Vartiainen: Korkeakoulujen pääomittaminen on maamme edun mukaista
Julkaistu:
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen avasi hallituksen suunnitelmia korkeakoulujen rahoituksen kehittämisestä tänään Lännen Median haastattelussa.
Hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen pääomitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Päätöksiä tehtäisiin ensi keväänä. Kansanedustaja Juhana Vartiainen kannattaa pääomittamista, sillä korkeakoulujen pääoma on todella tulevaisuuden pääomaa.
– Valtion omaisuuden uudelleen järjestely esimerkiksi myymällä omaisuutta ja sijoittamalla rahat korkeakouluihin on hyvä keino tiukassa taloustilanteessa. Se ei vaadi velanottoa tai vastaavia säästöjä muualta, vaan on tapa laittaa “tase töihin”, kuten pääministerikin on vaatinut, sanoo Vartiainen.
Valtion yritysomistusten muuttaminen yliopistojen pääomaksi on Vartiaisen mukaan erittäin viisasta.
– Tutkimukset osoittavat, että valtio ei ole omistajana erityisen hyvä, päinvastoin. Sitä vastoin korkeakoulujen pääoma on todella tulevaisuuden pääomaa. Pääomittaminen on prikulleen maamme edun mukaista, ja kokoomus toivoo, että tällä toimintatavalla voidaan lähivuosina edetä vielä paljon suuremmassa mittakaavassa, sanoo Vartiainen.
– Pääomittamista on jo ehditty väheksymään sanoen, että toimella ei korvata vuositasolla tehtyjä säästöjä. Ei korvatakaan, mutta se on askel parempaan suuntaan: pääomitus parantaa taitavasti toimivien korkeakoulujen toimintakykyä ja riskinkantokykyä, Vartiainen arvioi.
– Talousviisaat Holmström, Korkman ja Vihriälä esittivät pääomittamisen kytkemistä rakenneuudistuksiin. Tämä on oikein. Hallitus kunnioittaa tieteen autonomiaa, mutta velvollisuutemme on myös pitää huolta korkeakoulujen ja tieteen määrärahojen tehokkaasta käytöstä. Kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimus- ja opiskeluyhteisön syntyminen vaatii valtiolta kannustimia, Vartiainen jatkaa.
Korkeakoulujen ja tieteen määrärahat opetus- ja kulttuuriministeriön kehyksessä vähenevät tällä hallituskaudella 3,2 miljardista 3,1 miljardiin euroon. Yliopistojen suora valtionrahoitus on palannut noin vuoden 2009 tasolle.
– Suora valtionrahoitus korkeakouluille on vähentynyt, mutta samalla Suomen Akatemian kilpaillut tutkimusmäärärahat ovat kasvaneet 100 miljoonalla ja strategisen tutkimuksen rahoitus 40 miljoonalla. Hallitus on varannut lisäksi 105 miljoonan euroa korkeakouluopetukseen ja nuorten tutkijoiden tukemiseen kahden vuoden aikana. Kärkihankepanostuksilla osaamista ja koulutusta tuetaan monin eri tavoin. Johtopäätös tästä on, että ei nyt olla maailmanlopun tilanteessa, vaan oikealla uralla kuljetaan. Vahvistamista tarvitaan vielä lisää, ja pääomitus on tähän erinomainen keino, Vartiainen päättää.
