ikäsi­don­nai­set menot kasva­vat karkeasti puoli miljar­dia joka vuosi, vaikka emme päät­täisi enää yhdes­tä­kään uudesta meno­li­säyk­sestä. Ilman muutosta uhkana on ajau­tu­mi­nen hallit­se­mat­to­man velkaan­tu­mi­sen tielle ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den mure­ne­mi­nen.

Talous­kas­vumme on ollut hidasta finans­si­krii­sistä lähtien. 2000-luvulla Nokia-vetoi­sen kasvun aikana talou­den raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia ei saatu riit­tä­västi toteu­tet­tua. Suomeen iski 2008 jälkeen yhden sijaan neljä krii­siä: finans­si­kriisi, Nokia-vetoi­sen tekno­lo­giaklus­te­rin hiipu­mi­nen, metsä­teol­li­suu­den tuot­tei­den maail­man­mark­ki­na­ky­syn­nän hidas­tu­mi­nen ja euro­kriisi. Krii­sien keskellä olemme joutu­neet karulla tavalla huomaa­maan, ettei Suomen uudis­tu­mis­kyky ole muiden Pohjois­mai­den tasolla. Ruot­sin elin­taso on kasva­nut finans­si­krii­sin jälkeen voimak­kaasti, samalla kun Suomi on polke­nut paikal­laan.

1.1 Miljar­din vahvempi julki­nen talous vuonna 2023

Kokoo­muk­sen mielestä julkista taloutta on vahvis­tet­tava työl­lis­ten määrää kasvat­ta­malla, teke­mällä raken­teel­li­sia refor­meja sekä aset­ta­malla menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Työl­li­syyttä vahvis­ta­vien refor­mien tulee vahvis­taa julkista taloutta ja niiden vaiku­tusar­vioi­den tulee olla valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä riip­pu­mat­to­masti ja asian­tun­te­vasti arvioitu. Meno­li­säyk­set on toteu­te­taan uudel­leen­koh­den­nuk­sina siten, että tavoite julki­sen talou­den vahvis­tu­mi­sesta saavu­te­taan.

Kokoo­muk­sen mielestä julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­nen tulee aloit­taa viivyt­te­le­mättä. Velkaan­tu­mista on vähen­net­tävä vähin­tään miljar­dilla joka vuosi kahden vaali­kau­den ajan. Jos miljar­din vuosit­taista sopeu­tusta olisi toteu­tettu vuodesta 2020 alkaen, olisi julki­nen talous krii­si­me­noista huoli­matta lähes tasa­pai­nossa jo vuonna 2026.

Raken­teel­li­sia menoja vähen­tä­viä refor­meja ovat esimer­kiksi asumi­sen tukien uudis­ta­mi­nen, julkis­ten kilpai­lu­tus­ten lisää­mi­nen lain­sää­dän­tö­teitse sekä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen.

Menoja tulee aset­taa tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Joka vuosi talous­ar­viota laadit­taessa sääs­töt tulee saada tulou­tet­tua budjet­tiin vali­tun sääs­tö­ta­voit­teen mukai­sesti. Mitä enem­män raken­teel­li­sia refor­meja onnis­tu­taan toteut­ta­maan ja työl­li­syyttä paran­ta­maan, sitä pienempi leik­kaus­tarve on tule­vai­suu­dessa. Julki­sia menoja ei voi aset­taa vielä toteu­tu­mat­to­man kustan­nus- tai työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen mukaan. Meno­so­peu­tuk­sessa tulee hyödyn­tää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön teke­mää meno­kar­toi­tusta.

Vaih­toeh­to­bud­jetti tiivis­tet­tynä

Vaih­toeh­to­bud­je­tissa esite­tään konkreet­ti­set keinot velkaan­tu­mi­sen vähen­tä­mi­seksi miljar­dilla yhden vuoden aikana samalla, kun työn vero­tusta keven­ne­tään ja panos­te­taan uuteen kasvuun. Julki­sen talou­den vahvis­tu­mi­sesta osa kohden­ne­taan kasvuun ja muihin panos­tuk­siin.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin julkista taloutta vahvis­ta­vat koko­nai­suu­det:

• Työl­li­syys­re­for­mien suorat vaiku­tuk­set 515 milj.
• Muut raken­ne­re­for­mit 460 milj.
  • Asumi­sen tukien uudis­ta­mi­nen 410 milj.
  • Raha­pe­laa­mi­sen lisens­si­jär­jes­telmä 50 milj.
• Meno­jen prio­ri­sointi 1 098 milj.
  • Suorat meno­jen prio­ri­soin­nit 455 milj.
  • Yritys­tu­kien leik­kauk­set 443 milj. (sis. verot)
  • Julki­sen hallin­non tehos­ta­mis­oh­jelma 300 milj.
• Vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen 1 250 milj.
  • Hait­ta­ve­ro­tus 900 milj.
  • Vero­poh­jan laajen­ta­mi­nen 350 milj.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin panos­tuk­set tule­vai­suu­teen:

• Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta 1059 milj.
• Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä yhteensä 167 milj.
• Tehdään panos­tuk­sia kasvuun ja kestä­vään tule­vai­suu­teen 355 milj.
• Lisä­tään koulu­tuk­sen resurs­seja 140 milj.
• Panos­te­taan hoivaan ja huolen­pi­toon 123 milj.
• Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille 195 milj.
• Vahvis­te­taan turval­li­suutta ja krii­sin­kes­tä­vyyttä 107 milj.
• Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1000 milj.
• Pääomi­te­taan nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöitä 2000 milj.
• Toteu­te­taan Koko Suomi kuntoon -paketti 500 milj.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin keskei­set tunnus­lu­vut:

• Määrä­ra­ha­taso laskee yhteensä 1,32 miljar­dia euroa
  • Menoja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 0,60 miljar­dia euroa 
  • Menoja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1,92 miljar­dia euroa 
• Tulo­ker­tymä laskee yhteensä 0,22 miljar­dia euroa
  • Tuloja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 1,4 miljar­dia euroa
  • Tuloja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1,62 miljar­dia euroa
• Velkaan­tu­mi­nen vähe­nee 1,10 miljar­dia euroa

Vaih­toeh­to­bud­je­tin työl­li­syys­vai­ku­tuk­set

• Tieto­pal­ve­lun arvioi­mana yli 42 000 uutta työl­listä nopeasti
• Pidem­mällä aika­vä­lillä yli 100 000 uutta työl­listä

1.2 Velkaan­tu­mi­nen laskuun seuraa­van vaali­kau­den aikana

Kokoo­mus tavoit­te­lee julki­sen talou­den vahvis­tu­mista miljar­dilla eurolla vuodessa joka vuosi kahden vaali­kau­den ajan.

Velka­suhde, eli julki­sen talou­den netto­ve­lan suhde talou­den kokoon, on yksi tärkeä velka­kes­tä­vyy­den mittari. Tunnus­lu­kua verra­taan usein muihin EU-maihin. EU:n velka­suhde on kuiten­kin heikko vertai­lu­kohta Suomelle erityi­sesti muuta­mien Etelä-Euroo­pan maiden poik­keuk­sel­li­sen korkei­den velka­ta­so­jen vuoksi. Käytän­nössä riskit­tö­män korko­ta­son euroa­lu­eella muodos­taa Saksa. Kun velka­suh­teemme kasvaa Saksaa korkeam­malle, kasvaa riski korko­me­no­jen noususta.

Saman­kal­tai­sina maina Pohjois­mai­den velka­suh­teet ovat Suomelle kaikista tärkein vertai­lu­kohde. Velka­kes­tä­vyy­dessä Suomen kannat­taa­kin pyrkiä Pohjois­mai­selle tasolle. Esimer­kiksi Ruot­sissa on tavoit­teena painaa julki­nen velka 35 %:iin brut­to­kan­san­tuot­teesta. Tällä hetkellä Suomi on kaksi kertaa velkaan­tu­neempi suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen  kuin länsi­naa­pu­rimme.

Kokoo­mus on esit­tä­nyt velka-ankku­ria julki­sen talou­den ohjauk­sen lähtö­koh­daksi. Velka-ankkuri tarkoit­taa pidem­män aika­vä­lin tavoi­tetta kestä­välle velka­suh­teelle. Vaali­kau­den ja kunkin vuoden sopeut­ta­mis­tarve mitoi­te­taan siten, että velkaan­tu­mi­nen vähe­nee tasai­sesti ja velka­suh­de­ta­voite saavu­te­taan kohtuul­li­sen ajan kuluessa. 

Velka­suh­teen kehi­tyk­seen vaikut­taa julki­sen talou­den tasa­paino, mutta myös talou­den kasvu. Sitä nopeam­min velka­suhde laskee, mitä parem­min onnis­tumme kiih­dyt­tä­mään kasvua. Mitä nopeam­min talous kasvaa, sitä vähem­män joudu­taan tinki­mään.

Vaali­kau­den ajaksi tulee aset­taa euro­mää­räi­nen sääs­tö­ta­voite. Sääs­tö­ta­voite mitoi­te­taan vaali­kau­delle asetet­ta­van rahoi­tus­a­se­ma­ta­voit­teen perus­teella, joka ilmoi­te­taan prosent­teina suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Rahoi­tus­a­se­ma­ta­voite puoles­taan asete­taan siten, että sen saavut­ta­mi­nen on linjassa velka-ankku­rin tavoit­teen kanssa. 

Kokoo­mus esit­tää:

• Kahden vaali­kau­den aikana velka­suhde paine­taan 60 prosent­tiin.
• Asete­taan vaali­kau­den ajaksi julki­sen talou­den tasa­pai­nolle tavoite, joka on yhteen­so­piva velka-ankku­rin tavoit­teen kanssa.
• Noste­taan työl­li­syy­saste 78 prosent­tiin neljän vuoden aikana teke­mällä päätök­set, jotka kasvat­ta­vat työl­lis­ten määrää noin 100 000:lla.

1.3 Julki­nen talous pysy­vään tasa­pai­noon kahden vaali­kau­den aikana

Tule­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on toteut­taa refor­mit kestä­vyys­va­jeen ratkai­se­mi­seksi. Kestä­vyys­va­jeen hoita­mi­seksi julkista taloutta tulisi sopeut­taa 10 miljar­dilla eurolla tai 4 % bkt:sta vuoden 2026 tasossa (VM, 2022a). Koska ikäsi­don­nai­set menot kasva­vat nopeasti, on julki­sen talou­den oltava ylijää­mäi­nen ollak­seen pitkän aika­vä­lin tasa­pai­nossa. Esimer­kiksi Ruot­sissa tavoi­tel­laan julki­sen talou­den maltil­lista kestä­vyys­va­jeen turvaa­vaa vuosit­taista ylijää­mää (Rege­rings­kans­liet, 2022).

Kestä­vyys­va­jeen ratkai­se­mi­sessa oleel­lista on tunnis­taa mitkä teki­jät aiheut­ta­vat tulo­jen ja meno­jen pysy­vän epäta­sa­pai­non. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi eri teki­jöi­den vaiku­tusta ja poten­ti­aa­lia kestä­vyys­va­jeen ratkai­se­mi­seen. Koska pitkällä aika­vä­lillä hoito- ja hoiva­me­not kasva­vat voimak­kaasti, on sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuu­den kasvu ratkai­se­vassa asemassa (VM, 2022b). Tuot­ta­vuu­den kasvu tarkoit­taa sitä, että tinki­mättä palve­lu­lu­pauk­sesta tuotamme samat palve­lut pienem­millä resurs­seilla.

Kokoo­mus esit­tää:

• Tavoi­tel­laan julki­sessa talou­dessa kestä­vyys­va­jeen hoita­mi­sen turvaa­vaa ylijää­mää.
• Toteu­te­taan refor­mit sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­den vahvis­ta­mi­seksi 0,5 %-yksi­köllä vuosit­tain.
• Noste­taan työl­li­syy­saste 80 % vuoteen 2030 mennessä.
• Tavoi­tel­laan ennus­tetta 0,5 % nopeam­paa talous- ja tuot­ta­vuus­kas­vua.
• Noste­taan osaa­mis­ta­soa ja noste­taan TKI-panok­set 4 %:iin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä.
• Luodaan Suomesta hyvä inves­toin­tiym­pä­ristö ja tuetaan koti­maista omis­ta­juutta.
• Pure­taan byro­kra­tiaa ja lisä­tään reilua kilpai­lua.
• Tehdään Suomesta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta.

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

“Vero­tusta on kehi­tet­tävä suun­taan, joka suosii työn­te­koa, yritys­toi­min­taa, koti­maista omis­ta­mista ja muuta suoma­lais­ten hyvin­voin­tia lisää­vää toimin­taa sekä edis­tää ympä­ris­tön suoje­lua. Vero­poh­jan on oltava laaja ja vero­kan­to­jen mahdol­li­sim­man mata­lia. Vero­tuk­sen on tuet­tava Suomen houkut­te­le­vuutta maana, jossa halu­taan tehdä työtä, yrit­tää ja johon halu­taan sijoit­taa.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Krii­sien jälkei­selle kasvulle tulee luoda edel­ly­tyk­set. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on kestä­vän kasvun vero­malli, joka kannus­taa työn­te­koon, yrit­tä­mi­seen, riskin­ot­toon ja ahke­ruu­teen. Siksi Kokoo­mus haluaa siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­jyy­den vero­tuk­sesta kohti kulu­tus- ja hait­ta­ve­roja. Koko­nais­ve­roas­tetta tulee maltil­li­sesti ja johdon­mu­kai­sesti laskea pidem­mällä aika­vä­lillä.

Kokoo­muk­sen mielestä hyvin­voin­ti­pal­ve­lut säily­te­tään ainoas­taan työllä ja ahke­ruu­della. Vero­tuk­sella on merkit­tävä vaiku­tus ihmis­ten ja yritys­ten päätök­siin: kannat­taako tarjot­tua työtä ottaa vastaan, kannat­taako kehit­tyä ja pyrkiä uralla etene­päin, inves­toinko tule­vai­suu­teen ja rekry­toinko. Siksi on tärkeää, että lope­tamme ahke­ruu­den latis­ta­mi­sen yliki­reällä työn vero­tuk­sella.

Kokoo­muk­selle vero­tuk­sessa on kyse myös oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Haluamme, että ansai­tuista lisäeu­roista jää nykyistä enem­män käteen, ja että pääs­töjä vero­te­taan yhtä­läi­sesti riip­pu­matta pääs­tö­läh­teestä. Vero­tuk­sen pain­opiste tulee siir­tää hait­toi­hin ja kulu­tuk­seen.

2.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta miljar­dilla

Kallis­tu­vien elin­kus­tan­nus­ten ja hiipu­van kasvun vuoksi työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­selle on erin­omai­set perus­te­lut. Työn vero­tusta keven­tä­mällä helpo­te­taan koti­ta­louk­sien talou­del­lista tilan­netta suoraan ja paran­ne­taan työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mia. Kireä työn vero­tus on vero­jär­jes­tel­män keskei­nen raken­teel­li­nen kasvua jarrut­tava ongelma.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa veron­ke­ven­nyk­set tasai­sesti kaik­kiin tulo­luok­kiin. Keven­nyk­set kohden­net­tai­siin eläke- ja työtu­loja saaville muut­ta­malla työtulo- ja eläke­tu­lo­vä­hen­nyk­siä sekä veroas­teik­koja. Pieni- ja keski­tu­loi­sille tulee tehdä kuiten­kin maltil­li­nen paino­tus, jotta työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­met para­ne­vat.

Nykyi­sel­lään työn­teon ja yrit­tä­jyy­den kannus­ti­mia latis­taa kireä vero­tus. Jo keski­tu­loi­selle sadan euron lisä­an­sioista jää käteen vain 50 euroa tai jopa alle. STTK:n 2017 teet­tä­män kyse­lyn mukaan noin joka kolmas työi­käi­nen on vähen­tä­nyt työn­te­koa lisä­tu­lo­jen kireäm­män vero­tuk­sen takia.

Kireä vero­tus on raken­teel­li­nen ongelma. Suhteessa keskei­siin kilpai­li­ja­mai­hin Suomi hinnoit­te­lee itsensä ulos mark­ki­noilta. Vaikka Suomella on vakaat yhteis­kun­nal­li­set olot sekä korkea osaa­mis­taso, vaiva­namme ovat vertai­lu­maita selvästi pienem­mät inves­toin­nit ja vähäi­sempi työpe­räi­nen maahan­muutto. Yrit­tä­jyy­sas­teemme on mata­lampi ja koti­ta­louk­sien varal­li­suus on vähäi­sem­pää.

Kaikki puolu­eet kannat­ta­vat työn vero­tuk­sen keven­tä­mistä. Parla­men­taa­ri­sen maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean mietin­nön johto­pää­tök­sissä puolu­eet totea­vat, että kireä työn vero­tus on vero­jär­jes­tel­mämme keskei­sin ongelma (2021). Erityi­sesti työn vero­tuk­sen ongel­mana on nykyi­sel­lään erit­täin jyrkkä progres­sio, joka latis­taa tehok­kaasti ahke­ruu­den kannus­ti­mia.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen ei tarvita uusia vero­tuk­sen tasoja. Maakun­ta­ve­ron valmis­telu kuiten­kin jatkuu edel­leen valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä. Kokoo­muk­sen mielestä maakun­ta­ve­ron valmis­telu tulee lopet­taa välit­tö­mästi.

Kokoo­mus esit­tää:

• Keven­ne­tään tasai­sesti kaikille tulo­ta­soille työn ja eläk­kei­den vero­tusta yhteensä miljar­dilla eurolla. 200 miljoo­naa euroa tästä koko­nai­suu­desta kohden­ne­taan työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­seen.
• Senio­ri­kan­sa­lais­ten koro­te­tun työtu­lo­vä­hen­nyk­sen kanssa kokeil­laan nuor­ten ja työl­lis­ty­vien pitkä­ai­kais­työt­tö­mien vero­kan­nus­ti­mia 59 miljoo­nalla eurolla.
• Lope­te­taan maakun­ta­ve­ron valmis­telu.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­sen pidem­män aika­vä­lin vaiku­tuk­set

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen vauh­dit­taa työl­li­syyttä ja talous­kas­vua ja synnyt­tää siten uutta vero­tet­ta­vaa tuloa. Ekono­mis­tien arviot niin sano­tusta veron­alen­nuk­sen itse­ra­hoit­ta­vuusas­teesta vaih­te­le­vat voimak­kaasti. 117 suoma­lai­sen ekono­mis­tin vastaus­ten keski­mää­räi­nen arvio oli, että veron­alen­nuk­set rahoit­ta­vat itsensä noin puoliksi (Pirt­tilä ja Uusi­talo, 2006). Spolan­der ja Tarkka (2005) arvioi­vat, että koko­nais­ve­roas­teen alen­ta­mi­nen rahoit­taa itsensä 49 % osalta. 

Vero­tuot­toar­vioita laadit­taessa itse­ra­hoit­ta­vuutta ei kuiten­kaan varo­vai­suus­syistä oteta huomioon tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa. Myös valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan vero­muu­tos­ten dynaa­mi­sia vaiku­tuk­sia tulisi tule­vai­suu­dessa ottaa parem­min huomioon, kun tehdään muutok­sia vero­tuk­sen perus­tei­siin (VM, 2022^d).

2.2 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on erin­omai­nen keino madal­taa palve­lui­den vero­kii­laa ja vähen­tää harmaata taloutta. Vero­kii­lan piene­ne­mi­sen ansiosta suoma­lai­set koti­ta­lou­det voivat teet­tää osto­pal­ve­luna koti­ta­lous-, hoito- tai remont­ti­töitä edul­li­sem­min.

Kun koti­ta­lou­den osta­vat useam­min töitä, joita muuten olisi tehty omin voimin, talou­del­li­nen toime­liai­suus ja työl­li­syys kohe­ne­vat. Esimer­kiksi koti­sii­vous luo ammat­ti­lai­selle työtä siivousa­lalla ja samalla tilaa­jalle itsel­leen vapau­tuu lisää aikaa keskit­tyä omaan työhön. Kaikki voit­ta­vat.

Halli­tus heikensi kautensa alussa koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Myöhem­min halli­tus kuiten­kin toteutti koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen määrä­ai­kai­sia paran­nuk­sia. Lisäksi halli­tus on otta­nut käyt­töön määrä­ai­kai­sen sähkö­vä­hen­nyk­sen osaksi koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Toimen­pi­teet ovat olleet oikean­suun­tai­sia, mutta määrä­ai­kai­set muutok­set eivät ole hyvää vero­po­li­tiik­kaa. Paran­nus rajau­tuu ainoas­taan koti­ta­lous-, hoito- ja hoiva­työ­hön sekä lämmi­tys­ta­pa­re­mont­tei­hin. Esimer­kiksi vuonna 2019 koti­ta­louk­sissa vähen­nystä käytet­tiin näihin palve­lui­hin vain noin 22 % osalta, kun taas remont­ti­pal­ve­lui­hin käytet­tiin 78 %.

Kokoo­mus haluaa vauh­dit­taa ekolo­gi­sesti kestä­vän ja vireän palve­lu­ta­lou­den kehit­ty­mistä paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi. Kokoo­mus ehdot­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista pysy­västi 3 500 euroon. Hyvi­tyk­seen oikeut­ta­vaa osuutta työn hinnasta on nostet­tava 60 prosent­tiin ja palk­ka­ku­lu­jen osalta 40 prosent­tiin. Pidem­män aika­vä­lin tavoit­teena on nostaa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen määrä Ruot­sin tasolle noin 5 000 euroon.

Lisäksi kokoo­mus paran­taisi koti­ta­lous­vä­hen­nystä niin, että siitä voisi hyötyä mahdol­li­sim­man moni. Moni­mut­kai­sen byro­kra­tian vuoksi vähen­nystä jää nykyi­sin käyt­tä­mättä. Kokoo­mus ehdot­taa vähen­nyk­sen omavas­tuu­osuu­den pois­ta­mista. Koti­ta­lou­den tulisi saada vähen­nyk­sen hyöty itsel­leen suoraan osto­pal­ve­lun tai työn alhai­sem­pana hintana. Valtion tulee luoda digi­taa­li­set ratkai­sut, joilla yrityk­set voivat vaivat­to­masti ja maksutta tarkis­taa asiak­kaan oikeu­den vähen­nyk­seen. Lisäksi Kokoo­mus selvit­täisi olisiko koti­ta­lous­vä­hen­nystä mahdol­lista laajen­taa myös asunto-osakeyh­tiö­muo­tois­ten asun­to­jen remon­toin­tiin.

Kokoo­mus myös toteut­taa ikäih­mis­ten paran­ne­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Sen avulla ikäih­mi­set voivat hank­kia kotiin palve­luita, jotka tuke­vat toimin­ta­ky­kyä ja omassa kodissa asumista. Sitra esitti mallia, jossa vero­vä­hen­ny­soi­keutta nostet­tai­siin 70 prosent­tiin ja 100 euron omavas­tuu­osuus pois­tet­tai­siin. Lisäksi palve­lui­den ostoon annet­tai­siin enin­tään 1200 euron tuki vuodessa heille, joilla tulot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Kokoo­mus esit­tää:

• Koro­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­mää­rää pysy­västi 3 500 euroon.
• Noste­taan työkor­vauk­sen vähen­net­tävä osuus 60 prosent­tiin ja palk­ka­me­no­jen vähen­net­tävä osuus 40 prosent­tiin.
• Pois­te­taan 100 euron omavas­tuu­osuus.
• Siir­ry­tään lasku­mal­liin, jossa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa alen­nuk­sena suoraan työn hinnassa. Digi­taa­li­sin ratkai­suin mahdol­lis­te­taan osta­jan oikeus vähen­nyk­seen osto­het­kellä ilman byro­kra­tia­taa­kan kasvua yrityk­sille.
• Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys. Koro­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nys toimin­ta­ky­kyä paran­ta­viin palve­lui­hin 70 %:n ja luodaan tuki heille, joilla ei ole vähen­net­tä­viä tuloja.

2.3 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa ja siir­re­tään vero­tuk­sen pain­opis­tettä

Kokoo­mus ei kevennä työn vero­tusta velaksi. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­sen kate­taan koko­naan vähen­tä­mällä julki­sia menoja ja kiris­tä­mällä vähem­män haital­li­sia veroja. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työstä ja yrit­tä­jyy­destä haitta- ja kulu­tus­ve­ro­tuk­seen harki­tusti. Vero­poh­jaa laajen­ne­taan ja tiivis­te­tään siten, ettei sillä ole kiel­tei­siä vaiku­tuk­sia työl­li­syy­teen ja riskin­ot­toon. Vero­poh­jan laajen­ta­mi­sessa on myös huomioi­tava, että vero­tus kohden­tuu oikeu­den­mu­kai­sesti.

Terveys­pe­rus­tei­nen vero

Kokoo­mus pitää terveys­pe­rus­teista veroa oikeu­den­mu­kai­sena tapana laajen­taa vero­poh­jaa tervey­delle haital­li­siin tuot­tei­siin. Tulli­ni­mik­kei­den perus­teella vero voidaan kohden­taa tehok­kaasti tuot­tei­siin, jotka sisäl­tä­vät merkit­tä­vän määrän epäter­veel­li­siksi määri­tel­tyjä aine­so­sia. Välil­li­nen vero­tus kohdis­tuisi siten oikeu­den­mu­kai­sem­min.

Pysy­vän vero­muu­tok­sen seurauk­sena yrityk­set voivat inves­toida terveel­li­sem­piin raaka-aine­va­lin­toi­hin vält­tääk­seen tämän veron. Terveys­pe­rus­tei­sella verolla tulisi tavoi­tella 300 miljoo­nan euron vero­ker­ty­män kasvua.

Kiris­te­tään tupak­ka­ve­roa

Kaikki puolu­eet ovat sitou­tu­neet tavoit­tee­seen savut­to­masta Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Päivit­täin tupa­koivi Tupa­kointi on vähen­ty­nyt 2010-luvulla, mutta viime vuosien kehi­tys on ollut huoles­tut­ta­vaa. THL:n mukaan yläkou­lui­käis­ten tupa­kointi on kään­ty­nyt laajoissa osissa maata nousuun. Kokoo­mus katsoo, että suunta on väärä ja kunnian­hi­mon tason on näyt­tävä teoissa.

THL:n tupak­ka­ti­las­ton mukaan työi­käi­sistä päivit­täin tupa­koi­via oli vuonna 2020 yhteensä 12 prosent­tia. THL:n mukaan samalla, kun tupa­kan hinta on 2000-luvun puoli­vä­lin jälkeen kohon­nut voimak­kaasti, on matkus­ta­ja­tuonti vähen­ty­nyt. Tupa­koin­nin terveys­hait­to­jen aiheut­ta­mat kustan­nuk­set ovat myös mitta­vat. Tervey­den­huol­lon, tulon­siir­to­jen ja muiden suorien kustan­nus­ten vaiku­tuk­set olivat THL:n tupak­ka­ti­las­ton arvion mukaan noin 288,5 miljoo­naa euroa. Jos tupa­koin­tia onnis­tu­taan vähen­tä­mään, on sillä vaiku­tus sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den menoi­hin. (THL, 2021a)

Veron­mak­sa­jien vertai­lun mukaan vuonna 2021 tupakka-askin hinta oli EU-maista korkein Irlan­nissa, kaik­ki­aan noin 12,8 euroa. Suomessa tupakka-askin hinnan arvioi­tiin nouse­van edel­li­sen veron­ko­ro­tuk­sen jälkeen noin 10 euroon. Karkeasti arvioi­den tasai­nen 400 miljoo­nan euron veron­ko­ro­tus nostaisi tupakka-askin hinnan noin 14 euroon. Siksi kokoo­mus ehdot­taa uutta 400 miljoo­nan euron kiris­tystä tupak­ka­ve­roon.

Alko­ho­lin ja sen tuon­nin vero­tus

Kokoo­mus vapaut­taisi viinien myyn­nin ruoka­kaup­poi­hin ja kios­keille. Samalla viinin vahvuis­ten alko­ho­li­juo­mien vero­tusta kiris­tet­täi­siin niin, että valtion vero­tu­lot samalla kasvai­si­vat 200 miljoo­nalla eurolla. Veron­ko­ro­tuk­sella ennal­taeh­käis­tään saata­vuu­den kasvun mahdol­li­sesti aiheut­ta­maa kulu­tuk­sen kasvua.

Alko­ho­li­ve­ron kiris­tyk­sen yhtey­dessä kokoo­mus laskisi ravin­to­lassa annis­kel­lun alko­ho­lin veron ravin­to­la­ruoan tasolle 14 prosent­tiin. THL:n (2022) mukaan annis­ke­lun osuus kulu­tuk­sesta oli 2021 vain kahdek­san prosent­tia. Alko­ho­li­ve­ron koro­tus saat­taisi ohjata voimak­kaam­min vähit­täis­ku­lu­tuk­seen. Siksi ravin­tola-annis­ke­lun vero­ra­si­tuk­sen keven­tä­mi­nen on perus­tel­tua.

Suomi menet­tää vero­hal­lin­non mukaan 80-100 miljoo­naa euroa vero­tu­loja alko­ho­lin tuon­tiin liit­ty­vien ongel­mien vuoksi (2022). Ruot­sin tapaan Suomessa tulee ryhtyä sovel­ta­maan EU:n valmis­te­ve­ro­tus­di­rek­tii­vin 36. artiklaa, jolla alko­ho­lin tuon­nin vero­vält­tely saadaan ratkais­tua ja vero­tu­lo­me­ne­tyk­set kiinni. Direk­tii­viä sovel­ta­malla alko­ho­lia verk­ko­myyn­nistä tilan­nut henkilö velvoi­te­taan maksa­maan alko­ho­li­ve­rot siinä tapauk­sessa jos alko­ho­lin etämyyjä ei ole rekis­te­röi­ty­nyt ja aset­ta­nut vakuutta ennen tilauk­sen lähet­tä­mistä.

Tiivis­te­tään vero­poh­jaa

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­sut ovat vero­tuk­sessa vähen­nys­kel­poi­sia. Tämä on poik­keus luon­nol­li­siin vähen­nyk­siin perus­tu­vaan vähen­nys­kel­pois­ten kulu­jen pääsään­töön. Työmark­ki­na­jär­jes­tön jäsen­mak­suja ei voida katsoa tulon hank­ki­mi­sesta johtu­viksi menoiksi. Kokoo­mus tiivis­täi­si­kin vero­poh­jaa pois­ta­malla työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den. Työt­tö­myys­kas­so­jen maksut tulee jatkos­sa­kin säilyt­tää vähen­nys­kel­poi­sina.

Kokoo­muk­sen mielestä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuo­tot on myös asetet­tava vero­na­lai­siksi. Vero­va­paus perus­tuu tällä hetkellä siihen, että työmark­ki­na­jär­jes­töt katso­taan vero­tuk­sessa yleis­hyö­dyl­li­siksi yhtei­söiksi, jolloin ne ovat vero­vel­vol­li­sia ainoas­taan elin­kei­no­toi­min­nas­taan. Yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä tulee­kin siis muut­taa. Työnan­ta­jien tai työn­te­ki­jöi­den edun­val­vonta ei ole katsot­ta­vissa yleis­hyö­dyl­li­seksi taiteen, tieteen tai liikun­nan tapaan. Siksi laajen­tai­simme vero­poh­jaa kaik­kien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­toi­hin.

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen verol­le­pano tarkoit­taisi noin 40 miljoo­nan euron lisäystä vero­tu­loi­hin. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keus vähen­tää vero­tu­loja noin 210 miljoo­naa euroa. Työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen perus­teella tehdyistä yritys­ten vero­vä­hen­nyk­sistä ei ole euro­mää­räistä tilas­toa, mutta vaiku­tus on arviolta muuta­mia kymme­niä miljoo­nia euroja.

Kokoo­mus esit­tää:

• Luodaan uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 300 miljoo­nalla eurolla.
• Kiris­te­tään tupa­kan vero­tusta. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 400 miljoo­nalla eurolla. 
• Kiris­te­tään alko­ho­lin vero­tusta, kun saata­vuus para­nee 200 miljoo­nalla eurolla.
• Otetaan käyt­töön alko­ho­lin tuon­nin vero­vält­te­lyn estävä EU-direk­tiivi. Vahvis­taa vero­tu­loja 80 miljoo­nalla eurolla.
• Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen pääoma­tu­lo­vero vahvis­taa julkista taloutta 40 miljoo­nalla eurolla, työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen VM:n arvioi­man vero­tuen pois­ta­mi­nen 210 miljoo­nalla eurolla ja maltil­li­sen arvion mukaan työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den päät­ty­mi­nen 20 miljoo­nalla eurolla.
• Siir­re­tään ravin­to­loissa tapah­tuva annis­kelu alen­net­tuun 14 %:n arvon­li­sä­ve­ro­kan­taan. Uudis­tus vähen­tää vero­tu­loja 122 miljoo­nalla eurolla.

2.4 Uudis­te­taan osake­sääs­tö­tili

Kokoo­muk­sen aloit­teesta Sipi­län halli­tus päätti vahvis­taa kaik­kien suoma­lais­ten mahdol­li­suuk­sia vauras­tua perus­ta­malla uuden osake­sääs­tö­ti­lin. Vuoden 2021 alku­puo­lella osake­sääs­tö­ti­lejä oli avattu jo lähes 200 000 ja tileillä olevien taval­lis­ten suoma­lais­ten sääs­töt olivat arvol­taan yhteensä lähes miljardi euroa.

Kokoo­mus olisi halun­nut osake­sääs­tö­ti­listä laajem­man jo alusta saakka. Tilin talle­tuk­siin asetet­tiin keino­te­koi­nen katto ja tarpeet­to­mat vero­sank­tiot. Rajoi­tuk­set aset­ta­vat pien­si­joit­ta­jan selvästi epäe­dul­li­sem­paan asemaan varak­kaam­piin koti­ta­louk­siin verrat­tuna. Kokoo­mus haluaa pois­taa tarpeet­to­mat rajauk­set taval­lis­ten sääs­tä­jien suosi­masta osake­sääs­tö­ti­listä.

Sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen kannus­ti­mia tulee vahvis­taa jo elämän alku­tai­pa­leelta asti. Suomessa on viime vuosina tapah­tu­nut myön­tei­nen muutos sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen suosion kasvussa. Kokoo­mus haluaa vahvis­taa tätä kult­tuu­rin muutosta. Halli­tuk­sen koti­mai­sen omis­ta­mi­sen ohjelma sisäl­tää tähän hyviä keinoja. Kokoo­mus toteut­taisi ohjel­man mukai­sen vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­ti­lin. Ajatuk­sena on, että äitiys­pak­kauk­sen mukana jokai­selle vasta­syn­ty­neelle avat­tai­siin osake­sääs­tö­tili, jonne valtio tekee 500 euron talle­tuk­sen.

Kokoo­mus esit­tää

• Laajen­ne­taan osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa moni­puo­li­sem­maksi.
• Pois­te­taan osake­sääs­tö­ti­lin maksi­mi­si­joi­tus­raja.
• Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili 25 miljoo­nalla eurolla.

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

“Työmark­ki­noi­den toimi­vuutta on edis­tet­tävä, jotta mahdol­li­sim­man moni pääsisi työhön ja saisi oman elämänsä raken­ta­mi­sen keinot omiin käsiinsä.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Työ antaa toimeen­tu­lon, sosi­aa­lista pääomaa ja mahdol­li­suu­den raken­taa omaa elämää. Työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on ensi­si­jai­nen keino ihmis­ten hyvin­voin­nin ja tulo­jen kasvat­ta­mi­sessa. Kokoo­muk­sen mielestä jokai­sen työi­käi­sen ja työky­kyi­sen tulee olla töissä. Jokai­sen osal­lis­tu­mi­nen on tärkeää.

Vaih­toeh­to­bud­je­tissa Kokoo­mus esit­tää keinot yli 100 000 työl­li­sen saami­seksi. Halli­tus arvioi, että jokai­nen työl­li­nen vahvis­taisi julkista taloutta keski­mää­rin noin 25 000 eurolla. Työl­li­syy­den kasvu 100 000 työl­li­sellä vahvis­taisi julkista taloutta noin 2,5 miljar­dilla eurolla.

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun analy­soi osan vero- ja etuus­re­for­meista ja niiden vaiku­tuk­sen työl­li­syy­teen. Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun mukaan Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin työl­li­syys­vai­ku­tus on +42 100. Tuloe­roja mittaa­van gini-kertoi­men muutos on Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa nolla verrat­tuna halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­seen.

Pohjois­mai­sen laajan julki­sen sekto­rin olemas­sao­lon edel­ly­tys on korkea työl­li­syy­saste. Työi­käis­ten ikäluok­kien jatkuva pienen­ty­mi­nen tarkoit­taa, että kasva­via menoja on rahoit­ta­massa yhä pienempi joukko. Kokoo­muk­sen mielestä vuonna 2030 viidestä työky­kyi­sestä neljän tulee olla töissä. Vaali­kau­den aikana tulee tavoi­tella 78 % työl­li­syy­sas­tetta.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa mitta­vat refor­mit työmark­ki­noilla. Työmark­ki­na­sään­te­lyä on uudis­tet­tava siten, että työvoi­man liik­ku­vuus kasvaa. Toisaalta muutos­tur­vaa tulee vahvis­taa, jotta työn­te­kijä voi luot­taa, että työt­tö­myy­den hetkellä ei putoa tyhjän päälle. Uudel­leen­työl­lis­ty­mi­seen ja oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen tulee olla riit­tävä yksi­lö­koh­tai­nen tuki.

Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi useim­pien etuus- ja vero­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia staat­ti­sella SISU-mikro­si­mu­laa­tio­mal­lilla. Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun arvio ei siis sisällä koko vaih­toeh­to­bud­je­tin refor­mien vaiku­tuk­sia julki­seen talou­teen tai työl­li­syy­teen.

3.1 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa

Työl­li­syys­vai­ku­tus 800 - 8 800

Työvoi­ma­pal­ve­lui­den reformi ja työky­vyn paran­ta­mi­nen

Työvoi­ma­pal­ve­luita on uudis­tet­tava tuke­maan jokai­sen työn­ha­ki­jan yksi­löl­listä tilan­netta ja kohden­net­tava tuki sellai­siin toimiin, jotka tutki­mus­ten mukaan toden­nä­köi­sim­min vahvis­ta­vat työl­li­syyttä.

Halli­tus toteut­taa Pohjois­mai­seksi työn­haun malliksi nime­tyllä uudis­tuk­sella Sipi­län halli­tuk­sen aikana valmis­tel­lun aktii­vi­malli kakko­sen. Mari­nin halli­tuk­sen mallissa työn­ha­ki­jan työt­tö­myy­se­tuutta leika­taan, jos tämä ei aktii­vi­sesti paranna omaa työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyttä. Mari­nin halli­tus luo ns. uhka­vai­ku­tuk­sen etuu­den leik­kauk­sesta, jonka voi vält­tää kirjoit­ta­malla työha­ke­muk­sia. TE-palve­luilla on velvol­li­suus tavoit­taa työt­tö­mäksi jäänyt ja pitää tiivistä yhteyttä työt­tö­myys­jak­son kestäessä..

Halli­tus varasi 2021 määrä­ai­kaista RRF:n rahoi­tusta 70 miljoo­naa euroa TE-palve­lui­den henki­lö­kun­nan lisää­mi­seksi. Arvioitu työn määrän kasvu uhkaa silti jäädä resurs­sien kasvua suurem­maksi ja moni työn­ha­kija miet­tii, mitä yksi­löl­li­selle palve­lulle tulee käymään. Kokoo­mus uskoo, että jokai­sen ihmi­sen tilanne on yksi­löl­li­nen, ja siksi tarjo­tun avun täytyy olla sitä myös. Siksi kokoo­mus esit­tää työvoi­ma­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mista edel­leen 10 miljoo­nalla eurolla.

Usei­den tutki­mus­ten mukaan palk­ka­tuki on suurilta osin teho­ton keino työl­li­syy­den edis­tä­mi­sessä. Valtio­neu­vos­ton teet­tä­män perus­teel­li­sen palk­ka­tuen tehoa selvit­tä­neen tutki­muk­sen mukaan julki­sen ja kolman­nen sekto­rin palk­ka­tuet­tu­jen työl­li­syys- ja ansio­taso ei kohen­tu­nut palk­ka­tu­ki­jak­son jälkeen (Asplund ym. 2018). Tutki­muk­sessa koot­tiin vakuut­ta­vasti ulko­maista tutki­mus­tie­toa sekä arvioi­tiin laaduk­kaasti koti­maista kehi­tystä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lui­hin tarkoi­tet­tu­jen resurs­sien kohden­ta­mista aidosti tehok­kai­siin keinoi­hin ja palk­ka­tuen merkit­tä­vää vähen­tä­mistä.

Tuetaan osatyö­ky­kyi­siä

Myös osatyö­ky­kyi­sillä on oltava nykyistä jous­ta­vam­min mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työelä­mään. Erityi­sesti vammais­ten henki­löi­den kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työmark­ki­noille tulee paran­taa. Yhtenä keinona voisi olla esimer­kiksi anonyy­min rekry­toin­nin käytön laajen­ta­mi­nen, mistä esimer­kiksi julki­sella sekto­rilla on jo posi­tii­vi­sia koke­muk­sia. Tämä vaatii myös samalla laajaa asen­ne­muu­tosta työmark­ki­noilla ja sellaista sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää, että osa-aika­työn teke­mi­nen on mahdol­lista ilman pelkoa siitä, että menet­tää tuen koko­naan. Myös työnan­ta­jille on luotava kannus­ti­mia työn tarjoa­mi­seksi vammai­sille henki­löille.

Kokoo­mus on tuke­nut Työka­nava Oy:n edis­tä­mistä myös edus­kun­nassa. Onkin tärkeää katsoa, millä tavalla uuden erityis­teh­tä­väyh­tiön työ käyn­nis­tyy ja mikä sen vaikut­ta­vuus tulee olemaan. Liian aikai­nen voima­kas yhtiön toimin­nan laajen­ta­mi­nen voi syrjäyt­tää yksi­tyistä mark­ki­naeh­toista toimin­taa. Jatko­työssä on arvioi­tava, miten yhtiö on onnis­tu­nut tehtä­väs­sään. 

Työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä on lukuisa määrä ihmi­siä, jotka tosia­siassa olisi­vat vähin­tään osatyö­ky­kyi­siä. Työky­vyt­tö­myy­se­läk­keen line­aa­ri­mal­lia tulee edel­leen selvit­tää osana sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa. Mallin valmis­te­lussa tulee kiin­nit­tää huomiota kannus­tin­vai­ku­tuk­siin ja mallin tulee olla julki­sen talou­den kannalta kustan­nus­neut­raali tai aiheut­taa vain maltil­li­sia kustan­nuk­sia.

Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla

Kokoo­mus esit­tää, että mielen­ter­vey­teen luodaan perus­ta­son palve­lu­ra­kenne tera­pia­ta­kuulla. Masen­nus ja mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat nous­seet suurim­maksi syyksi työky­vyt­tö­myy­delle. Tera­pia­ta­kuulla varmis­te­taan jokai­sen mahdol­li­suus nope­aan lyhyt­te­ra­pi­aan pääsyyn helposti. Vuonna 2019 Suomessa oli kansa­lais­aloit­teen teki­jöi­den mukaan noin 58 000 henki­löä työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä mielen­ter­vey­den häiriöi­den vuoksi. Tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­sen käyn­nis­tä­mi­seen vara­taan 35 miljoo­naa euroa.

Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa aidosti vahvis­tava Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­uu­dis­tus

Perhe-etuuk­sia koske­via uudis­tuk­sia tehdään erityi­sesti tule­via suku­pol­via varten. Kokoo­mus on määrä­tie­toi­sesti ajanut perhe­va­paa­uu­dis­tusta, joka huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Keskei­nen tavoite on tasata hoiva­vas­tuun jakau­tu­mista vanhem­pien välillä nykyistä tasai­sem­min, huomioida perhei­den erilai­set tarpeet sekä kannus­taa työn­te­koon ja yrit­tä­jyy­teen. 

Elokuussa 2022 voimaan tulleen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen osalta on riskinä, ettei­vät tasa-arvo­ta­voit­teet toteudu. Uudis­tuk­sessa paljon on laskettu sen varaan, että pien­ten muutos­ten myötä asen­teet muut­tui­si­vat niin työmark­ki­noilla kuin perheissä. Varsi­nai­set konkreet­ti­set kannus­ti­met ja vaikut­ta­vim­mat raken­teel­li­set muutok­set jäävät edel­leen puut­tu­maan. Perhe­va­paa­jär­jes­tel­mää onkin edel­leen kehi­tet­tävä siten, että tavoit­teet tasa-arvoa ja nais­ten työl­li­syyttä paran­ta­vasta uudis­tuk­sesta aidosti toteu­tu­vat.

Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja

Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­mak­sut nousi­si­vat nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Tämä kannus­taa pien­ten lasten vanhem­pia työn­te­koon. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Aikai­sella varhais­kas­va­tuk­sen piiriin pääsyllä on tutki­tusti suurin myön­tei­nen vaiku­tus lapsen kehi­tyk­seen ja koulu­tuk­sen yhden­ver­tai­suu­teen. Yhden­ver­tais­ten mahdol­li­suuk­sien tarjoa­mi­sessa varhais­kas­va­tus on yksi tärkeim­piä keinoja. Kokoo­mus ehdot­taa varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista 30 miljoo­nalla eurolla.

Varhais­kas­va­tuk­sen palve­lui­den kysyn­nän kasvu on heiken­tä­nyt varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nan riit­tä­vyyttä. Kokoo­mus ehdot­taa tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mistä varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jille ongel­man ratkai­se­mi­seksi. Jokai­sella lapsella tulee olla oikeus turval­li­seen ja riit­tä­vään opetuk­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

• Vahvis­te­taan yksi­löl­li­siä työvoi­ma­pal­ve­luita 10 miljoo­nalla eurolla.
• Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu 35 miljoo­nalla eurolla.
• Selvi­te­tään työky­vyt­tö­myy­se­läk­keen line­aa­ri­mal­lin toteu­tus­ta­poja.
• Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­malli.
• Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja 30 miljoo­nalla eurolla.

3.2 Uudis­te­taan työmark­ki­nat

Työl­li­syys­vai­ku­tus 10 000 - 25 000

Laajen­ne­taan paikal­lista sopi­mista

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Paikal­lista sopi­mista tarvi­taan, jotta työeh­doista voidaan sopia yrityk­sissä, joissa työ tehdään. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­te­taan. Henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­ne­taan lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin. Neuvot­te­lua­se­tel­man on oltava tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi tutki­tusti yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia

Työpe­räi­nen maahan­muutto on vähin­tään tuplat­tava. Kokoo­mus on esit­tä­nyt kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­massa (2020) lukui­sia keinoja tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi. Mikäli tavoit­tee­seen ei näillä keinoilla päästä, on pikai­sesti luotava uusia.

Kokoo­mus haluaa luoda reilun työnan­ta­jan serti­fi­kaa­tin yrityk­sille, joilla työnan­ta­jan palve­luk­seen ulko­mailta tule­ville työn­te­ki­jöille luva­taan nopea kahden viikon lupa­me­net­tely. Serti­fi­kaa­tin saava yritys sitou­tuu omaval­von­taan sekä rapor­toin­tiin. Työlu­pa­hal­lin­toa on auto­ma­ti­soi­tava ja digi­ta­li­soi­tava.

Kolmelle minis­te­riölle hajau­tu­nut sekava ja byro­kraat­ti­nen työlu­pa­pro­sessi on koot­tava yhteen tulos­vas­tuul­li­seen yksik­köön. Suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­valle ulko­maan kansa­lai­selle on myön­net­tävä auto­maat­ti­nen oles­ke­lu­lupa sekä EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tulleille opis­ke­li­joille luku­kausi­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus Suomessa. 

Selvi­te­tään asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­sen vaih­toeh­dot

Ekono­mis­tit ovat jo vuosia suosi­tel­leet asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista yhtenä tehok­kaim­pana keinona paran­taa työvoi­man liik­ku­vuutta. 

Kokoo­mus on esit­tä­nyt, että asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista riit­tä­vällä siir­ty­mä­ajalla selvi­tet­täi­siin. Tämän vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen voitai­siin kompen­soida esimer­kiksi säätä­mällä pitkälle ajalle jaksot­tuva, olen­nai­sesti mata­lampi vero tai vaih­toeh­toi­sesti korot­ta­malla vähem­män haital­li­sia veroja.

Kokoo­mus esit­tää

• Laajen­ne­taan reilua paikal­lista sopi­mista.
• Vahvis­te­taan työpe­räi­sen maahan­muu­ton resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla.
• Keski­te­tään työpe­räi­sen maahan­muu­ton tehtä­vät yhteen yksik­köön Kokoo­muk­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­man mukai­sesti.
• Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjelma.

3.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja

Työl­li­syys­vai­ku­tus 42 100 - 42 400

Kannus­tin­lou­kuksi kutsu­taan tilan­netta, jossa yksi­lön ei ole talou­del­li­sesti järke­vää ottaa tarjot­tua työtä vastaan, koska kireät verot ja tulon­siir­to­jen vähe­ne­mi­sen jälkeen käteen jäävä summa ei kasva tai kasvaa vain vähäi­sesti. Tutu­ki­mus­tie­toa kannus­tin­lou­kuista on paljon. On kiis­ta­tonta, että suoma­lai­nen työt­tö­myys­turva sisäl­tää mitta­vasti kannus­tin­louk­kuja. Esimer­kiksi ETLA:n tutki­muk­sessa (2021) havait­tiin, että 2021 tulo­lou­kuissa oli jopa lähes 140 000 suoma­laista. Myös sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tean työssä on todettu, että työt­tö­myys­päi­vä­ra­han taso ja sen kesto vaikut­ta­vat työt­tö­myys­jak­so­jen pituu­teen.

Uudis­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva

Kokoo­mus esit­tää ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van uudis­ta­mista siten, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Lisäksi Kokoo­muk­sen mielestä työt­tö­myys­tur­van kestoa tulee rajata 200 päivään.

Tutki­mus­lai­tok­sella teete­tyn kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan 59 % Suoma­lai­sista kannat­taa ansio­si­don­nai­sen porras­ta­mista työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi (Suomen Yrit­tä­jät, 2021). Esimer­kiksi Ruot­sissa ansio­si­don­nai­sen kesto on huomat­ta­vasti Suomea lyhyempi.

Ansio­si­don­nai­sen uudis­ta­mi­nen on tutki­tusti parhaim­pia keinoja purkaa kannus­tin­louk­kuja, lisätä työl­li­syyttä, kasvat­taa käytet­tä­vissä olevien tulo­jen määrää ja vahvis­taa julkista taloutta samaan aikaan. Esimer­kiksi sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tean mukaan kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen kannat­taa kohdis­taa sinne, missä toimella on suurin poten­ti­aali.

Uudel­leen­työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on korkeim­mil­laan työt­tö­myys­jak­son alussa, mutta laskee tasai­sesti. Jopa 60 prosent­tia työt­tö­myys­jak­soista päät­tyy ensim­mäis­ten kolmen kuukau­den aikana. Tämän jälkeen työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on matala, mutta nousee erit­täin voimak­kaasti juuri ennen ansio­si­don­nai­sen päät­ty­mistä. Työt­tö­myys­tur­valla on siis merkit­tävä kannus­tin­vai­ku­tus.

Tuen paran­ta­mi­nen ensim­mäis­ten tuki­kuu­kausien aikana paran­taa muutos­tur­vaa ja helpot­taa myös tyyty­mät­tö­män työn­te­ki­jän hakeu­tu­mista uusiin haas­tei­siin. Työvoi­man parempi liik­ku­vuus paran­taa yleistä tuot­ta­vuus­ke­hi­tystä.

Kestol­taan pitkä ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva hidas­taa työl­lis­ty­mistä ja palau­tu­mista työmark­ki­noille. Huoli­matta epävar­masta ajasta, avoi­mia työpaik­koja rapor­toi­daan edel­leen poik­keuk­sel­li­sen paljon. Jos työpai­koille ei löydy teki­jöitä, valmis­teilla olevat toimi­tuk­set ja inves­toin­nit uhkaa­vat jäädä teke­mättä. Tämän seurauk­sen koko kansan­ta­lou­den suori­tus­kyky heik­ke­nee. Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kestoa tulisi porras­tuk­sen lisäksi lyhen­tää kahdella sadalla päivällä. Samalla palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien määrä seit­se­mään.

Muute­taan työt­tö­myys­turva kannus­ta­vaksi

Työt­tö­myys­tur­vaan tehtiin ylimää­räi­nen indek­si­tar­kas­tus 2022. Tule­valle vuodelle tehtä­vän indek­si­tar­kas­tuk­sen seurauk­sena työt­tö­myys­tur­van taso on nouse­massa 7,8 % verrat­tuna alku­vuo­teen 2022. Ansio­taso sen sijaan on Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ennus­teen mukaan nouse­massa ainoas­taan 3,5 %. Kun työt­tö­myy­se­tuu­det nouse­vat huomat­ta­vasti palk­ka­ta­soa nopeam­min, syntyy mitta­via kannus­tin­louk­kuon­gel­mia. Muutos on poik­keuk­sel­li­nen, sillä hinto­jen nousua seuraava indeksi, jonka mukaan työt­tö­myy­se­tuuk­sia kasva­te­taan ei ole nous­sut lähes kymme­neen vuoteen ansio­ta­soa nopeam­min.

Tähän saakka on haluttu pitää kiinni siitä, että työn vastaa­not­ta­mi­nen kannat­taa aina. Välil­li­sen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen aiheut­taisi lasken­nal­li­sesti indek­sin kautta vaiku­tuk­sen etuus­me­noi­hin. Kokoo­mus jäädyt­täisi indek­sin välil­li­sen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­sen indek­si­vai­ku­tuk­sen osalta, joten tältä osin vaiku­tus jää neut­raa­liksi.

Kokoo­muk­sen mielestä ei ole perus­teita sille, että työt­tö­myys­tur­vaa koro­te­taan yli kaksin­ker­tai­sesti ansio­ta­soon nähden. Muutok­sella sysä­tään tuhan­sia ihmi­siä kannus­tin­louk­ku­jen piiriin. Siksi Kokoo­mus tekisi ansio­ta­soin­dek­sistä perä­lau­dan työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­selle, jotta työt­tö­myys­tur­van kannus­tin­lou­kut eivät kasvaisi.

Nopeasti kasva­vat lämmi­tys- ja ener­gia­kus­tan­nuk­set on perus­tel­tua huomioida asumis­tuessa halli­tuk­sen esityk­sen mukai­sesti. Kokoo­mus myös kannat­taa halli­tuk­sen esit­tä­mää sähkö­tu­kea ja sähkö­vä­hen­nystä, joilla voidaan ehkäistä etuuk­sien varassa olevien ajau­tu­mista talou­del­li­siin vaikeuk­siin enegian hinto­jen rajun nousun vuoksi.

Asumi­sen tuki­jär­jes­telmä sisäl­tää kannus­tin­louk­kuja. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jossa pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja määri­tel­lään uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan. Lisäksi Kokoo­mus palaut­taisi toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen omavas­tuu­osuu­den. Tarkem­min asumis­tuen uudis­ta­mi­sesta on kerrottu kohdassa 4.10.

Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­saa pysy­västi

Halli­tus korot­taa ulos­o­ton suojao­saa määrä­ai­kai­sesti takuu­eläk­keen tasolle vuodeksi 2023. Kokoo­muk­sen mielestä muutos tulisi tehdä pysy­väksi. Jokai­sella tulee olla mahdol­li­suus uuteen alkuun. Kokoo­mus on aikai­sem­min ehdot­ta­nut suojao­suu­den korot­ta­mista 900 euroon, mutta hinto­jen muutos tulee ottaa päätök­sessä huomioon. Korot­ta­malla suojao­suutta noin 950 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka on toteu­tet­ta­vissa valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Kokoo­mus esit­tää:

• Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva myös kassaan kuulu­mat­to­mille.
• Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vät seit­se­mään. Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen työs­sä­oloehto 12 kuukau­teen. 
• Koro­te­taan työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa elin­kus­tan­nus­ten nousun sijaan ansio­ta­son kasvun verran. Vahvis­taa julkista taloutta 45 miljoo­nalla eurolla.
• Pure­taan asumi­sen tuki­jär­jes­tel­män kannus­tin­louk­kuja (Tarkem­min kohdassa 4.10).
• Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­saa pysy­västi.

3.4 Pienen­ne­tään vero­kiil­laa

Työl­li­syys­vai­ku­tus 12 800 - 15 800

Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä

Koti­ta­lous­vä­hen­nys pienen­tää työn vero­kii­laa. Siksi Kokoo­mus esit­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista 3 500 euroon pysy­västi ja pidem­mällä aika­vä­lillä Ruot­sin tasolle 5 000 euroon. Koko kansan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä sadan euron omavas­tuu­osuus pois­te­taan ja mahdol­lis­te­taan vähen­nyk­sen hyödyn­tä­mi­nen suoraan kulut­ta­ja­hin­nassa. Palve­lun­tar­joaja hakisi puut­tu­van summan verot­ta­jalta proses­silla, jossa vähen­nys­kel­poi­suu­den kritee­rit tarkis­te­taan.

Kokoo­mus esit­tää myös Sitran mallin mukaista yli 75-vuotiaille kohden­tu­vaa parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keus noste­taan 70 prosent­tiin ja 100 euron omavas­tuu pois­te­taan. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­sen työl­li­syys­vai­ku­tuk­set

Kokoo­mus keven­täisi työn ja eläk­kei­den vero­tusta miljar­dilla eurolla tasai­sesti kaikilta tulo­ta­soilta kuiten­kin niin. Työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi vero­tusta paino­tet­tai­siin kuiten­kin pieni- ja keski­tu­loi­siin käyt­tä­mällä miljar­dista noin 200 miljoo­naa työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­seen.

Suomessa on EU-maiden korkeim­piin kuulu­vat veroas­teet ja kireim­piin lukeu­tuva vero­tuk­sen progres­sio, jotka heiken­tä­vät ahke­ruu­den kannus­ti­mia. Tämä myös heiken­tää yritys­temme mahdol­li­suuk­sia rekry­toida Suomeen parhaita kansain­vä­li­siä osaa­jia eri aloilta.

Vero­kii­laan luetaan vero­jen lisäksi vero­luon­tei­set maksut sekä vero­tuk­sen raken­teet, jotka heiken­tä­vät työn teke­mi­sen kannus­teita. Partu­riy­rit­täjä joutuu leik­kaa­maan Suomessa neljän asiak­kaansa hiuk­set ostaak­seen itsel­leen yhden vastaa­van hius­ten­leik­kuun ansait­se­mil­laan lisä­tu­loilla. Korkea vero­kiila ohjaa ihmi­siä työs­ken­te­le­mään vähem­män ja teke­mään sellai­sia töitä kotona itse, jotka ilman vero­kii­laa ostet­tai­siin palve­luna työl­lis­tä­viltä yrityk­siltä.

Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun staat­ti­sen lasken­ta­mal­lin mukaan miljar­din euron veron­ke­ven­nys madal­taa tuntu­vasti vero­kii­laa ja mahdol­lis­taa Suomessa toimi­ville yrityk­sille lähes 12 800 uuden ihmi­sen työl­lis­tä­mi­sen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja veron­ke­ven­nys­ten vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen on esitelty kappa­leessa yksi.

Pitkä­ai­kais­työt­tö­mille työl­lis­ty­mi­sen vero­kan­nus­tin

Pitkä­ai­kais­työt­tö­myys on sitkeä ongelma. Pitkä pois­saolo työmark­ki­noilta alen­taa työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyttä. Siksi kaikki keinot tulee käyt­tää pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seen ja ehkäi­se­mi­seen. Ensi­si­jai­sesti pitkä­ai­kais­työt­tö­mille tulee tarjota kohden­net­tua, räätä­löi­tyä ja yksi­lö­koh­taista palve­lua. Kokoo­muk­sen mielestä pitkä­ai­kais­työt­tö­mien työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­seen tulee kokeilla myös vero­kii­lan pienen­tä­mistä. Kokoo­mus kokei­lisi työl­lis­ty­välle pitkä­ai­kais­työt­tö­mälle kohden­net­tua koro­tet­tua työtu­lo­vä­hen­nystä, jonka avulla vero­kii­laa voitai­siin painaa hetkel­li­sesti alem­mas.

Kokoo­mus esit­tää:

• Laske­taan vero­kii­laa paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi.
• Paran­ne­taan työn tarjoa­mi­sen ja vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mia keven­tä­mällä työn vero­tusta.
• Nuor­ten ja työl­lis­ty­vien pitkä­ai­kais­työt­tö­mien vero­kan­nus­ti­men kokei­lut yhdessä ikään­ty­nei­den koro­te­tun työtu­lo­vä­hen­nyk­sen kanssa.

3.5 Piden­ne­tään työuria

Työl­li­syys­vai­ku­tus vähin­tään 18 800

Paran­ne­taan kannus­ti­mia nuor­ten työl­lis­ty­mi­seen

Taan­tu­massa suurim­pia häviä­jiä ovat yleensä nuoret suku­pol­vet. Tutki­muk­sissa 1990-luvun lamasta on havaittu, että nuor­ten sijoit­tu­mi­nen työmark­ki­noille viiväs­tyi merkit­tä­västi. Laman aikana työiän saavut­ta­neita muita heikompi työl­li­syys säilyi pitkään. Viiväs­ty­nyt työuran alku heiken­tää koko elin­kaa­ren aikai­sia tuloja. Nuor­ten tulo­ke­hi­tys pysäh­tyi myös 2008 alka­neen finans­si­krii­sin jälkeen (Mäki-Fränti & Kinnu­nen, 2016).

Talou­den kehi­tys on erit­täin epävar­maa ja on riski, että taan­tu­massa jälleen nuoret kärsi­vät eniten. Nuor­ten nope­aan valmis­tu­mi­seen ja työelä­mään siir­ty­mi­seen tulee kohdis­taa monen­laista tukea. Työelä­mä­val­miuk­siin tulee kiin­nit­tää huomiota koulu­tuk­sen aikana ja sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita kehit­tä­mällä tulee vahvis­taa nuor­ten toimin­ta­ky­kyä. Suomeen tulee luoda mata­lan kynnyk­sen mielen­ter­vey­den hoidon perus­taso, eli toteut­taa tera­pia­ta­kuu.

Palve­lui­den vahvis­ta­mi­sen lisäksi Kokoo­mus kokei­lisi myös vero­kii­lan pienen­tä­mistä yhtenä keinona nuor­ten työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­seen. 

Luodaan kannus­ti­mia pidem­mille työurille

Työelä­mässä pysy­mi­seen vaikut­taa niin työssä jaksa­mi­nen, työelä­män kult­tuuri kuin kannus­ti­met. Kaiken­lai­nen syrjintä työelä­mässä on yksi­se­lit­tei­sesti väärin. Jokai­sella on oltava kannus­ti­met kyky­jensä ja jaksa­mi­sensa mukaan olla osal­li­sena työelä­mää niin pitkään, kun oma jaksa­mi­nen riit­tää. 

Kokoo­mus kannus­taa ikäi­hi­mi­siä pysy­mään työelä­mässä vero­tuk­sen keinoin. Kokoo­mus kannat­taa iäkkäi­den koro­tet­tua työtu­lo­vä­hen­nystä, jos sen avulla voidaan lyhyellä tähtäi­mellä tukea osaa­van työvoi­man saata­vuutta. Liian aikai­nen pois­tu­mi­nen työelä­mästä siir­tää mitta­van määrän osaa­mista ja hiljaista tietoa työvoi­man ulko­puo­lelle. Kokoo­mus huomaut­taa, että toimi on työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­taan huoli­matta julkista taloutta heiken­tävä.

Suomes­sa­kin tulisi selvit­tää niin sanot­tuun Singa­po­ren malliin siir­ty­mistä. Mallissa työn­te­kijä voisi halu­tes­saan esimer­kiksi alim­man eläkeiän saavut­ta­mi­sen jälkeen neuvo­tella itsel­leen uuden määrä­ai­kai­sen työso­pi­muk­sen kevyem­mällä työkuor­malla ja saisi eläk­keen palk­ka­tu­lo­jen lisäksi. Näin jokai­nen voisi omien mahdol­li­suuk­siensa mukaan olla mukana työelä­mässä mahdol­li­sim­man pitkään. Uudis­tuk­sen edel­ly­tys on, että se vahvis­taisi julkista taloutta.

Lope­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen työt­tö­myys­tur­vasta

Kokoo­mus haluaa piden­tää työuria lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kun jatkossa työt­tö­myy­sa­jalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työl­li­syys­ra­has­tosta tarvitse siir­tää rahaa eläke­jär­jes­tel­mään.

Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi uudis­tuk­sen vahvis­ta­van julkista taloutta noin 400 miljoo­nalla eurolla. Muutos ei vaikut­taisi nykyi­siin eläk­kei­siin. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen nostaa työl­li­syyttä ja vahvis­taa tätä kautta myös suoma­lais­ten tule­via eläk­keitä ja eläke­jär­jes­tel­män rahoi­tusta. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö ehdotti työt­tö­myys­tur­van eläke­ker­ty­män lopet­ta­mista 14.8.2020 julkais­tussa virka­työnä valmis­te­le­mas­saan työl­li­syys­pa­ke­tissa ja arvioi, että toimen­pi­teen työl­li­syys­vai­ku­tus on noin 15 000 työl­listä.

Kokoo­mus esit­tää:

• Kokeil­laan nuor­ten vero­kan­nus­tinta nuori­so­työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seksi.
• Selvi­te­tään Singa­po­ren työssä jaksa­mi­sen mallia.
• Pois­te­taan ansio­si­don­nai­sen eläke­ker­tymä työt­tö­myy­den ajalta.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

“Talous­po­li­tii­kassa on tavoi­tel­tava kestä­vää ja laaja-alaista kasvua, ottaen samalla huomioon inhi­mil­li­set ja ympä­ris­tön kestä­vyy­den aset­ta­mat reunaeh­dot.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kokoo­mus uskoo kasvun kaavaan, jossa näkö­kulma siir­re­tään julki­sen kulu­tuk­sen lisää­mi­sestä talou­den kasvuun. Katse kohdis­te­taan kasvun edel­ly­tyk­siin: niihin teki­jöi­hin, jotka teke­vät Suomesta houkut­te­le­van maan inves­toida ja yrit­tää. Siihen, että työn teke­mi­nen ja yrit­tä­mi­nen ovat tässä maassa aina kannat­ta­via. Siihen, että meillä on ja että meille muut­taa osaa­vaa työvoi­maa. Siihen, että me uskomme itseemme ja uskal­lamme näyt­tää sen myös ulos­päin.

Kokoo­mus haluaa, että Suomi kasvaa kestä­västi. Se on meidän etumme nyt ja jatkossa. Ilman elin­kel­poista maapal­loa ei paljon muul­la­kaan ole väliä. Siksi haluamme turvata luon­non moni­muo­toi­suu­den ja puhtaan ympä­ris­tön. Ja ilman kestä­vää kasvu- ja talous­po­li­tiik­kaa emme pysty teke­mään panos­tuk­sia ekolo­gi­sesti ja sosi­aa­li­sesti kestä­vän yhteis­kun­nan tarpei­siin. Siksi kestä­vyy­den eri ulot­tu­vuuk­sien tasa­paino on kestä­vän kasvun poli­tiik­kamme teon ytimessä.

Ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa tarvit­semme toivoa ja ratkai­su­kes­kei­syyttä repi­vien ääri­päi­den sijaan. Suomi ansait­see halli­tuk­sen, joka kyke­nee luomaan tien, jolla Suomen luon­non tilaa paran­ne­taan vaikut­ta­vin keinoin kustan­nus­te­hok­kaasti, yhteis­työssä maano­mis­ta­jien kanssa, luot­ta­muk­seen perus­tuen, ei vastak­kai­na­set­te­lulla.

Kokoo­muk­sen mielestä kestä­vän kehi­tyk­sen budje­tointi pitää valjas­taa ohjaa­maan raken­ne­muu­tosta. Kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­ti­käy­tän­töjä tulee vahvis­taa ja laajen­taa. Kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­ti­käy­tän­töjä on valjas­tet­tava tuke­maan paitsi hiili­neut­raa­lius­ta­voi­tetta edis­tä­vää raken­ne­muu­tosta ja sen myön­tei­siä talous­vai­ku­tuk­sia myös muita kestä­vän kehi­tyk­sen tavoit­teita. 

Tule­vai­suu­dessa luon­non moni­muo­toi­suut­ta­kin voidaan turvata syste­maat­ti­sem­min budjet­tien kautta, kunhan tieto­pohja vahvis­tuu. Lisäksi haluamme olla tuke­massa ja vauh­dit­ta­massa elin­kei­noe­lä­mää aloit­ta­maa työtä tunnis­taa liike­toi­min­tansa vaiku­tuk­sia luon­non moni­muo­toi­suu­teen. Tarvit­semme parem­paa tieto­poh­jaa vaiku­tuk­sista luon­non moni­muo­toi­suu­den heik­ke­ne­mi­seen Suomessa ja rajo­jemme ulko­puo­lella, jotta voimme hakea ratkai­suja suun­nan kään­tä­mi­seksi.

Ilmas­ton­muu­tos on ennen kaik­kea globaali haaste, joka ratkais­taan järjes­tel­mä­ta­solla ja tekno­lo­gian edis­tä­mi­sellä. Onneksi pääs­töjä voi vähen­tää hanka­loit­ta­matta ihmis­ten elämää ja rajoit­ta­matta talous­kas­vua tai kilpai­lu­ky­kyä. Päin vastoin, yrityk­semme hake­vat yhä useam­min uutta kasvua liike­toi­min­nalla, jolla torju­taan ilmas­ton­muu­tosta meillä ja globaa­listi.

Ilmas­ton­muu­tos ja luon­non kanto­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen ovat ihmis­kun­nan suurim­mat haas­teet tällä vuosi­sa­dalla. Kokoo­mus kannat­taa EU:n roolin vahvis­ta­mista globaa­lina ilmas­to­joh­ta­jana. Olemme sitou­tu­neita EU:n 55 prosen­tin pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tee­seen ja edis­tämme järke­vim­piä ratkai­suja osana EU:n ilmas­to­pa­ket­tia. Suomen tulee kasvaa kestä­västi ja edis­tää sellaista Euroop­paa, joka on talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä.

Olemme määrä­tie­toi­sesti siir­tä­neet vero­tuk­sen pain­opis­tettä pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Tätä tietä tulee jatkaa. Viime vaali­kau­della säädet­tiin myös kivi­hii­len kiel­to­laki kokoo­muk­sen aloit­teesta. Meidän on asetet­tava hinta­lappu pääs­töille ja ympä­ris­tön saas­tut­ta­mi­selle. Esimer­kiksi metsä­ka­toa voidaan Suomessa hillitä hinnoit­te­lun kautta, mikä on eten­kin turve­mai­den kohdalla kustan­nus­te­ho­kas pääs­tö­vä­hen­nys­toimi.

EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nismi toimii ja sitä on järke­vää vahvis­taa ja pitkällä aika­vä­lillä laajen­taa. Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan seurauk­sena ener­gia­mark­ki­nat ovat saaneet kolah­duk­sen, mutta akuut­tien saata­vuu­teen ja hintaan vaikut­ta­vien toimien rinnalla vahvis­te­taan sodan seuraus­ten takia pitkä­jän­teistä vihreää siir­ty­mää.

4.1 Lisä­tään tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta

Pärjä­täk­seen globaa­lissa kilpai­lussa Suomen on pienenä maana panos­tet­tava tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan (TKI). Ilman riit­tä­viä panos­tuk­sia osaa­mi­seen, ei synny kestä­vää talous­kas­vua. Kokoo­mus esit­tää, että TKI-panos­tus­ten tasoa vahvis­te­taan tinki­mättä julki­sen talou­den kestä­vyy­destä.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut toimen­pi­tei­siin, joilla Suomen TKI-panok­set noste­taan neljään prosent­tiin suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vuoteen 2030 mennessä. Julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin yhteen­las­ket­tu­jen vuotui­sen TKI-panok­sien tulisi tavoit­teen mukaan kasvaa noin 600 miljoo­naa euroa vuodessa. Julki­sen rahan osuus tästä on 200 miljoo­naa. Kaksi kolmas­osaa tarvit­ta­vista panok­sista on saatava yksi­tyi­seltä sekto­rilta. Yhtei­sen tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ratkais­taan siis ennen kaik­kea yksi­tyi­sellä sekto­rilla.

Myös halli­tus ilmoit­taa sitou­tu­neensa TKI-panos­ten neljän prosen­tin tavoit­tee­seen. Julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tan mukaan halli­tuk­sen keskei­nen tavoite julki­sen talou­den velka­suh­teen kasvun vakaut­ta­mi­seksi on nime­no­maan talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen TKI-inten­si­teet­tiä nosta­malla. Talous­ar­vio­esi­tyk­sen mukaan TKI-rahoi­tus on kuiten­kin vähe­ne­mässä 110 miljoo­nalla eurolla.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa pysy­vän TKI-vero­kan­nus­ti­men. Vero­kan­nus­ti­men käyt­töö­no­tosta on parla­men­taa­ri­sen työryh­män suosi­tus, ja halli­tus oli sopi­nut sen käyt­töö­no­tosta kehys­rii­hes­sään keväällä 2022. Halli­tus ei kuiten­kaan anta­nut lakie­si­tystä TKI-vero­kan­nus­ti­men käyt­töö­no­tosta. Kokoo­mus ehdot­taa pysy­vää ja laajaa tutki­mus- ja tuote­ke­hi­tys­toi­min­taan kohdis­tu­vaa lisä­vä­hen­nystä otet­ta­vaksi käyt­töön elin­kei­no­toi­min­nan vero­tuk­sessa.

Kokoo­mus esit­tää:

• Vahvis­te­taan pysy­västi Busi­ness Finlan­din tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta 40 miljoo­nalla eurolla.
• Vahvis­te­taan yliopis­tol­lis­ten sairaa­loi­den VTR-tutki­mus­ra­hoi­tusta 3,8 miljoo­nalla eurolla.
• Otetaan yritys­ve­ro­tuk­sessa pysy­västi käyt­töön yritys­ten laaja TKI-lisä­vä­hen­ny­soi­keus. Vähen­tää vero­tu­loja 38 miljoo­nalla eurolla.

4.2 Suju­voi­te­taan inves­toin­tien viran­omais­kä­sit­te­lyä

Suomen vastai­selle menes­tyk­selle on ensiar­voi­sen tärkeää varmis­taa, että ne tahot, jotka halua­vat inves­toida Suomeen pysty­vät niin teke­mään. Tällä hetkellä Suomen vaka­vim­mat inves­toin­tien esteet ovat lupa­kä­sit­te­lyn hitaus ja vaikea enna­koi­ta­vuus. 

Kokoo­muk­sen mielestä viran­omais­kä­sit­te­lyn ja luvi­tuk­sen järjes­tel­mien on oltava sellai­sia, että asiat etene­vät nopeasti. On kestä­mä­töntä, jos yksit­täi­nen hanke on vuosien ajan lupa­kä­sit­te­lyn limbossa, jossa jokai­nen hank­keen vaihe käsi­tel­lään viran­omai­sessa vali­tus­kier­rok­si­neen erik­seen.

Teol­li­suus- ja ener­giain­ves­toin­teja voidaan vauh­dit­taa esimer­kiksi anta­malla lupa­vi­ran­omai­sille keinoja, joilla ympä­ris­tö­lu­piin liit­ty­viä epävar­muuk­sia halli­taan parem­min ja mahdol­lis­te­taan koko­nais­te­hok­kuu­den parem­min huomioon otta­vat jous­tot lupa­har­kin­taan.

Kokoo­mus esit­tää:

• Muute­taan lain­sää­dän­töä ympä­ris­tö­lu­piin liit­ty­vien epävar­muuk­sien hallin­noi­mi­seksi esimer­kiksi paran­taen dialo­gia viran­omais­ten ja inves­toin­tia suun­nit­te­le­van yhtiön välillä. 
• Keski­te­tään ympä­ris­tö­lu­pien myön­tä­mi­nen yhdelle kansal­li­selle lupa­vi­ran­omai­selle.
• Muutok­sen­ha­kua nopeut­taa 10 miljoo­nan euron lisäys muutok­sen­ha­kua hoita­ville tuomiois­tui­mille. Samalla vahvis­te­taan viran­omais­ten väli­sellä dialo­gilla viran­omais­ten tois­tensa päätök­sistä teke­miä vali­tuk­sia.
• Nopeu­te­taan kansal­li­sesti tärkeitä hank­keita anta­malla korkeim­malle hallinto-oikeu­delle oikeus antaa ennak­ko­pää­tök­siä hallinto-oikeu­den ohi.

4.3 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero

Autoilu on suurelle osalle suoma­lai­sista arjen sane­lema vält­tä­mät­tö­myys. Autolla käydään töissä, harras­tuk­sissa, kaupoilla ja suku­lai­sia tapaa­massa. LVM:n ennus­teen (2021) mukaan autoi­lun liiken­ne­suo­rit­teen merkit­tävä vähe­ne­mi­nen tule­vina vuosi­kym­me­ninä ei ole vaka­vasti otet­tava skenaa­rio Suomessa - edes kunnian­hi­mois­ten pääs­tö­ta­voit­tei­den kanssa. Henki­löt ja tonnit liik­ku­vat kumi­pyö­rillä jatkos­sa­kin.

Kokoo­mus katsoo, ettei kumi­pyö­rä­lii­kenne itses­sään ole ongelma – se on osa suju­vaa liiken­nettä. Ongelma on liiken­teen aiheut­ta­mat pääs­töt. Maan­tie­lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tärkeää ja erit­täin keskei­nen osa Suomen ja EU:n ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että sähköä tai biopolt­toai­netta käyt­tävä ajoneuvo olisi suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto jo tämän vuosi­kym­me­nen kuluessa.

Kokoo­muk­sen mielestä keskei­sin keino pääs­tö­vä­hen­nyk­siin pyrki­mi­sessä on kannus­taa suoma­lai­sia päivit­tä­mään ajoneu­vonsa uudem­paan ja vähä­pääs­töi­sem­pään malliin, ei autoi­li­joi­den maksu­taa­kan lisää­mi­nen veron­ko­ro­tuk­sin tai ruuh­ka­mak­suin. Suomen auto­kanta on euroop­pa­lai­sit­tain tarkas­tel­tuna verrat­tain iäkäs. Sen uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi kokoo­mus haluaa asteit­tain alen­taa auto­ve­roa. 

Kokoo­mus kompen­soisi auto­ve­ron pois­ton osit­tain ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa uusille alem­malla verolla hanki­tuille autoille pääs­tö­pai­no­te­tusti sekä myön­tei­sellä vaiku­tuk­sella koko­nais­ve­ro­ker­ty­mään. Ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­ron progres­siota kiris­te­tään siten, että se suosii vähä­pääs­töi­siä autoja.

Uudet autot ovat sekä turval­li­sem­pia että vähä­pääs­töi­sem­piä kuin vanhat. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa suoma­lai­sia hank­ki­maan vanhoja suuri­pääs­töi­siä tuon­ti­au­toja. Auto­ve­ron pois­ta­mi­sen seurauk­sena kasva­neen koti­mai­sen auto­kau­pan arvon­li­sä­ve­ro­tuotto jäisi Suomeen.

Kokoo­mus esit­tää:

• Pois­te­taan auto­vero portait­tain ja kompen­soi­daan vaiku­tuk­sia tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa. Esitys keven­tää autoi­li­joi­den vero­taak­kaa staat­ti­sesti lasket­tuna 60,25 miljoo­nalla eurolla.

4.4 Laite­taan koko Suomi kuntoon infrain­ves­toin­neilla

Suur­ten kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­toa on edis­tet­tävä asumi­sen kustan­nus­pai­nei­den helpot­ta­mi­seksi. Kohtuul­li­seen hinta­ta­soon on vain yksi kestävä lääke: kysyn­tää vastaava asun­to­jen tarjonta. Kasva­villa kaupun­ki­seu­duilla riit­tävä asun­to­tuo­tanto edel­lyt­tää myös valtion toimen­pi­teitä, erityi­sesti liiken­nein­fran osalta.

Kokoo­mus vauh­dit­taisi asun­to­tuo­tan­toa Valtion asun­to­ra­has­ton varoilla. Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta suosit­te­lee Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varoja käyt­tä­mällä voitai­siin purkaa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­loja.

Käytet­tä­vissä olevaa varal­li­suutta on arviolta noin 2 miljar­dia euroa, josta käyt­täi­simme miljar­din vauh­dit­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa edis­tä­viä liiken­ne­hank­keita. Tämä ei vaaran­taisi rahas­ton myön­tä­miä avus­tuk­sia tai muuta toimin­taa.

Kokoo­mus haluaa edis­tää asumista ja liiken­nettä tuke­vien paikal­lis­ten hank­kei­den toteut­ta­mista Koko Suomi kuntoon -pake­tilla, johon vara­taan rahoi­tusta 500 miljoo­naa euroa Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­deistä omai­suuse­ristä. Idea on, että valtio osal­lis­tuisi sellais­ten kaupun­kien ja kuntien hank­kei­den rahoi­tuk­seen, jotka tuki­si­vat kestä­vää liik­ku­mista ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista.

Osa rahoi­tuk­sesta suun­na­taan jaet­ta­vaksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­sissä MAL-neuvot­te­luissa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on lisä­ra­hoi­tuk­sella turvata, että kaupun­git ja koko Suomi menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat ympä­ris­tön kannalta kestä­västi.

Kokoo­mus esit­tää:

• Ohja­taan Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­dejä varoja kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen 500 miljoo­nan euron Koko Suomi kuntoon -pake­tilla.
• Edis­te­tään uutta asun­to­tuo­tan­toa ja kestä­vää liik­ku­mista tuke­via hank­keita. Rahoi­te­taan valtion asun­to­ra­has­ton varoilla avus­tuk­sia liikenne- ja vies­tin­tä­verk­koi­hin.

4.5 Pääomi­te­taan nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöitä

Miljar­di­luo­kan hyötyjä ei synny ilman miljar­di­luo­kan inves­toin­teja. Koko Suomessa on tarve nopeut­taa ja paran­taa keskei­siä yhteyk­siä. Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta siir­ret­täi­siin hankeyh­tiöi­hin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä. 

Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä rato­jen toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don. 

Kokoo­mus esit­tää:

• Pääomi­te­taan raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä kahdella miljar­dilla eurolla. 

4.6 Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel

Logis­tiikka- ja datayh­tey­det ovat Suomen talou­den veren­kierto. Talous kukois­taa kun tieto, palve­lut, ihmi­set ja tavara liik­ku­vat. Kun liike lakkaa, syntyy myös tulppa kasvulle. Vuotta 2022 on leiman­nut laaja-alai­nen ener­gian hinto­jen kohoa­mi­nen maail­man­laa­jui­sesti johtuen erityi­sesti Venä­jän lait­to­masta hyök­käyk­sestä Ukrai­naan.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä julkisti helmi­kuussa 2022 keino­va­li­koi­mansa arjen kustan­nus­ten kasvun hillit­se­mi­seksi reak­tiona kohon­nei­siin ener­gian hintoi­hin. Yhtenä keinoista kokoo­mus esit­tää ammat­ti­lii­ken­teelle kevyem­min vero­tet­tua diesel­polt­toai­netta, eli ns. ammat­ti­die­se­liä. Ammat­ti­die­se­lin käyt­töön­otto toisi helpo­tusta kulje­tusa­lan yrit­tä­jille ahdin­gossa ja keven­täisi elin­kei­noe­lä­män logis­tiik­ka­kus­tan­nus­ten nousu­pai­neita. Tämä helpot­taa myös paineita siir­tää kohon­neita kustan­nuk­sia kulut­ta­ja­hin­toi­hin.

Järjes­telmä toisi ammat­ti­käy­tössä olevan diese­lin vero­tuen piiriin, jota logis­tiik­kay­ri­tyk­set haki­si­vat valtiolta.

Kokoo­mus esit­tää:

• Tuetaan ammat­ti­lii­ken­nettä otta­malla käyt­töön 57 miljoo­nan euron ammat­ti­die­sel­ve­ro­jär­jes­telmä. 

4.7 Helpo­tusta suoma­lais­ten sähkö­las­kui­hin

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla. Kokoo­mus on esit­tä­nyt katta­vat toimen­pi­teet niin akuu­tin krii­sin ja lähiai­ko­jen kuin pidem­män aika­vä­lin varalle. Lähiai­koina meidän on varmis­tet­tava, että jokai­selle riit­tää lämpöä ja sähköä. Pidem­mällä aika­vä­lillä siir­ty­mi­nen ilmas­ton kannalta kestä­viin tuotan­to­muo­toi­hin on vält­tä­mä­töntä.

Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on toimi­van yhteis­kun­nan perus­e­del­ly­tys. Sähkö ei ole eikä siitä saa tulla ylel­li­syys­tuote. Sähkö on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyke, jota tarvi­taan pitä­mään valot päällä, kodit lämpi­mänä ja yritys­ten rattaat pyöri­mässä. Sähkön merki­tys talous­kas­vun moot­to­rina ja hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­senä tulee vain kasva­maan.

Euroo­pan ja Suomen sähkö­mark­ki­nat ovat ajau­tu­neet syvään krii­siin. Se johtuu Puti­nin hyök­käys­so­dasta Ukrai­naan, Euroo­pan maiden ener­gia­po­li­tii­kan lyhyt­nä­köi­sistä Venäjä-riip­pu­vuuk­sista sekä toimi­tus- ja huol­to­var­muu­den puut­teista. Kokoo­mus haluaa korjata rikkou­tu­neen sähkö­mark­ki­nan. 

Tule­vien ener­gia­krii­si­tal­vien aikana sähkön hinta tulee olemaan korkea ja sähkön hinta määrit­ty­mään fossii­lis­ten polt­toon perus­tu­vien tuotan­to­muo­to­jen perus­teella. Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen tarvi­taan­kin muut­tu­vilta kustan­nuk­sil­taan kalleim­mille tuotan­to­muo­doille teho­tuki, jolla laske­taan näillä tuote­tun sähkön yksik­kö­hin­taa ja toisaalta varmis­te­taan näiden tuotan­to­muo­to­jen pysy­vän mark­ki­noi­den käytössä tule­vien vuosien aikana.

Kokoo­mus esit­tää:

• Asete­taan sähkölle EU-laajui­nen katto­hinta.
• Irro­te­taan sähkön ja kaasun hinta EU-laajui­sesti toisis­taan.
• Pide­tään kaikki olemassa oleva koti­mai­nen sähkön­tuo­tanto käytössä 18 miljoo­nan euron suurui­sella määrä­ai­kai­sella teho­tuella.
• Mahdol­lis­te­taan käte­vät ja kannat­ta­vat kulu­tus­jous­tot.
• Keven­ne­tään sähköyh­tiöi­den vakuus­vaa­ti­muk­sia.
• Edis­te­tään ener­gia­re­mont­teja ja pien­tuo­tan­toa.

4.8 Tehdään Suomesta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­valta

Määrä­tie­toi­sin toimen­pi­tein Suomi voi saada kilpai­lue­duk­seen puhtaan sähkön riit­tä­vyy­den. Meidän on mahdol­lis­tet­tava puhtaat ener­giain­ves­toin­nit ja tasat­tava sähkön hinta­piik­kejä. Kokoo­muk­sen mielestä kallein sähkön­tuo­tan­to­muoto ei enää jatkossa saa yksin määrit­tää kaiken sähkön hintaa. Suomen tulee myös pysyä pieny­din­voi­ma­loi­den kehi­tyk­sen ja kaupal­li­sen käytön etulin­jassa.

Kokoo­mus vaatii eten­kin ener­giain­ves­toin­tien kaavoi­tus-, lupa- ja vali­tus­pro­ses­sien suju­voit­ta­mista. Proses­seja on vält­tä­mä­töntä yksin­ker­tais­taa ja nopeut­taa, jotta uutta ener­gian­tuo­tan­toa saadaan ripeästi mark­ki­noille. Luvi­tus­lain­sää­dän­tömme vaatii uudis­ta­mista ja suju­voit­ta­mista myös muiden inves­toin­tien osalta. Nykyi­nen halli­tus on kuiten­kin päin­vas­toin lisän­nyt lupa­by­ro­kra­tiaa ja vali­tus­mah­dol­li­suuk­sia.

Kokoo­mus haluaa saada vihreän siir­ty­män inves­toin­teja nopeam­min eteen­päin. Ratkaisu ei ole halli­tuk­sen esit­tämä malli, jossa lisä­tään määrä­ra­hoja käsit­te­li­jöi­den lisä­rek­ry­toin­tei­hin, mutta samaan aikaan lisä­tään uutta byro­kra­tiaa eril­li­sellä etusi­jai­suusar­vioin­ti­me­net­te­lyllä. Uhkana on, että kiih­dy­tys­kais­talle pääsy jopa hidas­taa inves­toin­tia. Tätä lisä­työtä vaati­vaa arvioin­ti­me­net­te­lyä ei ole tarpeel­lista tehdä. Listaus vihreän siir­ty­män mukai­sista hank­keista tulee riit­tää etusi­jai­suus­me­net­te­lyyn pääse­mi­seksi.

Meillä ei riitä osaa­vaa työvoi­maa eri puolilla kasva­viin henki­lös­tö­re­surs­si­tar­pei­siin, jota halli­tus lain­sää­dän­tö­hank­keil­laan on luonut. Voimme sääs­tää aikaa ja rahaa sekä viran­omai­silta että yrityk­siltä. Suunta on kään­net­tävä luvi­tuk­sen aitoon suju­voit­ta­mi­seen nykyistä parem­malla sään­te­lyllä ja yksin­ker­tai­sim­milla lupa­pro­ses­seilla.

Ener­gia­kriisi on osoit­ta­nut, että uuden tuotan­non raken­ta­mi­nen Suomeen on kriit­tistä maamme huol­to­var­muu­delle ja turval­li­suu­delle. Nykyi­sin kaavoi­tus- ja lupa­jär­jes­telmä ei kuiten­kaan ota riit­tä­västi huomioon. Ener­giain­ves­toin­tien kaavoi­tuk­seen sekä raken­nus-, ympä­ristö- ja vesi­lu­piin liit­ty­vät proses­sit ja käytän­nöt on saatava nykyistä suju­vam­miksi.

Kokoo­mus esit­tää:

• Päivi­te­tään sähkön hinnoit­te­lu­malli reilum­maksi.
• Edis­te­tään ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mista.
• Luodaan uutta koti­maista, puhdasta ja toimi­tus­var­maa sähkön­tuo­tan­toa kapa­si­teet­ti­tuella.
• Nopeu­te­taan luvi­tusta ja toteu­te­taan lupa­ta­kuu kriit­ti­sille inves­toin­neille.
• Lisä­tään sähkön­siir­to­ky­kyä ja ener­gian varas­toin­tia.
• Tehos­te­taan ener­gia­mark­ki­noi­den valvon­taa ja kohtuul­lis­te­taan siir­to­hin­toja.

4.9 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus

Moni­muo­toi­nen luonto on edel­ly­tys paitsi eliöi­den myös ihmis­ten elämälle. Ilmas­ton, puhtai­den vesis­tö­jen ja moni­muo­toi­sen luon­non vaali­mi­nen vaatii kaik­kien yhteis­kun­nan sekto­rei­den osal­lis­tu­mista.

Suomen luon­toon kuulu­vien lajien ja luon­to­tyyp­pien suojelu on vastuul­lamme. Emme voi syödä luon­to­pää­omaamme, vaan meidän tulisi jättää ympä­ristö parem­massa kunnossa seuraa­ville suku­pol­ville. Suomen alku­pe­räis­la­jis­toa onnis­tumme suoje­le­maan ei vain alueita suojel­malla vaan myös aktii­vi­sella luon­non­hoi­dolla ja torju­malla haital­lis­ten vieras­la­jien leviä­mistä.

Lajien häviä­mistä ehkäi­semme yllä­pi­tä­mällä ja kehit­tä­mällä niille tärkeitä elinym­pä­ris­töjä myös taajama- ja kaupun­kia­lueilla. Jotta Suomen ainoa koto­pe­räi­nen nisä­käs, saimaan­norppa, onnis­tu­taan säilyt­tä­mään, tulisi verk­ko­ka­las­tuk­sen rajoi­tuk­sia laajen­taa sen pesi­mä­alueilla.

Saaris­to­me­ren valuma-alue on Suomen viimei­nen hots­pot-alue Itäme­ren suoje­lu­ko­mis­sio Helco­min listalla. Eräi­den Puolan ja Tans­kan aluei­den ohella Lounais-Suomi on koko Itäme­ren suurim­pia fosfo­rin ja typen valu­man lähteitä. Suomen­lah­della maata­lou­den hallit­se­man haja­kuor­mi­tuk­sen osuus ei-luon­nol­li­sista lähteistä on kolme neljäs­osaa fosfo­ri­pääs­töissä ja kaksi kolmas­osaa typpi­pääs­töissä. Saaris­to­merta vaivaa­vat ravin­ne­vir­rat eivät ole vähen­ty­neet lain­kaan ja nämä ravin­teet tule­vat valtao­sin Suomesta. Vesis­tö­jen luon­to­tyyp­pien ja lajien tilan para­ne­mi­sen kannalta on vält­tä­mä­töntä saada rehe­vöi­ty­mi­selle stoppi. 

Maata­lou­den ravin­ne­vir­toi­hin liit­ty­viä tukia ja sään­töjä hallit­see EU:n yhtei­nen maata­lous­tu­ki­jär­jes­telmä CAP. Suomen maata­lous­po­li­tii­kan monet kysy­myk­set on linjattu Suomen CAP-suun­ni­tel­massa. Suun­ni­tel­man toimeen­pa­noa tulee seurata ja tarvit­taessa sitä voidaan myös päivit­tää. Meidän tulee hakea entistä voimak­kaam­min ratkai­suja, joilla voidaan paran­taa niin ympä­ris­tön tilaa kuin tuot­ta­jien asemaa ja maata­lou­den kannat­ta­vuutta. 

Vesien­suo­je­lun keinoja pitää edis­tää tehok­kaasti ja alueel­li­set erityis­piir­teet huomioi­den. CAPin kautta voidaan nyt vaikut­taa joihin­kin ratkai­se­viin toimiin. Ravin­ne­kier­ron kannalta teho­kasta olisi saada käsit­te­lyn piiriin sika- ja siipi­kar­ja­ti­lo­jen lanta. Pelloilla keskeistä on sitoa sinne jo kerty­neet ravin­teet pitkä­ai­kai­sesti maahan. Kier­to­ta­lou­den edis­tä­mi­sen toimen­pi­de­va­li­koi­maa pitäisi laajen­taa siten, että lannan­le­vi­tyk­sen tuke­mi­sen rinnalla tulisi edis­tää voimak­kaam­min maan­pa­ran­nus­kui­tu­jen käyt­töä. Toimiin tarvi­taan myös vahvem­paa alueel­lista kohden­ta­mista.

Kokoo­muk­sen mielestä luon­non­suo­je­lussa ja ennal­lis­ta­mis­toi­missa on edet­tävä jatkos­sa­kin vapaa­eh­toi­suu­den kautta mukaan lukien ekolo­gi­sen kompen­saa­tion mene­tel­mien vakiin­nut­ta­mi­nen ja uudet kannus­tin­jär­jes­tel­mät maano­mis­ta­jille. Nykyis­ten kansal­lis­ten ja vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vien luon­non­hoi­to­hank­kei­den määrä­ra­hat ovat kustan­nus­te­ho­kas tapa edis­tää luon­non­suo­je­lua..

Kokoo­mus esit­tää:

• Kasva­te­taan Etelä-Suomen metsien moni­muo­toi­suu­den toimin­taoh­jel­man (METSO) sekä Helmi-elinym­pä­ris­tö­oh­jel­man rahoi­tusta 20 miljoo­nan eurolla. Huomioi­daan meri­luon­non vapaa­eh­toi­sen suojelu- ja luon­non­hoi­to­mal­lin pilo­tointi.

4.10 Uudis­te­taan asun­to­mark­ki­noita

Suomi tarvit­see toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Toimi­vat asun­to­mark­ki­nat pitä­vät osal­taan talou­den rattaat pyöri­mässä. Kokoo­muk­sen mielestä asun­to­mark­ki­nat kaipaa­vat lisää kilpai­lua ja tarjon­taa varsin­kin kasvu­kes­kuk­siin, joissa kysyntä uusille asun­noille on kaik­kein suurin. Vastaa­vasti asun­to­mark­ki­noi­den tarpee­tonta sään­te­lyä ja byro­kra­tiaa olisi perus­tel­tua vähen­tää. 

Asumista tuetaan Suomessa useilla tuki­muo­doilla. Suoraa tukea on muun muassa ylei­nen asumis­tuki, epäsuo­raa taas erilai­set tont­ti­sub­ven­tiot sekä kuntien ja ARA:n tukema asun­to­tuo­tanto. Tuki­jär­jes­telmä kaipaisi laaja­mit­taista läpi­va­lai­sua ja eri tuki­me­ka­nis­mien vaikut­ta­vuu­den kriit­tistä arvioin­tia. Kasvat­taako yhteis­kun­nan tuki tehok­kaasti asumi­sen laatua? Tai vähen­tääkö se asumi­sen hintaa?

Suomessa on arvioi­tava uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukia tarvi­taan. Kymme­nessä vuodessa ylei­sen asumis­tuen saajien luku­määrä on kasva­nut 150 000 ruoka­kun­nasta yli 230 000:n, vaikka opis­ke­li­joita ei huomioi­taisi. Samassa ajassa suorat asumi­sen tuki­me­not ovat kasva­neet kaksin­ker­tai­siksi. Voiko asumi­sen laadun sanoa kasva­neen vastaa­vasti?

Suora asumis­tuki on kuiten­kin reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Monista hyvistä ominai­suuk­sis­taan huoli­matta ylei­nen asumis­tu­kien koko­nai­suus muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä, nostaa yleistä vuokra­ta­soa mark­ki­noista riip­puen ja kohdis­taa osin yhteis­kun­nan tukea sellai­seen asumi­seen, johon yhteis­kun­nan tukea on vaikea perus­tella.

Suoria asumi­sen tukia makse­taan halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­sen mukaan ensi vuonna yli 2,2 miljar­dia euroa. Ylei­sen asumis­tuen menot ovat kaksin­ker­tais­tu­neet vain hieman yli kymme­nessä vuodessa. Tuki­me­no­jen kasvu on nykyi­sel­lään kestä­mät­tö­missä uomissa - järjes­telmä vaatii remont­tia.

Opis­ke­li­joi­den siirto ylei­seen asumis­tu­keen vaikut­taa jälki­kä­teen tarkas­tel­tuna vaikealta perus­tella. Opis­ke­li­joi­den saamat asumi­sen tuet ovat kasva­neet vuodesta 2016 noin 260 miljoo­nalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

On vaikea perus­tella, miksi neljän­nes­mil­jar­din tuki opis­ke­li­joi­den asumi­seen olisi muita keinoja parem­paa yhteis­kun­nan tukea laaduk­kaa­seen koulu­tuk­seen. Yksiöissä asumi­nen on yleis­ty­nyt voimak­kaasti samalla, kun solua­sun­to­jen asumis­paik­koja on vapaana ympäri Suomen. Tuki­me­no­jen kasvu on kohdis­tu­nut yksiöissä asuville, kun opis­ke­li­ja­pa­ris­kun­nille tai yhtei­söl­li­sissä asumis­muo­doissa asuvilla se on jopa pienen­ty­nyt. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan opis­ke­li­joi­den työs­sä­käynti ei ole vähen­ty­nyt vuoden 2015 jälkeen – ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den työs­ken­tely on jopa hieman yleis­ty­nyt. Opis­ke­li­jan kannalta tuki­jär­jes­telmä ei ole ennus­tet­tava, kun opin­to­tu­keen ja asumis­li­sään sovel­le­taan eri tulo­ra­joja.

Ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Asumis­tuen taso seuraa elin­kus­tan­nusin­dek­siä seuraa­vaa kansa­ne­lä­kein­dek­siä. Tule­valle vuodelle elin­kus­tan­nusin­deksi on nouse­massa 7,8 % verrat­tuna vuoteen 2023. Vuokra­ta­son ei kuiten­kaan odoteta nouse­van vastaa­vasti. Vuokrain­deksi on nouse­massa ainoas­taan 0,3 %. Asumis­tuki on siis kasva­massa huomat­ta­vasti nopeam­min kuin asumi­sen hinta. Kokoo­muk­sen mielestä vuokrain­dek­sin tulee aset­taa asumis­tuen koro­tuk­selle perä­lauta, jota nopeam­min asumis­tu­kea ei koro­teta.

Kokoo­mus esit­tää toimeen­tu­lo­tuen maltil­li­sen omavas­tuu­osuu­den palaut­ta­mista. Omavas­tuu kannus­taa asumaan edul­li­sem­min ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Ylei­sessä asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea. Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään edul­li­sem­paa asun­toa, ja toisaalta pois­taa vuokra­nan­ta­jalta kannus­ti­men siir­tää toimeen­tu­lo­tuen tason täysi­mää­räi­senä vuokraan. Kokoo­mus haluaa turvata vähim­mäi­se­tuuk­sien kohtuul­li­sen tason ja kompen­soisi staat­ti­sesti omavas­tuu­osuu­den vaiku­tuk­sen staat­ti­sesti osit­tain  toimeen­tu­lo­tuen taso­ko­ro­tuk­sella.

Nopeasti kasva­vat lämmi­tys- ja ener­gia­kus­tan­nuk­set on perus­tel­tua huomioida asumis­tuessa halli­tuk­sen esityk­sen mukai­sesti. Kokoo­mus myös kannat­taa halli­tuk­sen esit­tä­mää sähkö­tu­kea ja sähkö­vä­hen­nystä, joilla voidaan ehkäistä etuuk­sien varassa olevien ajau­tu­mista talou­del­li­siin vaikeuk­siin enegian hinto­jen rajun nousun vuoksi. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jossa pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja määri­tel­lään uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan.

Kokoo­mus esit­tää:

• Arvioi­daan uudel­leen, millai­seen asumi­seen ja tilan­tee­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan. Toteu­te­taan ylei­sen asumis­tuen koko­nai­suu­dis­tus, jonka vaiku­tus etuus­me­noi­hin vahvis­taa julkista taloutta 350 miljoo­nalla eurolla.
• Luodaan vuokrain­dek­sistä rajoite asumis­me­no­jen indek­si­ko­ro­tuk­selle.
• Selvi­te­tään hyväk­syt­ty­jen enim­mäi­sa­su­mis­me­no­jen määrit­tä­mi­nen työs­sä­käyn­tia­luei­den mukaan. Arvioi­daan enim­mäis­vuo­kra­ta­son aset­ta­mi­nen yhdeksi asumis­tuen kritee­riksi. Nykyi­set kaupun­ki­koh­tai­set ylei­sen asumis­tuen hyväk­syt­tä­vät enim­mäi­sa­su­mis­me­not eivät vastaa todel­li­suutta parhaalla tavalla, eivätkä kohdista tukea aidosti tarvit­se­ville.
• Arvioi­daan, onko tarkoi­tuk­sen­mu­kaista tukea omis­tusa­su­mi­sen rahoi­tus­vas­tik­keita. Arvioi­daan myös, millai­sen henki­lö­koh­tai­sen varal­li­suu­den tulee estää asumis­tuen saami­nen. Nykyi­sin lotto­voit­ta­ja­kin voi saada yleistä asumis­tu­kea. 
• Tarkis­te­taan ylei­sen asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuun kaavaa. Arvioi­daan vastaako se työtä hake­van koti­ta­lou­den tarpeita. Pure­taan asumis­tuen epätoi­vot­tuja kannus­tin­vai­ku­tuk­sia.
• Harki­taan opis­ke­li­joi­den rajaa­mista ylei­sen asumis­tuen piiristä takai­sin opin­to­tuen asumis­li­sän piiriin. Asumis­tu­kien kasvat­ta­mi­nen ja opis­ke­li­joi­den yksiössä asumi­sen tuke­mi­nen ei ole tehok­kain tapa nostaa osaa­mis­ta­soa.
• Pehmen­ne­tään asumis­tu­ki­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat kohtuu­hin­tai­set vuokra-asun­not parem­min erityis­ryh­mille ja kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille. Yhteis­kun­nan tuen on kohdis­tut­tava nykyistä parem­min sitä eniten tarvit­se­ville. Tämä hillit­sisi myös asumis­tu­ki­me­no­jen nopeaa kasvua.
• Vahvis­te­taan kasva­vien kaupun­ki­seu­tu­jen kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia lisätä tontti- ja asun­to­tar­jon­taa. Asumi­sen hinta­ke­hi­tystä ei voi hillitä kestä­västi lisää­mättä uusien asun­to­jen määrää siellä, missä kysyntä on suurinta. 
• Kasva­te­taan valtion osal­lis­tu­mista kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. 
• Laske­taan asun­to­tuo­tan­non korko­tu­ki­lai­no­jen hyväk­sy­mis­val­tuus vuoden 2019 tasolle.

5. Sivis­tyk­sen Suomi

“Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.“

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suomen ja suoma­lais­ten pärjää­mi­sen ja hyvin­voin­nin edel­ly­tys on sivis­tys ja osaa­mi­nen. Osaa­mi­nen on väline muun muassa vastata työelä­män tarpei­siin. Sivis­tystä tarvi­taan, jotta ihmi­nen kyke­nee sovel­ta­maan osaa­mis­taan kulloin­kin tarvit­ta­viin tehtä­viin ja tapah­tu­miin elämässä. 

Sivis­tys on arvo sinänsä ja koulu­tuk­sen päämäärä itses­sään, histo­rial­li­ses­ti­kin tarkas­tel­tuna. Korkea­ta­soi­sella koulu­tuk­sella vahvis­te­taan sekä sivis­tystä että osaa­mista. 

Yksi Suomen tärkeim­mistä tavoit­teista on se, että jokai­nen lapsi saa varhais­kas­va­tuk­sesta ja perus­o­pe­tuk­sesta sellai­set tiedot ja taidot, että ne kanta­vat vähin­tään toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mi­seen sekä siitä edel­leen työelä­mään tai jatko-opin­toi­hin ja tavoit­te­le­maan unel­mi­aan.

5.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta

Oppi­mi­sen perusta luodaan jo varhais­ten vuosien aikana. Jokai­sella lapsella on oikeus osal­lis­tua varhais­kas­va­tuk­seen. Suomessa varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­saste on kuiten­kin edel­leen muita Pohjois­maita jäljessä, vaikka posi­tii­vista kehi­tystä on viime vuosina tapah­tu­nut. Meidän on edel­leen pyrit­tävä nosta­maan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den piiriin.

Peda­go­gi­sesti laadu­kas varhais­kas­va­tus vaikut­taa tutki­tusti myöhem­pään koulu­pol­kuun. Laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella voidaan tasata oppi­mi­se­roja jo varhai­sessa vaiheessa sekä tunnis­taa oppi­mis­vai­keuk­sia. Laadu­kas varhais­kas­va­tus edel­lyt­tää riit­tä­viä resurs­seja. Tämän takia varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tus on vakiin­nu­tet­tava. 

Lisäksi on varmis­tet­tava, että meillä on riit­tä­västi korkeasti koulu­tet­tuja varhais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia tarpei­siin nähden sekä muita varhais­kas­va­tus­lain edel­lyt­tä­miä ammat­ti­lai­sia, varhais­kas­va­tuk­sen sosio­no­meja ja lasten­hoi­ta­jia sekä päivä­ko­din­joh­ta­jia. Kokoo­mus nostaa varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien aloi­tus­paik­koja yliopis­toissa, jotta alan opet­ta­ja­pu­laan voidaan vastata. Alan veto- ja pito­voi­masta on pidet­tävä huolta.

Kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus on toteu­tet­tava pysy­västi - ei pelk­känä kokei­luna. Varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja on alen­net­tava enem­män kuin mihin halli­tus tyytyy. Tavoit­tee­namme on laadu­kas varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka.

Kokoo­mus esit­tää:

• Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tus 30 miljoo­naan euroon.
• Noste­taan yliopis­to­kou­lu­tet­tu­jen varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien aloi­tus­paik­koja 1400:een.
• Noste­taan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta alen­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja 30 miljoo­nalla eurolla.
• Vakiin­nu­te­taan kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen kokeilu pysy­väksi toimin­ta­mal­liksi kokei­lun päätyt­tyä.

5.2 Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua ja tasoi­te­taan oppi­mi­se­roja

Kokoo­mus haluaa, että jokai­nen nuori saavut­taa riit­tä­vät tiedot ja taidot toisen asteen opin­toi­hin. Vaikka meillä on maail­man paras perus­koulu, valmis­tuu perus­kou­lusta edel­leen oppi­laita, joilla ei ole riit­tä­viä perus­tie­toja ja -taitoja toisella asteella opis­ke­luun. Ongel­miin on puutut­tava varhai­sem­massa vaiheessa.

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa perus­o­pe­tusta pitkä­jän­tei­sesti. Näin turva­taan myös opet­ta­jien mahdol­li­suus keskit­tyä työhönsä - lasten ja nuor­ten kasvun ja oppi­mi­sen tuke­mi­seen. Perus­koulu on ollut histo­rial­li­nen inno­vaa­tio. 

Olemme tuudit­tau­tu­neet siihen niin, että emme ole osan­neet riit­tä­vän ajoissa puut­tua siellä esiin­ty­viin haas­tei­siin. Tarvit­semme ennak­ko­luu­lo­tonta perus­o­pe­tuk­sen uudis­ta­mista, jotta vahva osaa­mis­pohja varmis­te­taan jokai­selle lapselle ja nuorelle.

Jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä nuorella on oltava riit­tä­vät perus­tie­dot ja -taidot toisen asteen opin­toi­hin. Jos perusta ei ole kunnossa, on siihen haas­ta­vam­paa myöhem­mässä vaiheessa puut­tua. Lisää­mällä vuosi­viik­ko­tun­tien määrää saadaan lisää aikaa lapsille ja nuorille. Tämä tarkoit­taa enem­män opetusta ja oppi­lai­den kohtaa­mista arjessa.

Yhtenä keskei­senä kehit­tä­mi­sen kohteena on oppi­mi­sen tuki perus­o­pe­tuk­sessa. Vali­tet­ta­vasti oppi­laat eivät saa tällä hetkellä riit­tä­västi tarvit­se­maansa tukea oppi­mi­seen. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että oppi­mi­sen tukea on tarjolla yksi­löl­li­sesti ja oppi­laan tarpeita vastaa­vasti. Tuen keino­va­li­koi­man on oltava laaja siten, että myös tarpeel­li­nen pien­ryh­mä­ope­tus on mahdol­lista.

Kokoo­mus haluaa vakiin­nut­taa perus­o­pe­tuk­sen laadun ja tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen tarkoi­te­tut määrä­ra­hat. Tällä vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua sekä tasoi­te­taan oppi­mi­se­roja. Erityistä huolta herät­tää lasten ja nuor­ten heiken­ty­nyt luku­taito. Tasa-arvo­ra­hoi­tusta tulee suun­nata myös Luku­liike-toimin­nan vaki­nais­ta­mi­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

• Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tus 50 miljoo­naan euroon.
• Kohden­ne­taan määrä­ra­hoja 35 miljoo­naa euroa perus­tai­to­jen vahvis­ta­mi­seen sekä oppi­mi­sen tuen kehit­tä­mi­seen perus­kou­luissa.
• Varmis­te­taan moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ oppi­lai­den ja opis­ke­li­joi­den tuen saami­seksi mm. sosi­aali- ja tervey­den­huol­to­hen­ki­lös­tön kanssa. Vain hyvin­voiva oppi­las tai opis­ke­lija jaksaa opis­kella.
• Ei siir­retä opis­ke­lu­huol­toa hyvin­voin­tia­lueille, vaan pide­tään palve­lut lähellä lasten ja nuor­ten arkea.

5.3 Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta

Lukio­uu­dis­tus toteu­tet­tiin onnis­tu­neesti viime vaali­kau­della. Uudis­tuk­sen myötä opis­ke­li­joille säädet­tiin oikeus erityi­so­pe­tuk­seen. Lisäksi mahdol­lis­tet­tiin yliop­pi­las­ko­kei­den raja­ton uusi­mi­nen. Lukio­kou­lu­tuk­sen uudet opetus­suun­ni­tel­mat on otettu käyt­töön viime vuoden elokuussa.

Tällä hetkellä lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus ei turvaa riit­tä­vällä tavalla laaduk­kaan opetuk­sen järjes­tä­mistä. Rahoi­tus­jär­jes­telmä ei vastaa lukio­kou­lu­tuk­sesta aiheu­tu­neita kustan­nuk­sia. Lukiot tarvit­se­vat puolus­ta­jansa.

Lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta on vahvis­tet­tava. On huoleh­dit­tava, että nuorilla on eri puolilla maata mahdol­li­suus suorit­taa lukio halu­tes­saan oman kunnan alueella lähellä kotia, mikäli kunta järjes­tää lukio­kou­lu­tusta. Saavu­tet­ta­vuu­den edis­tä­mi­sessä on hyödyn­net­tävä korona-ajan muka­naan tuomia oppeja digi­taa­li­sen peda­go­gii­kan käytöstä.

Toisen asteen duaa­li­malli on säily­tet­tävä eikä koulu­tuk­sen raja-aito­jen purka­mi­nen saa johtaa siihen, että koulu­tus­ten erityis­piir­teistä luovut­tai­siin. Koulu­tuk­silla on myös erilai­set tehtä­vät, mikä on ollut keskei­nen osa suoma­laista koulu­tus­jär­jes­tel­mää. Tule­vai­suu­den lukio tarjoaa opis­ke­li­joille mahdol­li­suu­den laaja-alai­seen sivis­tyk­seen. On tärkeä myös huoleh­tia, että erityi­sen koulu­tus­teh­tä­vän lukioita on maas­samme riit­tä­västi.

Lukio­kou­lu­tuk­sessa on tule­vai­suu­dessa oltava mahdol­lista suorit­taa englan­nin­kie­li­nen yliop­pi­las­tut­kinto. Tämä osal­taan lisää Suomen kansain­vä­listä houkut­te­le­vuutta sekä mahdol­lis­taa myös tehok­kaam­min koulu­tus­vien­nin.

Kokoo­mus esit­tää:

• Käyn­nis­te­tään lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män uudis­tus, jotta rahoi­tus vastaisi parem­min todel­li­sia kustan­nuk­sia
• Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta 10 miljoo­nalla eurolla.

5.4 Pääomi­te­taan korkea­kou­luja miljar­dilla ja noste­taan osaa­mis­ta­soa

Talou­del­li­sen yhteis­työn ja kehi­tyk­sen järjestö OECD julkaisi loka­kuun alussa Educa­tion at a Glance -indi­kaat­to­ri­jul­kai­sun. Julkai­sun teemana oli erityi­sesti korkea-asteen koulu­tus.

Julkai­sun tulok­set olivat hätkäh­dyt­tä­viä. Suoma­lais­ten koulu­tus­taso on merkit­tä­västi muita OECD-maita jäljessä.

Kokoo­mus on vahvasti sitou­tu­nut nosta­maan suoma­lais­ten osaa­mis­ta­soa. Haluamme pitää kiinni tavoit­teesta, että vuoteen 2030 mennessä vähin­tään puolella nuorista ikäluo­kista olisi korkea-asteen koulu­tus. Tämä edel­lyt­tää merkit­tä­viä lisä­pa­nos­tuk­sia aloi­tus­paik­ko­jen nosta­mi­seksi pysy­vällä määrä­ra­halla. 

Toisin kuin halli­tus Kokoo­mus ei ole valmis tutkin­to­jen halpuut­ta­mi­seen. Korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­koja nostet­taessa on niihin varat­tava riit­tävä pysyvä lisä­ra­hoi­tus. Aloi­tus­paik­koja on kohden­net­tava yhden­ver­tai­sesti siten, että niitä noste­taan erityi­sesti alueilla, joissa nuor­ten ikäluo­kat ovat suurem­pia.

Laadu­kasta tutki­musta ei tule, ellei varmis­teta korkea­kou­lu­tuk­sen laatua. Siksi tarvi­taan pitkä­jän­teistä pysy­vää perus­ra­hoi­tusta myös koulu­tuk­seen. Kokoo­mus on sitou­tu­nut nosta­maan TKI-panos­tuk­set 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä parla­men­taa­ri­sen sovun mukai­sesti.

On kuiten­kin huoles­tut­ta­vaa, että ensi vuonna halli­tus ei ole etene­mässä suun­ni­tel­lusti kohti neljän prosen­tin tavoi­tetta. Kokoo­mus haluaa korjata suun­nan. Lähtö­koh­tana tulee olla tutki­muk­sen perus­ra­hoi­tuk­sen riit­tävä taso korkea­kou­lu­jär­jes­tel­mässä. Tiede ja tutki­mus ovat yliopis­to­jen kovinta ydintä ja tieteen integri­teet­tiä suojel­laan varmis­ta­malla riit­tävä perus­ra­hoi­tuk­sen taso ja korkea­kou­lu­jen mahdol­li­suus tutkia ja luoda uutta.

Kokoo­mus esit­tää:

• Lisä­tään korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­koja 15 miljoo­nalla eurolla, jotka kohden­ne­taan erityi­sesti kasva­tusa­lalle sekä sosi­aali- ja tervey­sa­lalle.

Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1 000 miljoo­nalla eurolla vahvis­taen niiden auto­no­miaa ja omaa rahoi­tus­a­se­maa.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

“Oikeu­den­mu­kai­suu­teen kuuluu, että ahke­ruus ja järke­vät valin­nat tuovat menes­tystä teki­jäl­leen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuk­siin joutu­nutta aute­taan nouse­maan jaloil­leen.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen mukaan (THL 2021) erot väes­tö­ryh­mien väli­sessä tervey­dessä ovat vuosien kaven­ta­mis­toi­mien jälkeen pysy­neet ennal­laan, joil­ta­kin osin jopa kasva­neet. Tervey­se­rot ja eriar­voi­suus hoitoon sekä palve­lui­hin pääsyssä ovat suurim­pia haas­tei­tamme. Hoitoon­pää­syssä on ollut ongel­mia jo pitkään ennen koro­naa, mutta koro­nan vaiku­tuk­sesta hoito- ja palve­lu­velka on kasva­nut ennä­tys­mäi­sen suureksi. Myös pula hoito­hen­ki­lös­töstä vaikeut­taa palve­lui­den saata­vuutta.

Perus­pal­ve­lut on laitet­tava kuntoon ja sairauk­sien ennal­taeh­käi­syä sekä tervey­den edis­tä­mistä on vahvis­tet­tava tutkit­tuun tietoon perus­tuen. Suju­vien hoito- ja palve­lu­pol­ku­jen, nopeam­man hoitoon­pää­syn, henki­lös­tön riit­tä­vyy­den, vaikut­ta­vien hoito­muo­to­jen ja sairauk­sien ennal­taeh­käi­syn varmis­ta­mi­seksi on hyödyn­net­tävä tutkit­tua tietoa, ja uudet tekno­lo­giat sekä digi­taa­li­set ratkai­sut on valjas­tet­tava täysi­mää­räi­sesti osaksi sote-palve­luita.

Kansan­ter­veyttä voidaan paran­taa, sekä hyvin­vointi- ja tervey­se­roja kaven­taa turvaa­malla oikea-aikai­set palve­lut ja varhai­nen tuki jokai­selle toimeen­tu­losta riip­pu­matta. Kokoo­muk­sen mielestä ratkai­suja on haet­tava erityi­sesti panos­ta­malla kolmeen keskei­seen koko­nai­suu­teen: 1) nopeampi palve­lui­hin ja hoitoon pääsy sekä hoidon jatkuvuus,2) sairauk­sien ennal­taeh­käi­syn lisää­mi­nen, varhai­sempi puut­tu­mi­nen ja hoidon vaikut­ta­vuu­den lisää­mi­nen tutkit­tuun tietoon noja­ten ja 3) osaava ja riit­tävä henki­löstö palve­lui­den turvaa­mi­seksi.

6.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille

Suomen työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­telmä pitää sisäl­lään sekä valtion takaa­man työt­tö­myys­tur­van että lisä­va­kuut­ta­mi­sen mahdol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san kautta. Tällä hetkellä maksussa olevasta ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta rahoi­te­taan kasso­jen jäsen­mak­suilla vain 5 prosent­tia. 57,5 prosent­tia rahoi­te­taan työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suilla ja 37 prosent­tia valtion vero­tu­loilla. Kassoi­hin kuulu­mat­to­mat siis osal­lis­tu­vat ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van meno­jen rahoit­ta­mi­seen jo nyt lähes samassa mitassa kuin kasso­jen jäse­net, mutta heidän työt­tö­myys­tur­vansa jää suhteessa paljon heikom­maksi.

Useam­min kasso­jen ulko­puo­lelle jäävät mata­lam­min koulu­te­tut, heikossa työmark­kina-asemassa olevat. Mata­lam­man tulo­ta­son kasso­jen jäsen­mak­sut ovat usein korkeam­pia. Siten työn­te­ki­jät ovat keske­nään eriar­voi­sessa asemassa.

Nyky­mal­lin heik­kous on se, että turvan ulko­puo­lelle voivat jäädä sellai­set­kin ihmi­set, jotka ovat vuosien ajan maksa­neet laki­sää­teistä työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua erilai­sissa työsuh­teissa. He siis ovat maksa­neet vakuu­tus­mak­sua saamatta kuiten­kaan vakuu­tus­tur­vaa.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tusar­vio perus­tuu Mauri Kota­mäen (2018) malliin, jossa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van järjes­tä­mi­nen on siir­retty Kelan vastuulle. Muutos karsii hallin­toa ja byro­kra­tiaa. Uudis­tuk­sella on edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun mukaan noin 7 400 hengen suurui­nen nega­tii­vi­nen vaiku­tus työl­li­syy­teen. Koko­nai­suu­tena kokoo­mus katsoo, että uudis­tuk­sen hyödyt ovat kustan­nuk­sia suurem­mat. Kokoo­muk­sen mielestä on tärkeää, että laajen­ta­mi­nen toteu­te­taan riip­pu­matta muista muutok­sista työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mään. Kyse on oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Kokoo­mus esit­tää:

• Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille. Ehdo­tus kasvat­taa työt­tö­myys­tur­va­me­noja 195 miljoo­naa euroa.

6.2 Paran­ne­taan hoitoon ja palve­lui­hin pääsyä

Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­nol­li­sen uudis­tuk­sen toimeen­pa­non alle. Halli­tuk­sen hyvin­voin­tia­luei­den sote-rahoi­tus­malli ei kannusta laaduk­kaa­seen ja kustan­nus­jär­ke­vään palve­lu­tuo­tan­toon. Terveys­hyö­tyjä kustan­nus­te­hok­kaasti tuot­ta­vat tervey­den­huol­lon palve­lut sekä vaikut­ta­vat sosi­aa­li­huol­lon palve­lut ovat kestä­vyys­va­jeen kannalta keskei­nen asia. 

Kokoo­mus haluaa, että ihmi­set pääse­vät suju­vasti hoitoon ja kuntou­tuk­seen ja että rajal­li­set resurs­sit suun­na­taan niin, että ikään­ty­vän väes­tön palve­lu­tar­peet voidaan turvata. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den sekä kuntien palve­lui­den on toimit­tava saumat­to­masti yhteen. 

Kokoo­mus tulee esit­tä­mään sote-uudis­tuk­sen korjaus­sar­jan, sisäl­täen uudis­tuk­set, joilla hyvin­voin­tia­lu­eet pysty­vät tehok­kaam­min varau­tu­maan tule­vai­suu­den haas­tei­siin. Kokoo­muk­sen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den korjaus­sar­jassa toteu­te­taan hoidon ja palve­lui­den laatua paran­ta­vat ja kustan­nus­te­hok­kuutta vahvis­ta­vat toimet. 

On vält­tä­mä­töntä vahvis­taa jono­jen kanssa sinnit­te­le­vää perus­ter­vey­den­huol­toa. Yhden­ver­tai­nen ja oikea-aikai­nen pääsy terveys­kes­kuk­sen palve­lui­hin on yksi sote-uudis­tuk­sen pääta­voite. Kokoo­mus esit­tää otet­ta­vaksi käyt­töön terveys­kes­kuk­sen moniam­ma­til­lista omatii­mi­mal­lia, sillä se on toimiva ratkaisu hoitoon­pää­syn paran­ta­mi­seksi ja asia­kas­läh­töi­syy­den lisää­mi­seksi. Tiimissä on muuta­mia hoita­jia, lääkä­reitä sekä muita sote-ammat­ti­lai­sia kuten fysio­te­ra­peutti ja mielen­ter­veys­hoi­taja. Omatii­mi­mal­lissa asiak­kaan ongel­man ratkaisu aloi­te­taan välit­tö­mästi jo ensim­mäi­sen yhtey­den­o­ton aikana.

Pitkä­ai­kais­sai­raille tai paljon palve­luja tarvit­se­ville nime­tään oma vastuu­hoi­taja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatku­vuutta, paran­taa hoidon laatua, vahvis­taa terveys­a­se­mien palve­luita ja vähen­tää kustan­nuk­sia. Poti­laan on puoles­taan helppo asioida tuttu­jen ammat­ti­lais­ten kanssa.

Tiimi­malli lisää myös terveys­kes­kuk­siin veto­voi­maa. Työteh­tä­vät voidaan jakaa osaa­mis­pe­rus­tei­sesti ja työuransa alussa olevat hoita­jat ja lääkä­rit saavat vahvem­min tukea tiimistä. Terveys­kes­kus­työ on houkut­te­le­vam­paa, jos työn kuor­mit­ta­vuutta voidaan vähen­tää, omaan työn­ku­vaan voi vaikut­taa ja johta­mi­nen on kohdal­laan.

On vauh­di­tet­tava terveyttä edis­tä­vää, liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta kaikissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa ja osana sote-ammat­ti­lais­ten työtä. Oikea-aikai­sen kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen lisää hoidon vaikut­ta­vuutta ja edis­tää väes­tön työ ja toimin­ta­ky­kyä. On myös ymmär­ret­tävä, että kuntou­tus keven­tää hoito­työn kuor­maa. Ottai­simme tehos­te­tusti käyt­töön vanhus­ten koti­hoi­dossa Sipi­län halli­tuk­sen kärki­hank­keena kehi­te­tyn koti­hoi­don johta­mis- sekä koti­kun­tou­tus­mal­lit.

Jotta kansa­lais­ten laki­sää­tei­set palve­lut voidaan turvata, tarvi­taan sekä julki­sen, yksi­tyi­sen että järjes­tö­jen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen hyödyn­tä­mistä. Kokoo­muk­sen mielestä palve­lui­den saata­vuu­den paran­ta­mi­seksi ja hoitoon­pää­syn nopeut­ta­mi­seksi on järke­vää hyödyn­tää Kela-korvausta. Perui­simme halli­tuk­sen esit­tä­män Kela-korvauk­sen leik­kauk­sen, joka lisää enti­ses­tään julki­sen sekto­rin jonoja, henki­lös­tön työtaak­kaa ja jättää yhä useam­man ihmi­sen ilman palve­lua ja kuntou­tusta. Lisäksi on otet­tava palve­luse­teli nykyistä laajem­paan ja velvoit­ta­vaan käyt­töön. Mahdol­lis­tai­simme myös henki­lö­koh­tai­sen budje­toin­nin ikäih­mi­sille ja vammai­sille.

Erityi­sesti mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den nopeam­paan saata­vuu­teen on löydet­tävä ratkai­sut. Jono­tusa­jat mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin ovat kestä­mät­tö­miä ja eriar­vois­ta­via. Koro­nan myötä mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den tarve on enti­ses­tään kasva­nut niin lapsilla kuin aikui­silla. Mielen­ter­vey­den ongel­miin ei ole saata­villa yhden­ver­tai­sesti ja riit­tä­västi apua sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon perus­ta­son palve­luissa. 

Kokoo­mus kannat­taa Tera­pia­ta­kuu-kansa­lais­aloit­teen mukaista laki­muu­tosta, jolla taataan nopea pääsy hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon. Tera­pia­ta­kuu raken­taisi Suomesta tällä hetkellä puut­tu­van tehok­kaan mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­son. Hyödyn­ne­tään myös Tera­piat etulin­jaan -hank­keen hyvät käytän­nöt palve­lui­den kehit­tä­mi­sessä.

Digi­taa­li­set ja liik­ku­vat palve­lut on otet­tava vahvem­min käyt­töön, sillä ne ovat keino paran­taa merkit­tä­västi hoitoon pääsyä. Esimer­kiksi etävas­taan­ot­toja lisää­mällä voidaan paran­taa asia­kas­tyy­ty­väi­syyttä, suju­voit­taa hoitoon pääsyä ja kohden­taa puoles­taan perin­tei­siä vastaan­ot­to­pal­ve­luita niitä tarvit­se­ville

Perui­simme halli­tuk­sen päätök­set romut­taa hoiva­ko­tien ja saat­to­hoi­don akuut­ti­lää­ke­va­ras­tot. Halli­tuk­sen päätök­sellä vaikeu­te­taan kaik­kein hauraim­pien ihmis­ten hyvää hoitoa. On myös varmis­tet­tava, että ihmi­sen kivut voidaan hoitaa ja varmis­tet­tava, ettei kenen­kään tarvitse kuolla yksin. Erityi­sesti saat­to­hoi­don osalta on lakiin tehtävä tätä tuke­vat säädök­set.

Suomessa on yli 200 000 muis­ti­sai­rasta. Joka vuosi sairas­tuu lähes 15 000 ihmistä. Muisti-ohjel­maa on jatket­tava, jotta sairas­tu­neet ihmi­set voivat jatkaa mahdol­li­sim­man hyvää elämää. Varmis­tai­simme arvo­kasta työtä teke­ville omais­hoi­ta­jille aitoja mahdol­li­suuk­sia pitää vapaa­päi­viä palve­luse­te­lin, kotia­vus­ta­ja­pal­ve­lun ja kier­tä­vän perhe­hoi­ta­jan avulla.

Kokoo­mus esit­tää:

• Hyödyn­ne­tään hoito- ja palve­lu­ve­lan purka­mi­seksi yritys­ten ja järjes­tö­jen tarjoa­mia palve­luita. Kela-korvausta koskeva leik­kaus peru­taan. Muutos lisää menoja 42,6 miljoo­naa euroa.
• Hyödyn­ne­tään palve­luse­te­liä nykyistä laajem­min kansa­lais­ten hoitoon­pää­syn turvaa­mi­seksi ja hoito­jo­no­jen vähen­tä­mi­seksi.
• Otetaan käyt­töön moniam­ma­til­li­nen tiimi­malli perus­ter­vey­den­huol­lon hoitoon­pää­syn vauh­dit­ta­mi­seksi sekä hoidon jatku­vuu­den ja työn­jaon paran­ta­mi­seksi
• Vahvis­te­taan liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta sote-palve­luissa sekä oikea-aikai­sen kuntou­tuk­sen toteu­tu­mista
• Vahvis­te­taan mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyä perus­ter­vey­den­huol­lossa Tera­pia­ta­kuu -aloit­teen mukai­sesti 35 miljoo­nalla eurolla.
• Otetaan käyt­töön uutta tekno­lo­giaa ja digi­taa­li­sia ratkai­suja lisää­mään asia­kas­läh­töi­siä palve­luja.
• Varmis­te­taan arvo­kasta työtä teke­ville omais­hoi­ta­jille aitoja mahdol­li­suuk­sia pitää vapaa­päi­viä palve­luse­te­lin, kotia­vus­ta­ja­pal­ve­lun ja kier­tä­vän perhe­hoi­ta­jan avulla. Jatke­taan valta­kun­nal­lista muis­tioh­jel­maa muis­tiys­tä­väl­li­sen Suomen raken­ta­mi­seksi. Määrä­ra­hoja vara­taan yhteensä 20 miljoo­naa euroa.
• Toteu­te­taan hoidon ja palve­lui­den laatua paran­tava ja kustan­nus­te­hok­kuutta vahvis­tava Kokoo­muk­sen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den korjaus­sarja.

6.3 Panos­te­taan tutkit­tuun tietoon ja vaikut­ta­vaan palve­lu­jär­jes­tel­mään

Tarvi­taan prio­ri­soin­teja tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen ja siksi parla­men­taa­ri­nen yhtei­sym­mär­rys Suomen TKI-rahoi­tus­ta­son nosta­mi­seksi neljään prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta on tärkeä. Osana tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den rahoi­tusta on varmis­tet­tava panos­tuk­set sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon yliopis­to­ta­soi­seen tutki­muk­seen sekä hoito­työn tutki­muk­seen.

Vaikut­ta­vuu­della tarkoi­te­taan sote-palve­lui­den aikaan­saa­mia hyötyjä poti­lai­den ja asiak­kai­den hyvin­voin­tiin ja tervey­teen, johta­mi­sen laatua orga­ni­saa­tiossa sekä kansan­ter­vey­den edis­ty­mistä että sote-palve­lui­den tasa-arvoista saata­vuutta ja kustan­nus­ten hallin­taa yhteis­kun­nassa. Tiedolla johta­mi­seen tarvi­taan laatu- ja vaikut­ta­vuus­tie­toa. 

Vaikut­ta­vuu­den kehit­tä­mi­sellä on Suomessa sato­jen miljoo­nien euro­jen poten­ti­aali esimer­kiksi kansan­sai­rauk­sien, moni­sai­rai­den sekä paljon sosi­aali- että terveys­pal­ve­luita käyt­tä­vien asiak­kai­den osalta. Laatu­tie­don avulla palve­lu­jär­jes­tel­mää ja palve­lu­jen tuotan­toa voidaan ohjata kohti laadu­kasta ja vaikut­ta­vaa hoitoa, mikä on paitsi inhi­mil­li­sesti tärkeää, myös kustan­nus­te­ho­kasta. Työ- ja toimin­ta­ky­vyn para­ne­mi­sella voidaan saavut­taa merkit­tä­viä talou­del­li­sia sääs­töjä.

Hyvin­voin­tia­lueita on kannus­tet­tava siihen, että parhaat käytän­nöt tule­vat käyt­töön kaik­kialla Suomessa. On varmis­tet­tava, että palve­lui­den yksik­kö­hin­nat tehdään läpi­nä­ky­väksi yhtei­sen kustan­nus­las­ken­ta­mal­lin avulla, jotta palve­lui­den vertail­ta­vuus para­nee ja voidaan aidosti hakea parhaita ratkai­suja palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi. 

Laatu­re­kis­te­rit ovat tärkeässä roolissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen yhden­ver­tai­sen saata­vuu­den, vaikut­ta­vuu­den ja laadun turvaa­mi­sessa. Rekis­te­reistä saadun tiedon avulla voidaan myös paran­taa hoidon valta­kun­nal­lista vertail­ta­vuutta, asia­kas­läh­töi­syyttä, poti­las­tur­val­li­suutta ja paran­taa tiedolla johta­mista.

Valtion tutki­mus­ra­hoi­tus (VTR) on tarkoi­tettu myön­net­tä­väksi yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den tutki­muk­sen hank­keille. Yliopis­to­ta­soi­sella tutki­muk­sella turva­taan erityi­sesti julkis­ten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den kehit­tä­mistä vaikut­ta­vaan, väes­tön terveyttä ja hyvin­voin­tia tuke­vaan suun­taan.

Hoito­työn tutki­mus­sää­tiön Hotuk­sen rahoi­tuk­sella edis­te­tään vaikut­ta­vien ja hyvien käytän­tei­den käyt­töön­ot­toa hoito­työssä, mikä sääs­tää turhia kustan­nuk­sia ja paran­taa poti­las­tur­val­li­suutta. Tervey­den­huol­lon yksi­köissä tapah­tuva tutki­mus mahdol­lis­taa uusim­pien hoito­muo­to­jen käyt­töön­o­ton ja kokei­le­mi­sen. Myös Käypä hoito -suosi­tus­ten ajan­ta­sai­suus ja suosi­tus­ten riit­tävä määrä on varmis­tet­tava jatku­vasti kehit­ty­vän lääke­tie­teen tarpei­siin.

Lääke­huolto on kiin­teä osa sosi­aali- ja tervey­den­huol­toa. Järkevä lääke­hoito on vaikut­ta­vaa, turval­lista, laadu­kasta, talou­del­lista ja yhden­ver­taista. Tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen lääke­hoito on pystyt­tävä varmis­ta­maan. Vahvis­ta­malla lääke­hoi­don koko­nai­sar­vioin­tia voidaan paran­taa useita eri lääk­keitä tarvit­se­vien arkea, vähen­tää epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista lääk­kei­den käyt­töä ja ylikäyt­töä, sekä sivu­vai­ku­tuk­sia. Farma­seut­tista osaa­mista on hyödyn­net­tävä laajem­min, aptee­kit voidaan ottaa tiiviim­min mukaan osaksi sote-palve­lu­tuo­tan­toa ja lääke­hoi­don koko­nai­sar­viointi mahdol­lis­taa palve­luse­te­lin avulla.

Kelan maksa­mien lääke­kor­vaus­ten määrä on viime vuosina kasva­nut vauh­dilla. Kasvun taus­talla on useita eri syitä, kuten väes­tön ikään­ty­mi­nen ja uusien, kallii­den lääk­kei­den tulo korvat­ta­vuu­den piiriin. Apteek­ki­ta­loutta on aika uudis­taa raken­teel­li­sesti, sekä apteek­ki­ve­roa ja lääke­tak­saa arvioi­tava uudel­leen, sillä ne määrit­tä­vät lääk­kei­den hintaa. Tavoit­teena tulee olla lääk­kei­den järke­vän käytön ohella lääke­kor­vaus­kus­tan­nus­ten kasvun tait­ta­mi­nen, lääk­kei­den hinto­jen laske­mi­nen ja apteek­kien välis­ten erojen kaven­ta­mi­nen.

Kokoo­mus esit­tää:

• Noja­taan yhä vahvem­min tutkit­tuun tietoon hoidon laadun ja oikea-aikai­suu­den turvaa­mi­seksi.
• Perus­te­taan kansal­li­nen vaikut­ta­vuus­kes­kus vauh­dit­ta­maan hyvien käytän­tö­jen levit­tä­mistä tervey­del­lis­ten ja talou­del­lis­ten hyöty­jen aikaan­saa­mi­seksi. 
• Sääde­tään hyvin­voin­tia­lueille velvol­li­suus laskea ja tehdä läpi­nä­ky­väksi julki­sen palve­lu­tuo­tan­non kustan­nuk­set.
• Vahvis­te­taan ja laajen­ne­taan laatu­re­kis­te­rei­den käyt­töä 3 miljoo­nalla eurolla. Niiden avulla tervey­den­huol­lon laatua voidaan valta­kun­nal­li­sesti ja luotet­ta­vasti verrata, seurata, ja paran­taa poti­lai­den saaman hoidon vaikut­ta­vuutta ja poti­las­tur­val­li­suutta.
• Varmis­te­taan yliopis­tol­li­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tutki­muk­sen ja hoito­työn tutki­muk­sen edel­ly­tyk­set, sekä Käypä hoito -suosi­tus­ten ajan­ta­sai­suus.
• Varmis­te­taan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen ja turval­li­nen lääke­hoito.
• Toteu­te­taan apteek­ki­ta­lou­den uudis­tus.

6.4 Panos­te­taan osaa­vaan ja riit­tä­vään henki­lös­töön palve­lui­den laadun ja saata­vuu­den turvaa­mi­seksi

On epäin­hi­mil­listä, että yhä useampi, usein moni- ja muis­ti­sai­ras henkilö jää vaille palve­luja, joihin hänellä olisi oikeus. Kun ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen edel­lyt­tä­mää määrää hoita­jia ei ole ollut saata­villa, vanhuk­sia ei ole voitu ottaa vastaan hoiva­pai­koille ja hoiva­ko­teja on jouduttu jopa sulke­maan. Kynnys päästä ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoivaan on nous­sut. Myös jonot koti­hoi­toon ovat piden­ty­neet. Vanhus­pal­ve­lui­den vaikea henki­lös­tö­ti­lanne on heijas­tu­nut myös terveys­pal­ve­lui­hin, jopa päivys­tyk­set ovat ruuh­kau­tu­neet.

Osaa­van ja riit­tä­vän henki­lös­tön saata­vuu­den turvaa­mi­nen on koko sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kohta­lon­ky­sy­mys. Ilman henki­lös­töä ei ole palve­luita. Ammat­ti­lais­ten lisää­mi­seksi tarvi­taan pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma, jossa huomioi­daan mm. koulu­tus­tar­peet ja kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin mahdol­li­suu­det.

Aloi­tus­paik­koja on lisät­tävä sote-ammat­ti­lais­ten määrän kasvat­ta­mi­seksi. Toteut­tai­simme myös yhte­näi­sen valta­kun­nal­li­sen kieli­kou­lu­tus­mal­lin kansain­vä­lis­ten osaa­jien työs­ken­te­lye­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi.

Kokoo­mus vauh­dit­taisi sote- henki­lös­tön työn­ja­koa, tuki­pal­ve­lui­den ja hoiva-avus­ta­jien käyt­töä varmis­taen sairaan -ja lääke­hoi­dol­li­nen osaa­mi­nen. Sote-alan henki­lös­tö­ra­ken­netta on myös saatava muutet­tua tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­maksi. Kehi­tys­vamma-alan järjes­töt ovat esimer­kiksi ehdot­ta­neet yksi­vuo­ti­sen yhtei­sö­avus­ta­jan tutkin­non perus­ta­mista helpot­ta­maan kehi­tys­vamma-alan henki­lös­tö­pu­laa. Lyhyellä täsmä­kou­lu­tuk­sella saatai­siin uusia työn­te­ki­jöitä alalle ja lähi­hoi­ta­jien työai­kaa vapau­tuisi heille, joilla on myös hoidol­li­sia tarpeita.

Sote-alan veto- ja pito­voi­man varmis­ta­mi­seksi tarvi­taan useita eri toimia. On varmis­tet­tava hyvä johta­mi­nen ja selkeät toimin­ta­mal­lit, joihin työn­te­ki­jöillä on mahdol­li­suus vaikut­taa. Alalle on luotava urapol­ku­mal­leja, jotka mahdol­lis­ta­vat urake­hi­tyk­sen ja asian­tun­ti­juu­den syve­ne­mi­sen. Tämä edel­lyt­tää koulu­tuk­sen kehit­tä­mistä ja erityi­sesti akatee­mi­sen jatko­kou­lu­tuk­sen lisää­mistä.

Tekno­lo­gia ei voi korvata ihmistä, mutta nyky­ai­kana kaikessa palve­lu­toi­min­nassa olisi huomioi­tava tekno­lo­gian ja digi­ta­li­saa­tion kautta saavu­tet­ta­vat hyödyt ja sen tuoma mahdol­li­suus kasvat­taa sote-ammat­ti­lais­ten välit­tö­män asia­kas­työn osuutta. Vanhus­pal­ve­lu­la­kiin on tuotava tekno­lo­gian käyt­töä edis­tä­vät pykä­lät. Moni­puo­li­nen henki­lös­tö­ra­kenne ja tekno­lo­gia on huomioi­tava myös hoita­ja­mi­toi­tuk­sessa. Toimiva tekno­lo­gia vapaut­taa hoita­jia raskaasta työstä ihmis­ten kohtaa­mi­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

• Vahvis­te­taan perus­ter­vey­den­huol­lon omatii­mi­mal­lia hyödyn­tä­mällä parempi työn­jako ja moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ, sekä suju­vam­mat ja vaikut­ta­vam­mat palve­lut ja tehdään terveys­kes­kuk­sista nykyistä houkut­te­le­vam­pia työpaik­koja.
• Varmis­te­taan mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön, mahdol­li­suu­det koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen, sekä hyvä johta­mi­nen.
• Varmis­te­taan koulu­te­tun henki­lös­tön riit­tä­vyys lisää­mällä aloi­tus­paik­koja, selkeyt­tä­mällä työn­ja­koa, sekä vahvis­ta­malla kansain­vä­listä rekry­toin­tia.
• Toteu­te­taan valta­kun­nal­li­nen yhte­näi­nen kieli­kou­lu­tus­malli.

6.5 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys

Esitämme Sitran mallin mukai­sesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Malli on Sitran staat­ti­sen arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali. Mikäli koti­ta­lous­pal­ve­lui­den osto­jen seurauk­sena toimin­ta­kyky para­nee ja raskai­den julkis­ten palve­lu­jen piiriin siir­ty­mi­nen myöhen­tyy, voi talou­del­li­nen hyöty julki­selle sekto­rille nousta merkit­tä­västi. Sitran rapor­tin mukaan “Esimer­kiksi jos 14 000 ikäih­mi­sen tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen tarve siir­tyy puolella vuodella, kustan­nus­säästö olisi 330 miljoo­naa euroa”.

Kokoo­mus esit­tää:

• Toteu­te­taan Sitran mallin mukai­nen yli 75-vuotiai­den paran­ne­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja tuen yhdis­telmä 19 miljoo­nalla eurolla.

6.6 Uudis­te­taan raha­pe­li­jär­jes­telmä raha­pe­lion­gel­mien vähen­tä­mi­seksi

Raha­pe­li­po­li­tiikka on perus­tu­nut tarkoi­tuk­seen suojella suoma­lai­sia raha­pe­laa­mi­seen liit­ty­viltä haitoilta. Parhaan väli­neen on katsottu olevan järjes­tely, jossa raha­pe­li­toi­min­taa on hoidettu alun perin kolmen, sittem­min vuodesta 2016 lähtie­nyh­den raha­pe­leistä vastaa­van mono­po­liyh­tiön kautta. Samalla raha­pe­laa­mi­sen tuotot on ohjattu kansa­lai­syh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­seen ja peli­hait­to­jen ongel­mien ehkäi­syyn sekä hoitoon.

Mono­poli on epäon­nis­tu­nut tarkoi­tuk­ses­saan. Raha­pe­lion­gel­mat rehot­ta­vat Suomessa ja monet pelaa­vat inter­ne­tin yli ulko­mai­silla kasi­noilla. Vuoden 2019 tutki­muk­sen mukaan noin 112 000 suoma­laista kärsi erita­soi­sista raha­pe­lion­gel­mista. Läheis­ten pelion­gel­mista kärsi­vien määrä oli noin 790 000 suoma­laista.

Rajat ylit­tävä pelaa­mi­nen erilais­ten digi­taa­lis­ten väylien kautta on haas­ta­nut perin­teis­ten mono­po­lien uskot­ta­vuutta. Tämä on johta­nut siihen, että yksi­noi­keus­jär­jes­tel­män mark­ki­nao­suus digi­taa­li­ses­sa­ra­ha­pe­laa­mi­sessa on romah­ta­nut lähelle kriit­tistä 50 prosen­tin rajaa. Voimassa oleva mono­po­li­jär­jes­telmä on erit­täin tuot­toisa niille yhtiöille, jotka toimi­vat Suomen mark­ki­noilla ulko­mailta käsin. Peliyh­tiöt saavat tuot­tonsa ilman lisens­si­mak­suja tai veroja. Samaan aikaan tämä raha­virta valuu ulko­maille eikä pelaa­mi­nen ole sään­te­lyn tai valvon­nan piirissä. 

Koti­maista raha­pe­li­jär­jes­tel­mää onkin uudis­tet­tava siten, että se mahdol­lis­taa nykyistä parem­min raha­pe­lion­gel­miin puut­tu­mi­sen. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa nykyi­sestä mono­po­li­jär­jes­tel­mästä luopu­mista ja siir­ty­mistä muissa EU-maissa tuttuun lisens­si­jär­jes­tel­mään. Koke­muk­set Tans­kasta ja Ruot­sista tuke­vat tätä tavoi­tetta.

Muutok­sella on kiire digi­taa­li­sen pelaa­mi­sen lisään­ty­mi­sen takia. Siksi ratkai­suja täytyy tehdä mahdol­li­sim­man nopeasti.

Kokoo­mus esit­tää:

• Siir­ry­tään uuteen raha­pe­lien lisens­si­jär­jes­tel­mään. Maltil­li­nen arvio lisens­si­jär­jes­tel­män raha­pe­li­toi­min­nan tuotosta valtiolle on nettona 50 miljoo­naa euroa.

6.7 Huoleh­di­taan arjen osto­voi­masta

Hinto­jen nousu haas­taa monia koti­ta­louk­sia. Inflaa­tio kohte­lee eri tavoin myös eri puolella maata. Pitkien etäi­syyk­sien Suomessa kodit lämpiä­vät usein sähköllä, eikä kaup­paan vält­tä­mättä yksin­ker­tai­sesti pääse muuten kuin autolla. Poik­keuk­sel­li­sen rajui­hin, ulkoi­sista syistä johtu­viin ja väliai­kai­siin hinn­an­nousui­hin voidaan reagoida poik­keuk­sel­li­silla, hyvin kohden­tu­villa ja määrä­ai­kai­silla toimilla.

Keskei­sin keino tukea koti­ta­louk­sia on työ- ja eläke­tu­lo­jen vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen. Kokoo­mus kohden­taisi tasai­sesti kaikille tulo­luo­kille veron­ke­ven­nyk­siä miljardi euroa. Lisäksi Kokoo­mus ehdot­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pysy­vää vahvis­ta­mista sekä ikäih­mi­sille paran­net­tua koti­ta­lous­vä­hen­nystä.

Ongelma koros­tuu pitkien etäi­syyk­sien Suomessa. Polt­toai­neen hinnan viime kuukausien nopea vaih­telu voi nopeasti tehdä töihin lähdön kannat­ta­mat­to­maksi. Kokoo­mus ehdotti jake­lu­vel­voit­teen lykkää­mistä helmi­kuussa, kun hinto­jen nousu kiih­tyi ja Kokoo­mus kannat­taa toimen­pi­teen jatkoa.

Kokoo­mus on ehdot­ta­nut lukui­sia toimen­pi­teitä sähkön hinnan hillit­se­mi­seksi. Tuleva talvi voi muodos­tua erityi­sen vaikeaksi, kun tuon­tie­ner­gian puut­tu­mi­sen vuoksi kysyntä voi kylmim­pinä hetkinä ylit­tää tarjon­nan. Kaikki liike­nevä tuotanto ja teol­li­suu­den jousto tullaan tarvit­se­maan. Kokoo­mus on esit­tä­nyt lukui­sia nopeita ja pysy­viä pitkän aika­vä­lin ratkai­suja sähkön hinnan taltut­ta­mi­seksi syys­kuussa 2022 (linkki).

Kokoo­mus kannat­taa tukien kohden­ta­mista heille, jotka sitä eniten tarvit­se­vat. Kokoo­mus tukee halli­tuk­sen sähkö­vä­hen­nystä sekä sähkö­tu­kea heille, joilla vähen­net­tä­viä tuloja ei ole. Sähkö­las­kun perus­teella kohden­tuva tuki osuu siedet­tä­vällä tark­kuu­della. Poik­keuk­sel­li­sessa tilan­teessa osuma­tark­kuu­desta voidaan tinkiä, sillä suurempi kustan­nus yhteis­kun­nalle olisi ihmis­ten ajau­tu­mi­nen tarpee­to­masti talou­del­li­siin vaikeuksiin.Ruoan hinta uhkaa nousta tuot­ta­ja­hin­to­jen nousun seurauk­sena. Kokoo­mus kantaa huolta äkil­li­sestä ja poik­keuk­sel­li­sesta väli­pa­nos­ten kasva­mi­sesta, joka uhkaa ruoka­tur­vaa. Elin­kel­poi­set tilat ovat ajau­tu­neet likvi­di­teet­tion­gel­miin, kun samalla tukien maksa­tuk­sissa ja kohden­tu­mi­sessa on ongel­mia. Kokoo­mus edel­lyt­tää ruoka­tur­vasta huoleh­ti­mista poik­keuk­sel­li­sissa oloissa ja samalla ratkai­suja maata­lou­den pitkä­ai­kai­siin ongel­miin.

7. Turval­li­nen Suomi

“Ihmi­sen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väki­val­lasta. Vakaan ja luotet­ta­van julki­sen vallan tärkeim­piin tehtä­viin kuuluu turval­li­suu­den takaa­mi­nen jokai­selle.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Turval­li­suus on perus­e­del­ly­tys hyvälle elämälle. Ilman turval­li­suutta ei meillä ole hyvää yhteis­kun­taa, palve­luja ja hyvin­voin­tia. Kokoo­muk­sen arvo­va­linta on kehit­tää Suomea yhtenä maail­man turval­li­sim­mista maista.

Turval­li­suu­den säily­mi­nen ei tapahdu auto­maat­ti­sesti. Muun muassa Venä­jän sota Ukrai­nassa ja jengi­ri­kol­li­suu­den nousu ovat osoit­ta­neet, että turval­li­suu­teemme vaikut­ta­vissa teki­jöissä voi tapah­tua muutok­sia nopeas­ti­kin. Siksi on tärkeää, että päät­tä­jien tilan­ne­kuva on kirkas ja tarvit­ta­viin toimiin ryhdy­tään enna­koi­vasti ja määrä­tie­toi­sesti.

Ammat­ti­lai­semme turval­li­suus­vi­ran­omai­sissa teke­vät päivit­täin arvo­kasta työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den eteen. Vähintä mitä voimme tehdä kiitok­seksi, on turvata heille työhönsä riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det. Tähän kokoo­mus on sitou­tu­nut.

Sisäi­sestä turval­li­suu­desta puhut­taessa on tärkeää ymmär­tää, ettei se ole irral­li­nen, itse­näi­nen tai eril­li­nen turval­li­suus­sek­tori. Sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­set ovat vahvasti sidok­sissa erityi­sesti ulkoi­sen turval­li­suu­den ilmiöi­hin sekä sosi­aali- ja sivis­tys­po­li­tiik­kaan, mutta myös elin­keino- ja talous­po­li­tiik­kaan. Vahva maan­puo­lus­tus ja aktii­vi­nen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka ovat turval­li­suu­temme takeita myös Nato-Suomen oloissa.

Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tion yllä­pito edel­lyt­tää jatku­vaa keskus­te­lua, valp­pautta ja puolus­ta­mista. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on oikeus­val­tion toimi­joille ja koko rikos­pro­ses­si­ket­julle turvat­tava riit­tä­vät resurs­sit.

Eten­kin nykyi­sessä maail­man­po­liit­ti­sessa tilan­teessa huol­to­var­muus, omava­rai­suus ja toimi­tus­var­muus ovat nous­seet arvoon arvaa­mat­to­maan. Esimer­kiksi ruoan­tuo­tan­tomme kannat­ta­vuus, vilje­li­jöi­den jaksa­mi­nen ja elin­tar­vi­ke­ket­jun kilpai­lu­kyky ovat osa turval­li­suus­po­li­tiik­kaamme ja huol­to­var­muutta. 

7.1 Turva­taan polii­sin resurs­sit ja torju­taan jengi­ri­kol­li­suutta

Riit­tävä polii­sien määrä kaik­kialla Suomessa takaa turval­li­sen arjen. Asuin­pai­kasta riip­pu­matta on voitava luot­taa siihen, että apu on saata­villa ja rikok­set eivät jää selvit­tä­mättä. Tämä edel­lyt­tää riit­tä­vää polii­sien määrää.

Kokoo­mus on erit­täin huoles­tu­nut nuori­so­ri­kol­li­suu­desta ja katu­jen­gien vahvis­tu­mi­sesta Suomessa. Katu­jen­gi­ri­kol­li­suutta on torjut­tava hyödyn­tä­mällä sekä kovia että pehmeitä keinoja määrä­tie­toi­sesti rinnak­kain. Myös tästä näkö­kul­masta on tärkeää lisätä polii­sien määrää. Tätä ja muita esit­tä­miämme keinoja on esitelty “Ruot­sin tie ei ole meidän: Kokoo­muk­sen 10 toimen­pi­dettä jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi” -ohjel­massa.

Kokoo­muk­sen pitkän aika­vä­lin tavoite on nostaa polii­sien määrä yli 8000 polii­siin. Nyt halli­tuk­sella on kuiten­kin ollut vaikeuk­sia turvata polii­sin rahoi­tusta siten, että polii­sien määrä pysyisi edes nykyi­sellä tasol­laan 7500 polii­sissa. Valio­kun­ta­kuu­le­mi­sissa on käynyt ilmi, että polii­sin resurs­sei­hin on lisät­tävä ensi vuodelle 8 miljoo­naa euroa, jotta toiminta voidaan pitää nyky­ta­solla. Kokoo­mus edel­lyt­tää tämän vajeen korjaa­mista, minkä lisäksi tule­ville vuosille on tehtävä suun­ni­telma, miten polii­sien määrää lähde­tään nosta­maan kohti 8000 polii­sia.

Kokoo­mus esit­tää:

• Lisä­tään polii­sin toimin­ta­me­noi­hin 8 miljoo­naa euroa.
• Luodaan suun­ni­telma siitä, miten polii­sien määrä noste­taan tule­vien vuosien aikana 8000 polii­siin.

7.2 Lisä­tään pelas­ta­jien koulu­tus­mää­riä

Jokai­sen pitää voida luot­taa siihen, että apua saa, kun sitä tarvit­see. Siksi kokoo­muk­selle on tärkeää, että pelas­tus­pal­ve­luista pide­tään hyvää huolta.

Lähi­vuo­sien suurin haaste pelas­tus­pal­ve­lu­jen saralla on Suomea kohtaava vakava pelas­ta­ja­pula. Tule­vien vuosien eläke­pois­tu­mia, alan­vaih­toja ja urakier­toja koske­vien arvioi­den mukaan myötä Suomessa on vuoteen 2030 mennessä noin 1 500 pelas­ta­jan tarve. Tämän lisäksi toimin­ta­val­miu­den paran­ta­mi­sesta ja varal­lao­lo­jär­jes­tel­mään liit­ty­vistä muutok­sista johtuen pelas­tus­lai­tos­ten henki­lös­tössä on noin 1 000 päätoi­mi­sen henki­lön lisä­tarve. Yhteensä tämän vuosi­kym­me­nen pelas­ta­ja­tarve on siten noin 2 500 pelas­ta­jaa.

Pelas­tus­toi­men alan henki­lös­tön nykyi­set koulu­tus­mää­rät eivät pysty miten­kään vastaa­maan kuvat­tuun tarpee­seen. Pelas­tus­opis­ton normaali koulu­tus­tahti on vuosit­tain 120 henki­löä. Määrä on riit­tä­mä­tön, sillä pelkäs­tään eläk­keelle siir­ty­mi­sen aiheut­tama pois­tuma on vuosit­tain noin 145 henki­löä. 

Tarpee­seen vastaa­mi­nen edel­lyt­tää käytän­nössä pelas­ta­ja­kou­lu­tuk­sen määrän kaksin­ker­tais­ta­mista ja Pelas­tus­opis­ton koulu­tus­jär­jes­tel­män sopeut­ta­mista enna­koi­valla suun­nit­te­lulla ja opetuk­sen järjes­te­lyillä. Tästä huoli­matta halli­tus ei ole esit­tä­nyt Pelas­tus­opis­tolle tarvit­ta­vaa rahoi­tusta edes nykyi­sen opet­ta­ja­mää­rän turvaa­mi­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

• Lisä­tään pelas­tus­opis­ton rahoi­tuk­seen 3,8 miljoo­naa euroa.

7.3 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­pro­ses­si­ket­jun resurs­sit

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on koko rikos­pro­ses­si­ketju oltava riit­tä­västi resur­soitu aina polii­sista syyt­tä­jä­lai­tok­sen kautta tuomiois­tuin­lai­tok­seen ja rikos­seu­raa­mus­lai­tok­seen.

Tuomiois­tuin­pro­ses­sien pitkä kesto on Suomessa hälyt­tävä ongelma. Vaarana on, ettei­vät ihmi­set pitkien käsit­te­ly­ai­ko­jen takia uskalla hakea asial­leen oikeutta. Oikeu­den­käyn­tien viiväs­ty­mi­nen johtaa myös hyvi­tys­kor­vaus­ten kasvuun ja oikeu­den­käyn­tien keston pitkit­ty­mi­sen huomioi­mi­seen rangais­tuk­sissa. Halli­tuk­sen on ryhdyt­tävä välit­tö­mästi toimiin oikeu­den­käyn­tien keston lyhen­tä­mi­seksi. Tähän tarvi­taan sekä lisä­re­surs­seja tuomiois­tui­mille että proses­sien moder­ni­soin­tia.

Syyt­tä­jien tilanne on Suomessa kriit­ti­nen. Syyt­tä­jät ovat huoles­tut­ta­van uupu­neita työtaak­kaansa ja jopa 90 % heistä tekee vapaa-ajal­laan ylitöitä. Syyt­tä­jien määrässä Suomi laahaa reilusti Euroo­pan keskiar­von alapuo­lella. Suomessa on noin 7 syyt­tä­jää 100 000 asukasta kohti, kun muualla on noin 11 syyt­tä­jää 100 000 asukasta kohti. Syyt­tä­jien määrän lisää­mi­nen on kriit­tistä rikos­pro­ses­si­ket­jun suju­vuu­den ja oikeus­tur­van toteu­tu­mi­sen kannalta.

Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen henki­lös­tö­re­surs­sit ovat myös riit­tä­mät­tö­mät toimin­nan laajuus, käytössä oleva laitos­ra­kenne ja täytän­töön­pa­non vaikut­ta­vuus­ta­voit­teet huomioi­den. Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja on lisät­tävä vanki­la­tur­val­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi. Erityi­sen tärkeää on vähen­tää yksin­työs­ken­te­lyä, joka on ongel­mal­lista työtur­val­li­suu­den näkö­kul­masta.

Kokoo­mus esit­tää:

• Lisä­tään syyt­tä­jien määrää vahvis­ta­malla syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla.
• Lyhen­ne­tään oikeu­den­käyn­tien kestoa ja varmis­te­taan suoma­lais­ten oikeus­tur­van toteu­tu­mi­nen lisää­mällä tuomiois­tuin­ten resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla.
• Paran­ne­taan vanki­la­tur­val­li­suutta lisää­mällä rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja 5 miljoo­nalla eurolla.

7.4 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille ja este­tään järjes­tel­män väärin­käyttö

Kokoo­mus haluaa päivit­tää Suomen turva­paik­ka­po­li­tii­kan 2020-luvulle. Haluamme järjes­tel­män, joka kohden­taa avun aidosti kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille, mutta suhtau­tuu realis­ti­sesti sen ilmei­siin puut­tei­siin.

EU tarvit­see yhtei­sen turva­paik­ka­po­li­tii­kan. Rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi on mini­moi­tava ja siir­ryt­tävä hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. EU:n ulko­ra­joille itse hakeu­tu­vat turva­pai­kan­ha­ki­jat on pidet­tävä hakua­jan ulko­ra­ja­kes­kuk­sissa, jotka on resur­soi­tava riit­tä­vän nopeasti kulloi­sen­kin tilan­teen vaati­malla tavalla.

Lisäksi turva­paik­ka­po­li­tii­kassa tarvi­taan kansal­li­sia toimia. Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­koja on lyhen­net­tävä ja uusin­ta­ha­ke­mus­ten käyttö viivy­tys­tar­koi­tuk­sessa mini­moi­tava. Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kansa­lai­suu­den saami­sen kritee­rit on uudis­tet­tava perus­tu­maan työhön ja opis­ke­luun Suomessa. Kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet on palau­tet­tava lähtö­mai­hin nopeasti. Nämä ja muut kokoo­muk­sen “Turva­pai­kat hädä­na­lai­sille, este­tään väärin­käyttö” -ohjel­massa esite­tyt keinot ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä.

Kokoo­mus esit­tää:

• Raken­ne­taan Euroo­pan Unio­niin yhtei­nen turva­paik­ka­po­li­tiikka, jossa rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi mini­moi­daan ja siir­ry­tään hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita.
• Uudis­te­taan pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kansa­lai­suu­den saami­sen kritee­rit perus­tu­maan työhön ja opis­ke­luun Suomessa.
• Tehos­te­taan kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den palau­tuk­sia lähtö­mai­hinsa.

7.5 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit

Venä­jän hyök­käys­so­dan seurauk­sena Euroo­pan turval­li­suus­ti­lanne on vaaral­li­sin sitten kylmän sodan vuosien. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa soti­laal­lista uhkaa, sodan riskit ovat kasva­neet ja niiden hallinta edel­lyt­tää vahvan kansal­li­sen puolus­tuk­sen yllä­pi­toa ja lisä­pa­nos­tuk­sia tule­vien vuosien aikana. Myös Suomen lähes­tyvä Nato-jäse­nyys luo tarpeen kehit­tää maan­puo­lus­tusta. 

Kokoo­mus pitää tärkeänä, että puolus­tus­me­noi­hin ei kohdis­teta leik­kauk­sia ja että talou­del­li­sesti vaikei­na­kin aikoina toteu­te­taan johdon­mu­kaista puolus­tus­po­li­tiik­kaa. Uskot­ta­vasta maan­puo­lus­tuk­sesta on huoleh­dit­tava kaikissa tilan­teissa. 

Kokoo­mus esit­tää:

• Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen määrä­ra­hat Naton tavoit­teen mukai­sesti vähin­tään 2%:n tasolle suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen.
• Perus­te­taan parla­men­taa­ri­nen ryhmä selvit­tä­mään Suomen maan­puo­lus­tuk­sen kehi­tys­tar­peita. Samassa yhtey­dessä selvi­te­tään mahdol­li­suutta maan­puo­lus­tus­me­no­jen nosta­mi­seksi asteit­tain 2,5-3,0 %:n tasolle pitkällä aika­vä­lillä.

7.6 Vahvis­te­taan ruoka­tur­vaa

Ruoan­tuo­tan­non vaikeuk­sien kärjis­ty­mi­nen käyn­nis­tyi keväällä 2022. Venä­jän aloit­tama hyök­käys­sota on krii­siyt­tä­nyt tilan­netta nopeasti. Venäjä ja Ukraina vastaa­vat yhdessä merkit­tä­västä osasta esimer­kiksi maail­man vilja-, aurin­gon­kuk­ka­öljy- ja lannoi­te­tuo­tan­nosta. 

Kohon­neet ener­gian ja muiden väli­pa­nos­ten, kuten lannoit­tei­den hinnat uhkaa­vat kiris­tää alku­tuo­tan­non toimin­nan koko­naan kannat­ta­mat­to­maksi. Hinto­jen nousun odote­taan jatku­van, mikäli Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa pitkit­tyy. Kokoo­muk­sen mielestä väliai­kai­nen ja poik­keuk­sel­li­nen likvi­di­teet­tion­gelma ei saa uhata ruoka­tur­vaa.

Jos koko ruoan arvo­ket­jua ja tuki­jär­jes­tel­mää olisi kulu­neen vaali­kau­den aikana uudis­tettu kestä­väm­mälle pohjalle, pystyt­täi­siin nykyi­nen kriisi kohtaa­maan vahvem­mista lähtö­koh­dista.  Ensi­si­jai­sesti vilje­li­jän tulisi saada mark­ki­noilta asian­mu­kai­nen hinta. Siksi on petty­mys, miten halli­tus on esimer­kiksi epäon­nis­tu­nut vien­nin kasvat­ta­mi­sessa. 

Kannat­ta­vuutta ei paran­neta pysy­västi tukieu­roilla vaan vahvem­malla kaupan­teolla. Lukui­silla tiloilla on tehty merkit­tä­viä inves­toin­teja toimin­nan kehit­tä­mi­seen, jotka nyt uhkaa­vat vaaran­taa perus­teil­taan kannat­ta­van liike­toi­min­nan jatku­vuu­den väliai­kais­ten likvi­di­teet­tion­gel­mien vuoksi. 

Kokoo­mus esit­tää ensim­mäi­senä toimena suoma­lai­sen maata­lou­den akuu­tin kustan­nus­krii­sin mm. kohon­nei­den sähkö­kus­tan­nus­ten hoita­mi­seen määrä­ai­kai­sesti 70 miljoo­naa euroa olemassa olevaa ener­gia­ve­ro­tu­ki­jär­jes­tel­mää hyödyn­täen. Suoma­lai­sen ruuan­tuo­tanto tarvit­see akuut­tien toimien lisäksi toimia, joilla suoma­lai­nen ruuan­tuo­tanto voidaan varmis­taa myös tule­vai­suu­dessa.

Kokoo­mus esit­tää:

• Ruoan­tuo­tan­non akuu­tissa krii­sissä huoleh­di­taan ruoka­tur­vasta ensi­vai­heessa osoit­ta­malla määrä­ai­kai­nen ener­gia­tuki tiloille, jotka kärsi­vät nopeasti nous­seista ener­gian hinnoista. Määrä­ai­kai­nen kohden­nettu tuki vähen­tää vero­tu­loja 70 miljoo­naa euroa.
• Edis­te­tään ruoan­tuo­tan­non vien­tiä.
• Uudis­te­taan elin­tar­vi­ke­mark­ki­noita.

7.7 Jatke­taan stra­te­gista, arvo­poh­jaista ja tulok­sel­lista kehi­ty­syh­teis­työtä

Uudet ja akuu­tit krii­sit ovat paikoin hidas­ta­neet Suomen kehi­ty­syh­teis­työtä ja jarrut­ta­neet tulos­ten saavut­ta­mista. Tätä koros­taa se, että köyhyys on lisään­ty­nyt krii­sien myötä ja keskit­ty­nyt kasva­vasti haurai­siin ja konflik­ti­mai­hin. Samalla kehit­ty­vien maiden talou­del­li­nen ja poliit­ti­nen painoarvo kasvaa nopeasti. 

Kiinan ja Venä­jän kaltai­set valtiot ovat määrä­tie­toi­sesti raken­ta­neet suhtei­taan Aasian, Afri­kan ja lati­na­lai­sen Ameri­kan maihin turva­tak­seen omat etunsa, olen­nai­sim­pina kriit­tis­ten raaka-ainei­den toimi­tus­ket­jut, stra­te­gi­set soti­las­tu­ki­koh­dat ja poliit­ti­nen tuki kansain­vä­li­sissä järjes­töissä.

Tule­vina vuosina Suomen on puolus­tet­tava ja edis­tet­tävä vahvaa arvoa­jat­te­lua, jonka kärjessä ovat ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio­pe­ri­aate, demo­kra­tia, rauha, vapaus, yhden­ver­tai­suus ja tasa-arvo. Nopeat muutok­set sekä kehit­ty­vien maiden omassa tilan­teessa, että kansain­vä­li­sessä poli­tii­kassa edel­lyt­tä­vät, että Suomi suhteut­taaa pain­opis­tei­tään muut­tu­van tilan­teen mukai­sesti. 

Maan­tie­teel­li­sesti Suomen kannat­taa panos­taa vahvim­min maihin, joiden stra­te­gi­nen merki­tys meille on suurin ja joihin voimme eniten vaikut­taa omilla toimil­lamme. Panos­tuk­siin vaikut­ta­vat maan sijainti, sen kehi­tyk­seen liit­ty­vät mahdol­li­suu­det ja uhat sekä maan johdon halu raken­taa kump­pa­nuutta Suomen kanssa. Jatkossa pain­opis­te­maita olisi syytä olla vähem­män, mutta niihin panos­te­taan enem­män ja pitkä­jän­tei­sem­min. Suomen ei kannata eikä se voi hajot­taa rajal­li­sia voima­va­ro­jaan liian laajalle.

Suomi kannat­taa ajaa tavoit­tei­taan entistä määrä­tie­toi­sem­min Euroo­pan unio­nin kehi­tys­po­li­tii­kassa, kansain­vä­li­sissä kehi­tys­ra­hoi­tus­lai­tok­sissa ja YK-järjes­töissä. Myös kansa­lais­jär­jes­töillä on tärkeä rooli kehit­ty­vien maiden kansa­lai­syh­teis­kun­tien vahvis­ta­mi­sessa. Jotta vaikut­ta­mi­nen on tulok­sel­lista, sen pitää keskit­tyä tark­kaan rajat­tui­hin tavoit­tei­siin ja tavoit­tei­den kannalta keskei­siin toimi­joi­hin. 

Kehi­ty­syh­teis­työn tavoit­teena on oltava kestä­vien tulok­sien saavut­ta­mi­nen, jotta kehi­tys­maat voivat lopulta pärjätä omil­laan, olematta riip­pu­vai­sia länsi­mai­den avusta. Kehi­ty­syh­teis­työ myös luo pohjaa kansain­vä­li­selle yhteis­työlle muissa asioissa.

Vain julki­sella rahalla ei ole mahdol­lista saavut­taa kestä­viä tulok­sia kehit­ty­vissä maissa. Julki­sella rahalla voidaan raken­taa toimin­taym­pä­ris­töä, mutta muutok­sen saavut­ta­mi­seksi on oltava yksi­tyi­siä inves­toin­teja ja yksi­tyistä pääomaa. Kokoo­mus haluaa edis­tää  suoma­lais­ten yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia kehi­tys­maissa sekä tukea paikal­li­sia yrityk­siä. 

Finans­si­si­joi­tuk­silla edis­te­tään pääomien kohdis­tu­mista yritys­toi­min­taan, joka vuoros­taan paran­taa työl­li­syyttä. Kehi­tys­maissa ei ole riit­tä­västi rahoi­tus­läh­teitä, joten yrityk­sen eivät kasva eivätkä työl­listä. Kehi­tys­maissa työ on usein ainut väylä toimeen­tu­loon, joten yritys­ten toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sella on kauas­kan­toi­sia vaiku­tuk­sia niin yksit­täis­ten henki­löi­den kuin maiden kehi­tyk­sen kannalta.  

Kokoo­mus esit­tää:

• Siir­re­tään kehi­ty­syh­teis­työn pain­opis­tettä siir­tä­mällä panos­tuk­sista 100 miljoo­naa sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön.
• Lisä­tään sijoi­tus­muo­toi­sen kehi­ty­syh­teis­työn panos­tuk­sia valtion omai­suu­della 150 miljoo­nalla eurolla.
• Pide­tään  kiinni kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­ho­jen BKT-osuu­den 0,7 prosen­tin tavoit­teesta.

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

“Julki­nen talous on pidet­tävä vahvana myös siksi, että vero­ra­si­tus ei kasvaisi kohtuut­to­maksi ja jotta julki­sen velan määrä pysyisi hallin­nassa. Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.”

– Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

On veron­mak­sa­jien ja julki­sia palve­lui­den käyt­tä­jien sekä tulon­siir­to­jen saajien etu, että julkista hallin­toa hoide­taan tehok­kaasti. Sääs­tä­väi­nen toiminta nyt kasaa yhteis­kun­nalle pusku­reita toimia tule­vissa krii­seissä. Tehok­kuus tarkoit­taa sitä, että niuk­koja resurs­seja ei hukata. Kun julki­nen johta­mi­nen perus­tuu sääs­tä­väi­syy­teen, voidaan ehkäistä epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista toimin­taa ja jokai­nen euro tulee käytet­tyä harki­ten, veron­mak­sa­jien etua ajatel­len.

Yhdessä muiden julkista taloutta vahvis­ta­vien toimen­pi­tei­den kanssa on käyn­nis­tet­tävä uudel­leen työ julkis­ten meno­jen kasvun hillit­se­mi­seksi. Työl­li­syy­den ja talous­kas­vun vahvis­ta­mi­sen tulok­set näky­vät usein vasta pitkällä aika­vä­lillä vero­tu­lo­jen kasvuna ja pienem­pinä menoina. Näiden keino­jen tulok­set sisäl­tä­vät kuiten­kin valta­vasti epävar­muutta. Siksi kulu­valla kaudella puut­tu­maan jäänyt vastuul­li­nen meno­po­li­tiikka tulee palaut­taa keino­va­li­koi­maan.

Meno­maltti ei tarkoita tinki­mistä laaduk­kaista palve­luista, riit­tä­västä muutos­tur­vasta tai laaduk­kaasta julkis­hal­lin­nosta. Koro­na­kriisi on aiheut­ta­nut loikan uuteen normaa­liin. Työpai­koilla on tapah­tu­nut muutos uusiin toimin­ta­ta­poi­hin, vähen­ty­nee­seen matkus­ta­mi­seen, etätyön yleis­ty­mi­seen ja digi­taa­li­siin työs­ken­te­ly­ta­poi­hin. Muutos avaa mahdol­li­suu­den tuot­ta­vuus­hyö­ty­jen nope­aan reali­soi­mi­seen menoissa.

8.1 Käyn­nis­te­tään julki­sen hallin­non tehos­ta­mis­oh­jelma

Kokoo­mus ehdot­taa uutta koko julkista hallin­toa koske­vaa tehos­ta­mis­oh­jel­maa. Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­man velan äkil­li­nen kasvu lisää painetta julki­sen hallin­non tehok­kuu­den lisää­mi­seen, mutta toisaalta uusien toimin­ta­ta­po­jen nopea omak­su­mi­nen tarjoaa tähän mahdol­li­suu­den. Tehos­ta­mis­oh­jel­massa kaikille hallin­no­na­loille asete­taan tehos­ta­mis­ta­voite, eli vuotui­nen maltil­li­nen sääs­tö­vaa­ti­mus kaikista hallin­no­na­lan menoista.

Päämi­nis­teri Sipi­län kaudella käyn­nis­tet­tiin työ hallin­non tehos­ta­mi­seksi ja tuot­ta­vuus­sääs­tö­jen saami­seksi eri keinoin. Niin sano­tun JTS-miljardi-ohjel­man tarkoi­tus oli tehos­taa jokai­sen hallin­no­na­lan toimin­ta­me­noja 0,5 % tai 0,3 % vuosit­tain. Kunnian­hi­mon tasoa on nostet­tava. Kokoo­mus haluaa hillitä julkis­ten meno­jen kasvua, karsia hallin­non kustan­nuk­sia sekä lisätä kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta.

Nopea­vai­kut­tei­nen keino on reali­soida sääs­tö­vai­ku­tuk­sia kaikilta valtion hallin­no­na­loilta siten, että minis­te­riöi­den, viras­to­jen ja laitos­ten toimin­ta­me­not palau­te­taan lähelle vuoden 2022 tasoa siltä osin, kun toimin­ta­me­noja on päätetty korot­taa. Toimen­pi­teet tarkoit­ta­vat valtion toimin­ta­me­no­jen vähe­ne­mistä noin 300 miljoo­nalla eurolla. 

Kokoo­mus rajaisi valtion budje­tin toimin­ta­me­no­jen ja muiden hallin­non meno­jen sääs­tö­jen ulko­puo­lelle maan­puo­lus­tuk­sen, raja­tur­val­li­suu­den, sisäi­sen turval­li­suu­den, oikeus­lai­tok­sen sekä tutki­muk­sen ja koulu­tuk­sen toimin­ta­me­not.

Kukin hallin­no­nala vastaa omalta osal­taan sääs­tö­ta­voit­teen toteu­tu­mi­sesta ja sovel­taa keinoja hallin­no­na­lalle parhaalla tavalla. Keinoja julki­sen hallin­non tehok­kuu­den paran­ta­mi­seksi ja palve­lui­den tuot­ta­vuu­den vahvis­ta­mi­seksi on selvi­tetty laajasti. Edel­li­sen halli­tuk­sen kuntien tehtä­vien purka­mi­sen sekä JTS-miljar­di­pää­tök­sen yhtey­dessä kehi­tet­tiin useita keinoja hallin­non tehos­ta­mi­seksi, joita voidaan edel­leen hyödyn­tää. Tule­valla kaudella on toteu­tet­tava uusi kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den tehtä­vien karsinta.

Konkreet­ti­nen keino on henki­lös­tön eläke­pois­tu­man hyödyn­tä­mi­nen. Valtiolta eläköi­tyy ja siir­tyy muihin tehtä­viin vuosit­tain keski­mää­rin noin 6000 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2030 mennessä. Osit­tain henki­lös­töä on korvat­tava täysi­mää­räi­sesti, jotta toimin­not eivät häiriinny, mutta orga­ni­saa­tion ja työn uudel­leen­jär­jes­te­lyillä voidaan saavut­taa tehok­kuus­hyö­tyjä siten, että pois­tuma korva­taan vain osit­tain.

Julki­syh­tei­söt teke­vät hankin­toja yksi­tyi­siltä yrityk­siltä lähes 50 miljar­din edestä vuosit­tain. Onnis­tu­nut kilpai­lu­tus ja julki­nen hankinta takaa sen, että kansa­lai­set saavat laadu­kasta palve­lua ja veron­mak­sa­jat käyte­tyille rahoille vasti­netta. Tutki­mus­ten mukaan syystä taikka toisesta jopa puoleen julki­sista kilpai­lu­tuk­sista osal­lis­tuu enin­tään kaksi tarjoa­jaa. Ruot­sissa tehdyn tutki­muk­sen mukaan yhden kilpai­li­jan lisää­mi­nen siivousa­lan kilpai­lu­tuk­sessa laskee hankin­nan hintaa jopa 10-20%. Kilpai­lun lisää­mi­nen julki­sissa hankin­noissa omaa siis poten­ti­aa­lia jopa miljar­di­luo­kan sääs­töi­hin.

Hankin­tao­saa­mi­sen lisää­mi­sen ohella Kokoo­mus esit­tää joitain muutok­sia hankin­ta­la­kiin ja hankin­toi­hin kohdis­tu­vien vali­tus­ten käsit­te­lyn suju­voit­ta­mista. Hankin­to­jen on oltava sopi­van kokoi­sia jotta saadaan useita tarjouk­sia ja niihin liit­ty­vien proses­sien on oltava suju­via. Kokoo­mus aset­taisi velvoit­teen kilpai­lu­tuk­sen uusi­mi­seen, jos kilpai­lu­tuk­sessa on vain yksi tarjoaja.

Julki­siin hankin­toi­hin kytkey­tyy myös julki­so­mis­teis­ten “inhouse-yhtiöi­den” asema. Halli­tus on pyrki­nyt pääs­tä­mään inhouse-yhtiöt mark­ki­na­häi­ri­köiksi kilpai­le­maan avoi­mille mark­ki­noille. Julki­sesti omis­tet­tu­jen sido­syk­sik­köyh­tiöi­den mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua kilpai­luun vapailla mark­ki­noilla on rajoi­tet­tava tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti. Julki­sen sekto­rin toimi­joita ei olekaan syytä pääs­tää mark­ki­noille kilpai­le­maan omalla riskil­lään toimi­vien yritys­ten kanssa.

Kokoo­mus esit­tää:

Meno­jen indek­si­ko­ro­tuk­set, toimi­ti­lat ja henki­löstö:

• Tavoi­tel­laan julki­sen sekto­rin tehos­ta­mista purka­malla pääl­lek­käi­siä toimin­toja, johta­mi­sen tasoja ja keven­tä­mällä hallin­to­ra­ken­teita.
• Hyödyn­ne­tään henki­lös­tön vaih­tu­vuutta ja eläke­pois­tu­maa hallin­non henki­lös­tö­mää­rän vähen­tä­mi­sessä.
• Hyödyn­ne­tään laajasti etätyö­mah­dol­li­suuk­sia ja mini­moi­daan tilan­käy­töstä ja matkus­ta­mi­sesta aiheu­tu­vat kustan­nuk­set.
• Uudis­te­taan valtion toimi­ti­la­stra­te­gia ja noste­taan julki­sen sekto­rin toimis­to­ti­la­te­hok­kuus vähin­tään yksi­tyi­sen sekto­rin tasolle.
• Arvioi­daan kaik­kien indek­siin sidot­tu­jen julkis­ten meno­jen indek­si­si­don­nai­suu­den tarpeel­li­suus.
• Kartoi­te­taan ja pure­taan palve­lui­den sisäl­töä liial­li­sen tarkasti määrit­tä­vää, palve­lui­den laadun kehi­tystä tukah­dut­ta­vaa ja tuot­ta­vuus­ke­hi­tystä rajaa­vaa sään­te­lyä.

Digi­ta­li­saa­tio ja auto­ma­ti­saa­tio:

• Hyödyn­ne­tään julki­sessa hallin­nossa ja palve­luissa entistä vahvem­min tietoa, teko­ä­lyä, digi­ta­li­saa­tiota ja auto­ma­ti­saa­tiota sekä reali­soi­daan hyödyt koko julki­seen talou­teen.
• Siir­ry­tään kaikilla hallin­non tasoilla digi­taa­li­siin proses­sei­hin sekä hake­mus­ten ja lupien sähköi­seen käsit­te­lyyn huomioi­den palve­lui­den saata­vuus kaikille kansa­lai­sille.
• Suju­voi­te­taan palve­luja ja henki­lös­tön työkuor­maa auto­ma­ti­soi­malla ja digi­ta­li­soi­malla palve­lu­pro­ses­seja.

Julki­sen hankin­nat ja raken­ta­mi­nen:

• Vahvis­te­taan koko julki­sen sekto­rin hankin­tao­saa­mista. 
• Asete­taan velvoite kilpai­lu­tuk­sen uusi­mi­seen, jos kilpai­lu­tuk­sessa on vain yksi tarjoaja
• Pidät­täy­dy­tään tois­si­jais­ten poliit­tis­ten tavoit­tei­den toteut­ta­mi­sesta hankin­to­jen kustan­nuk­sella.
• Asete­taan tiukat rajat kuntien ja muiden julki­syh­tei­sö­jen mahdol­li­suuk­siin kilpailla yksi­tyis­ten yritys­ten kanssa.
• Luodaan järjes­telmä nopeu­te­tusta muutok­sen­hausta julki­sissa hankin­noissa.
• Luodaan inno­va­tii­vi­silla hankin­noilla kokei­lua­lus­toja uusille tuot­teille, palve­luille ja liike­toi­min­ta­mal­leille.
• Hyödyn­ne­tään julki­sessa raken­ta­mi­sessa vaih­toeh­toi­sia toteu­tus­ta­poja, kuten allians­si­mal­lia. Kaik­kia kiin­teis­töjä ei tarvitse toteut­taa valtion, kuntien, kuntayh­ty­mien tai hyvin­voin­tia­luei­den omaan tasee­seen, vaan vaih­toeh­toina voidaan hyödyn­tää esimer­kiksi vuokra- tai leasing-malleja.

8.2 Leika­taan yritys­tu­kia

Ennen muuta yrityk­set eivät tarvitse tukia, vaan hyvän toimin­taym­pä­ris­tön. Se tarkoit­taa kohtuul­lista, ennus­tet­ta­vaa vero­tusta ja lain­sää­dän­töä. Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä ei tule heiken­tää piste­mäi­sillä, julki­sen talou­den kannalta mität­tö­millä ja ideo­lo­gi­silla veroilla. Toisaalta yliki­reällä byro­kra­tialla luodaan mitta­via kustan­nuk­sia ja hallin­nol­lista taak­kaa.

Kokoo­muk­sen mielestä yritys­tu­kia tulee karsia. Usei­den tutki­mus­ten mukaan merkit­tävä osa yritys­tuista kohden­tuu heikosti, eikä niillä ole kasvun, huol­to­var­muu­den tai työl­li­syy­den kannalta merkit­tä­vää hyötyä. Yritys­tu­kia tulee keskit­tää täysi­mää­räi­sesti uusien ja inno­va­tii­vis­ten tuot­tei­den, palve­lui­den ja proses­sien kehit­te­lyyn, niiden mark­ki­noille vien­tiin ja vien­tiin.

Yritys­tu­kien karsi­mi­nen on käytän­nössä ollut poliit­ti­sesti erit­täin vaikeaa. Uskot­ta­vuus yritys­tu­kien leik­kaa­mi­seen syntyy kyvystä osoit­taa minkä tukien leik­kaa­mi­seen on valmius. Kokoo­mus on esit­tä­nyt konkreet­ti­sia kohden­nuk­sia tuista, jotka voidaan leikata ja tekee konkreet­ti­set esityk­set myös vaih­toeh­to­bud­je­tissa. Kokoo­mus huomaut­taa, että mainit­tu­jen tukien jälkeen työtä on poliit­ti­sista vaikeuk­sis­taan huoli­matta jatket­tava.

Kokoo­mus esit­tää:

• Leika­taan yritys­tu­kia 343,4 miljoo­nalla eurolla (luet­telo taulu­koissa).

8.3 Prio­ri­soi­daan menoja

Meno­jen aset­ta­mi­nen tärkeys­jär­jes­tyk­seen tarkoit­taa sitä, että jostain on luovut­tava. Talous­ar­vion laati­mi­sen aikana on aina lukui­sia erit­täin tärkeiät menoja, joihin useim­mat haluai­si­vat kohden­taa veron­mak­sa­jien rahoja. Kun talous on rajusti alijää­mäi­nen, on ymmär­ret­tä­vää, että jostain täytyy karsia. Kun talous on alijää­mäi­nen ennus­tei­den mukaan tästä eteen­päin lähes 10 miljar­dia euroa vuodessa, tulisi prio­ri­soin­tia tehdä entistä enem­män.

Budjet­ti­kirja tulee talous­ar­vion käsit­te­lyn yhtey­dessä käydä kohta kohdalta läpi. Ennen Mari­nin halli­tusta, tämä on ollut normaali osa budjet­ti­pro­ses­sia. Mari­nin halli­tus päätti 2020 luopua koko­nais­me­no­ta­soa rajoit­ta­vasta budjet­ti­ke­hyk­sestä koro­na­krii­sin aikana. Halli­tus päätti myös korot­taa kehys­ta­soa vuodelle 2021 900 miljoo­nalla eurolla ja vuodelle 2022 500 miljoo­nalla eurolla, koska halli­tus ei kyen­nyt prio­ri­soi­maan muita menoja. Halli­tuk­sella ei ole kykyä aset­taa menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen.

Vuonna 2022 halli­tus päätti tehdä ns. poik­keus­lausek­keen budejt­ti­ke­hyk­siin, jonka mukaan Venä­jän hyök­käys­so­dan takia vält­tä­mät­tö­mät menot siir­ret­tiin kehys­ten ulko­puo­lelle. Halli­tus perus­te­lee sodan takia vält­tä­mät­tö­miksi menoiksi esimer­kiksi sähkö­au­to­jen hankin­ta­tu­kia, ravin­ne­kier­rä­tyk­sen tukia ja karpa­lon sekä osman­kää­min istut­ta­mista, eli kosteik­ko­vil­je­lyä. On selvää, että vaikka nämä­kin menot ovat tärkeitä, ei niitä voi perus­tella sodalla. Halli­tus on sodan varjolla siir­tä­nyt kehys­ten ulko­puo­lelle menoja, joita halli­tus­puo­lu­eet ovat halun­neet toteut­taa ilman, että muualta olisi tarvin­nut karsia mitään.

Julki­sen talou­den pysyvä meno­jen ja tulo­jen epäsuhta on niin suuri, että sen kuro­mi­nen kiinni pelkällä leik­kaa­mi­sella on käytän­nössä mahdo­tonta. Mitta­vin vaiku­tus saadaan aikaan lopulta raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla. Talous­po­li­tii­kan uskot­ta­vuu­den ja julki­sen talou­den johta­mi­sen kannalta on kuiten­kin vält­tä­mä­töntä, että viime kädessä polii­ti­kot karsi­vat vähem­män tärkeitä menoja.

Kokoo­mus esit­tää:

• Toteu­te­taan harki­tut prio­ri­soin­nit vähem­män tärkeistä menoista (luet­telo taulu­koissa). Prio­ri­soi­ta­via menoja on yhteensä 454,5 miljoo­naa euroa.

9. Taulu­kot

9.1 Menot

Menoja kasvat­ta­vat:

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi 

• Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili +25 milj.

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

• Vahvis­te­taan yksi­löl­li­siä työvoi­ma­pal­ve­luita +10 milj.
• Vahvis­te­taan työpe­räi­sen maahan­muu­ton resurs­seja +10 milj.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

• Vahvis­te­taan pysy­västi TKI-toimin­nan rahoi­tusta +40 milj.
• Toteu­te­taan määrä­ai­kai­nen sähkön teho­tuki +18 milj.
• Kasva­te­taan Metso- ja Helmi-ohjel­mien rahoi­tusta +20 milj.

5. Sivis­tyk­sen Suomi

• Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua +30 milj.
• Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua +50 milj.
• Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen oppi­mi­sen tukea +35 milj.
• Vahvis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen laatua ja saavu­tet­ta­vuutta +10 milj.
• Lisä­tään korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­koja +15 milj.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

• Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille +195 milj.
• Peru­taan Kela-korvaus­ten leik­kaus +42,6 milj.
• Vahvis­te­taan mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyä (Tera­pia­ta­kuu) +35 milj. 
• Vahvis­te­taan yliopis­tol­lis­ten sairaa­loi­den VTR-tutki­mus­ra­hoi­tusta +3,8 milj.
• Lisä­tään omais­hoi­ta­jien resurs­seja ja jatke­taan valta­kun­nal­lista muis­tioh­jel­maa +20 milj.
• Vahvis­te­taan ja laajen­ne­taan laatu­re­kis­te­rei­den käyt­töä +3 milj.

7. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

• Vahvis­te­taan polii­sin resurs­seja +8 milj.
• Vahvis­te­taan syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja +10 milj.
• Vahvis­te­taan tuomiois­tuin­ten resurs­seja +10 milj.
• Vahvis­te­taan rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja +5 milj.
• Vahvis­te­taan pelas­tus­opis­ton resurs­seja +3,8 milj.

Menoja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 599,2  milj. 

Menoja vähen­tä­vät: 

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

• Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen työs­sä­oloehto 12 kuukau­teen -97 milj.
• Lyhen­ne­tään ansio­si­don­nai­sen kestoa 200 päivällä -142 milj.
• Palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vät -11 milj.
• Pois­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta -40 milj.
• Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva -126 milj.
• Pure­taan kannus­tin­louk­kuja työt­tö­myys­päi­vä­ra­han indek­si­jar­rulla -45 milj.
• Toteu­te­taan ansio­si­don­nai­sen eurois­ta­mi­nen -54 milj.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

• Espoon kaupun­ki­ra­dan, Helsinki—Riihimäki kapa­si­tee­tin lisää­mi­sen 2. vaiheen, Turun rata­pi­han kehit­tä­mi­sen ja Kupittaa—Turku kaksois­rai­teen raken­ta­mi­sen sekä Päära­dan suun­nit­te­lun edis­tä­mi­sen välillä Tampere—Oulu toteut­ta­mi­nen valtion omai­suu­della (Koko Suomi kuntoon -paketti) -76,1 milj.
• Toteu­te­taan toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen 10 % omavas­tuu­osuus (-160 milj.) ja toimeen­tu­lo­tuen taso­ko­ro­tus (+100 milj.) yhteensä -60 milj.
• Toteu­te­taan ylei­sen asumis­tuen koko­nai­suu­dis­tus -350 milj.

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton toimin­ta­me­not: 

• Lupa- ja hallin­to­vi­ran­omais­ten toimin­nan sekä hallin­non tehos­ta­mista matkalla kohti yhden luukun peri­aa­tetta. Otetaan käyt­töön eri alue­hal­lin­to­vi­ran­omais­ten parhaita käytän­teitä proses­sien tehos­ta­mi­seksi. Hoide­taan byro­kra­tian purka­mi­sella -21,5 milj.

Meno­jen prio­ri­sointi: 

• Leika­taan aluei­den kestä­vän kasvun ja elin­voi­man tuke­mi­sesta -1,5 milj.
• Luovu­taan avus­tuk­sista kuntien ilmas­to­suun­ni­tel­miin -2,6 milj.
• YLE:n indek­sin palaut­ta­mi­nen vuoden 2019 tasolle -56,7 milj.
• Palau­te­taan viras­to­jen ja hallin­non toimin­ta­me­not lähelle vuoden 2022 tasoa (pl. poliisi, raja­var­tio­lai­tos, maan­puo­lus­tus, oikeus­lai­tos, sätei­ly­tur­va­kes­kus) -300 milj.
• Leika­taan kosteik­ko­vil­je­lyn tuista (varau­tu­mi­sen minis­te­ri­ryh­män tekemä lisäys kehys­ten ohi ei ole perus­tel­ta­vissa sodalla) -30 milj.
• Leika­taan työnan­ta­jille hyvi­tet­tyjä koulu­tus­kor­vauk­sia. Koulu­tuk­sen korvauk­set liit­ty­vät työmark­ki­noi­den raami­so­pi­muk­sen sekä työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen kesken sovi­tun osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen toimin­ta­mal­lin toteu­tuk­seen -15 milj.
• Lakkau­te­taan tarpee­ton jatku­van oppi­mi­sen virasto -1,1 milj.
• Nopeu­te­taan lupa­kä­sit­te­lyä purka­malla byro­kra­tiaa ja peru­taan varau­tu­mi­sen minis­te­ri­ryh­män kehys­ten ohi tekemä lisäys ELY-keskuk­sille. Lisäys ei ole perus­tel­ta­vissa sodalla -7,3 milj.
• Metsä­hal­li­tuk­sen julkis­ten hallin­to­teh­tä­vien palau­tus vuoden 2019 tasolle -11,5 milj.
• Puoli­te­taan Ilmas­to­ra­hasto Oy:n pääomi­tus -50 milj.
• Leika­taan saaristo- ja yhtey­sa­lus­lii­ken­teen ostoista ja kehit­tä­mi­sestä -1 milj.
• Siir­re­tään sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön valtion omai­suu­della -100 milj.
• Silto­jen remon­toin­nin raho­jen leik­kaus valtio­na­vusta Suomen metsä­kes­kuk­selle (varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryh­män kehys­ten ohi tekemä lisäys ei ole perus­tel­ta­vissa sodalla)  -2,5 milj.
• Leika­taan palk­ka­tu­kea painot­taen julki­selle sekto­rille makset­tuja tukia ja leika­taan työl­li­syys­po­liit­tista hankea­vus­tusta -41,2 milj.
• Pienen­ne­tään Työka­nava Oy:n pääoma­si­joi­tusta. Rahoi­tusta on myön­netty vuonna 2022 20 miljoo­naa. Arvioi­daan työka­nava Oy:n toimin­taa ennen sen laajen­ta­mista -5 milj.
• Leika­taan Työka­nava Oy:n valtio­na­vus­tusta -7 milj.
• Keskey­te­tään ulkoa­siain­hal­lin­non talon­ra­ken­nus­hank­keet -8 milj.
• Luovu­taan valtion osuu­desta meri­mies­pal­ve­lu­toi­min­nan rahoi­tuk­sessa -2,6 milj.
• Leika­taan LVM:n liikenne- ja vies­tin­tä­verk­ko­jen eräistä avus­tuk­sista (ml. varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryh­män lisäys yksi­tyis­tie­a­vus­tuk­siin)  -14 milj. 

Yritys­tu­ki­leik­kauk­set: 

• 50 prosen­tin leik­kaus puun­tuo­tan­non kestä­vyy­den tuke­mi­seen -23,7 milj.
• Leika­taan avus­tuk­sia liiken­teen ja vies­tin­nän palve­lui­hin (sano­ma­leh­tien määrä­ai­kai­nen jake­lu­tuki ja sähkö­käyt­töis­ten ajoneu­vo­jen hankin­ta­tuet) -8,8 milj.
• Luovu­taan yritys­ten Brexit-tuesta -9 milj.
• Puoli­te­taan Busi­ness Finland Venture Capi­ta­lin pääomi­tus -10 milj.
• Leika­taan korko- ja muuta tukea julki­sesti tuetuille vienti- ja alus­luo­toille -21,2 milj.
• Luovu­taan kylä­kaup­pa­tuesta -2 milj.
• Leika­taan kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien teho­tonta ener­gia­tu­kea -60 milj.
• Leika­taan viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tu­kea tehot­to­mana yritys­tu­kena (säily­te­tään rahti­lii­ken­teen huol­to­var­muuso­suus) -77,2 milj.
• Leika­taan luon­non­va­ro­jen ja biota­lou­den edis­tä­mi­seltä -6,1 milj. 
• Leika­taan valtion osuutta meri­mie­se­lä­ke­kas­san menoista -10 milj.
• Jäte­tään toteut­ta­matta lisäys alueel­li­seen ja paikal­li­seen maaseu­dun kehit­tä­mi­seen (varau­tu­mi­sen minis­te­ri­työ­ryhmä) -10 milj.
• Luovu­taan yritys­ten neuvon­ta­pal­ve­lui­den valtio­na­vusta maaseu­dun elin­kei­no­jen kehit­tä­mi­seen -5,4 milj. 

Menoja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1 922,9 milj. 

Määrä­ra­ha­taso laskee yhteensä 1 323,7 milj.

9.2 Tulot

Tuloja kasvat­ta­vat:

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

• Luodaan uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero +300 milj.
• Kiris­te­tään tupak­ka­ve­roa +400 milj.
• Kiris­te­tään alko­ho­li­ve­roa +200 milj.
• Otetaan käyt­töön alko­ho­lin tuon­nin vero­vält­te­lyn estävä EU-direk­tiivi +80 milj.
• Pois­te­taan työnan­ta­jien ja palkan­saa­jien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­paus ja jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keus +270 milj.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

• Otetaan käyt­töön raha­pe­lien lisens­si­jär­jes­telmä +50 milj.

8. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

• Pois­te­taan yritys­tuki: Yleis­ra­dio Oy:n tele­vi­sio- ja radio­ra­has­tosta saaman korvauk­sen alen­nettu alv-kanta 10 % +68 milj.
• Pois­te­taan tehot­to­mana yritys­tu­kena erityi­sau­to­jen vero­tuki (pois­lu­kien pelas­tus-, sairaus-, inva-autot sekä esteet­tö­mät taksit) +32 milj.

Tuloja kasvat­ta­vat muutok­set yhteensä 1 400 milj. 

Tuloja vähen­tä­vät:

2. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

• Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta -1 000 milj.
• Kasva­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä -167 milj.

3. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

• Otetaan käyt­töön 15-25-vuotiai­den nuor­ten ja työl­lis­ty­vien pitkä­ai­kais­työt­tö­mien koro­tettu työtu­lo­vä­hen­nys -59 milj.

4. Kestä­vän kasvun Suomi

• Otetaan pysy­västi käyt­töön yritys­ten laaja TKI-lisä­vä­hen­ny­soi­keus -38 milj.
• Pois­te­taan auto­vero portait­tain ja kompen­soi­daan vaiku­tuk­sia tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa -60,3 milj.
• Siir­re­tään ravin­to­loissa tapah­tuva annis­kelu alen­net­tuun 14 %:n ALV-kantaan -122 milj.
• Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel­ve­ro­jär­jes­telmä -57 milj.

5. Sivis­tyk­sen Suomi

• Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja -30 milj.

6. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

• Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys -19 milj.

7. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

• Ruoan­tuo­tan­non akuu­tissa krii­sissä huoleh­di­taan ruoka­tur­vasta ensi­vai­heessa osoit­ta­malla määrä­ai­kai­nen ener­gia­tuki tiloille, jotka kärsi­vät nopeasti nous­seista ener­gian hinnoista -70 milj.

Tuloja vähen­tä­vät muutok­set yhteensä 1 622 milj. 

Tulo­ker­tymä laskee yhteensä 222,3 milj. 

9.3 Valtion omai­suu­den käyttö

Käytet­tävä valtion omai­suus:

• Valtion asun­to­ra­hasto 1000 milj.
• Muu valtion omai­suus 2650 milj.
• Yhteensä 3650 milj. 

Valtion omai­suu­den käyttö:

• Pääomi­te­taan nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöitä 2000 milj.
• Toteu­te­taan Koko Suomi kuntoon -paketti 500 milj.
• Kasva­te­taan sijoi­tus­muo­toista kehi­tys­a­pua 150 milj.
• Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1000 milj.

Yhteensä 3650 milj.

9.4 Työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set

• Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­malli. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 3000. Lähde: Työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskelma koti­hoi­don­tuen muutok­sen vaiku­tuk­sista - Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016
• Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja 30 miljoo­nalla eurolla. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021
• Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu 35 miljoo­nalla eurolla. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 5000. Lähde: Kansa­lais­aloite, Tera­pia­ta­kuu mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyn nopeut­ta­mi­seksi 20.2.2019
• Paikal­li­nen sopi­mi­nen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 15000. Lähde: Suomen yrit­tä­jät, 15.8.2019
• Kv-rekry­toin­nin koko­nai­suus. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 10000. Tavoi­te­taso.
• Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myy­den keston mukaan. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 7900. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
• Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van lyhen­tä­mi­nen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 15500. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
• Ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien palau­tus. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 300. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
• Ansio­si­don­nai­sen työs­sä­oloeh­don palaut­ta­mi­nen 12 kuukau­teen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 6500. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 8.11.2021
• Asumis­tu­kien uudis­ta­mi­nen. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 2900. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
• Työt­tö­myys­päi­vä­ra­han korot­ta­mi­nen kulut­ta­ja­hin­ta­hin­tain­dek­sin sijaan ansio­ta­soin­dek­sin verran. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 5800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
• Ulos­o­ton suojao­san koro­tus Työl­li­syys­vai­ku­tus: 2000. Lähde: Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016
• Ansio­si­don­nai­sen eurois­ta­mi­nen Työl­li­syys­vai­ku­tus: 1500. Lähde: Laki­luon­nos VN/​6417/​2022.
• Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vahvis­ta­mi­nen ja Sitran ehdot­tama ikään­ty­nei­den koro­te­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen sekä suoran tuen yhdis­telmä. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 3000. Lähde: Lähde: Sitra – Koti­ta­lous­vä­hen­nys arjen tukena (2015). Arvio perus­tuu tapaan, jolla Sitran arvioi palve­luos­to­jen lisää­vän työl­li­syyttä, kun koti­ta­lous­vä­hen­nystä vahvis­te­taan.
• Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta miljar­dilla. 200 miljoo­naa kohden­ne­taan työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­seen (3 500). 800 miljoo­naa tasai­sesti kaik­kiin tulo­luok­kiin (9 300). Työl­li­syys­vai­ku­tus: 12800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022
• Lope­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen työt­tö­myy­den ajalta. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 15000. Lähde: Keskus­kaup­pa­ka­mari, Ratkai­suja Suomelle (2022) /​ VM
• Vero­kan­nus­tin nuorille ja työl­lis­ty­ville pitkä­ai­kais­työt­tö­mille. Työl­li­syys­vai­ku­tus: 3800. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022

Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille työs­sä­oloeh­don täyt­tä­ville riip­pu­matta jäse­nyy­destä Kelan hallin­noi­mana. Työl­li­syys­vai­ku­tus: -7400. Lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2022

Lisää sisältöä samassa kategoriassa