Kokoomuksen ympäristöverkoston kolumni: Suomi ja ympäristöliiketoiminta
Julkaistu:
Ympäristöteknologian liikevaihdon kasvuvauhti on maailmalla ollut huikeaa. Muutamat suomalaisetkin yritykset ovat jo voimakkaasti tiedostaneet kasvavan ympäristöliiketoiminnan merkityksen. Uuden teknologian kasvutalkoisiin tarvitaan niin yritykset, valtio kuin kunnatkin, kirjoittaa kansanedustaja Harri Jaskari.
Maailmalla puhutaan paljon, että ympäristöteknologia, puhdas energia ja kierrätys ovat tulevaisuuden kasvualoja. Ja totta tosiaan, ympäristöteknologian liikevaihdon kasvuvauhti on maailmalla ollut huikeaa. Muutamat suomalaisetkin yritykset ovat jo voimakkaasti tiedostaneet kasvavan ympäristöliiketoiminnan merkityksen. Mielenkiintoisia uusia tuotteita on syntynyt esimerkiksi Metsolta (uusiutuvan energian kaasutuslaitokset), BMH Technologyltä (jätteen esikäsittelylaitos), Wärtsilältä (smart power) ja ST1:ltä (biopolttoaineet).
Sen sijaan julkinen sektori Suomessa ei ole tähän mennessä riittävästi tajunnut sitä, että huippuluokan kotimaiset yritykset tarvitsevat maatamme tietynlaiseksi pilottimaaksi maailmassa. On todella vaikea myydä tuotetta tai palvelua, mikäli ei ole esittää esimerkkilaitosta omassa maassamme. Yhteiskunta elää vielä vanhassa ajassa.
Viime viikkoina olen konkreettisesti nähnyt muutoksen vaikeuden. Olen viritellyt yhden yritysryhmän kanssa merkittävää systeemistä innovaatiota ? eli halumme on laittaa monta ympäristöteknologiaa yhteen. Ajatuksena on ollut tehdä useita teknologioita hyödyntävä jätteenkäsittelylinja, josta ei synny vain energiaa, vaan paljon uusia lopputuotteita.
Tässä ideassa todellakin yhdistetään monien suomalaisten yritysten huipputeknologia samaan tuotantolaitokseen. Uudessa innovaatiossa erotetaan ensin kaikki hyödyllinen aines kierrätykseen automaattisesti. Sen jälkeen kyetään nykyistä paremmin erottelemaan myös erilaatuinen biomassa. Lopuksi osa jätteestä poltetaan ja osasta tehdään vielä biopolttoainetta. Jopa tuhkastakin voidaan erottaa arvokkaita maametalleja. Samaan kombinaatio voidaan vielä laittaa rinnalle aurinko- ja tuulienergian kokeilukenttä.
Suomi tarvitsee tällaisia pilottitehtaita. Sen avulla pystytään näyttämään maailmalle, mitä me osaamme ? yhdessä. Miettikää millaiset vientinäkymät tällaisella uudelle kombinoidulla teknologialla olisi vaikka Kiinassa ja Intiassa, joissa on useita satoja miljoonakaupunkeja, jotka uhkaavat hautautua jätevuoriin.
Idea on upea, mutta sitten olemmekin kohdanneet vaikeuksia. Kuntien omistamat jäteyhtiöt miettivät asiaa mieluummin varman päälle ja turvautuvat helposti saksalaiseen arinateknologiaan, jossa kaikki jäte poltetaan. Ei löydy uskallusta tehdä teknologialoikkaus eteenpäin. Sama uskalluksen puute koskee tällä hetkellä koko suomalaista yhteiskuntaa.
Tämä ja monet muut uutta luovat hankkeet sopisivat täydellisesti Suomen hallituksen ajamaan politiikkaan. Puhtaan energia ohjelma eli energia- ja ilmastostrategian päivitys on valmistumassa alkuvuodesta ja valtioneuvoston periaatepäätös cleantechiin liittyen on myös lähiaikoina päätettävien asioiden joukossa. Suomessa on osaamista, mutta varsinaiset pilotit puuttuvat.
Lisäksi ennakkotietojen mukaan valtioneuvoston cleantech-periaatepäätöksessä kehotetaan kuntia käyttämään vähintään prosentin julkisista hankinnoista cleantech-hankkeisiin. Tämäkin olisi jo yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat tekisivät upean kasvuteon, mikäli ne lähtisivät yhdessä valtion ja yritysten kanssa uuden liiketoiminnan kasvutalkoisiin.
Harri Jaskari
kansanedustaja