Kokoomuksen ympäristöverkoston kolumni: Vesialan vientipotentiaalin realisointi kaipaa tukea
Julkaistu:
Hyvästä osaamisestamme huolimatta vientihankkeiden saannissa törmätään pullonkauloihin, jotka eivät ole spesifejä vain vesialalle, vaan koskevat laajemminkin vientiyritysten ponnisteluja. Kysyntää kyllä on, sillä veteen liittyviä ongelmia on kaikkialla maailmassa, lähtien juoma- ja jätevesihuollosta maatalouden ja teollisuuden vedenkäyttöön, vesivoimaan, tulvakysymyksiin ja veden käyttöön lukuisiin muihin eri tarkoituksiin, kirjoittaa Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Katri Mehtonen.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 29.7. viitattiin maailman vedenkulutuksen massiiviseen kasvuun ja tulevaan vesipulaan, joka uhkaa käynnistää kriisejä. Havainto ei ole uusi ja joillain kriteerein vesiaiheisia sotia on jo käyty mm. Lähi-idässä. On kuitenkin hienoa, että yksi valtamedioistamme nostaa aiheen voimakkaasti esiin hetkellä, jolloin suomalaista vesiosaamista parhaillaan pyritään systemaattisesti kokoamaan avuksi globaalien vesiongelmien ratkaisuihin. Reilut kolme vuotta toiminnassa ollut Finnish Water Forum kokoaa yhteen yli sata vesialan yritystä, tutkimus- ja oppilaitosta, ministeriötä ja yhdistystä ja edistää näiden vientiä ja kansainvälistä yhteistyötä. Tarkoituksena on tukea suomalaisosaamisella erityisesti kehitys- ja kehittyviä maita. Onnistuessaan tuloksena on sekä ratkaisuja maailman kriiseihin että vientituloja Suomeen.
Hyvästä osaamisestamme huolimatta vientihankkeiden saannissa törmätään pullonkauloihin, jotka eivät ole spesifejä vain vesialalle vaan koskevat laajemminkin vientiyritysten ponnisteluja. Kysyntää kyllä on, sillä veteen liittyviä ongelmia on kaikkialla maailmassa, lähtien juoma- ja jätevesihuollosta maatalouden ja teollisuuden vedenkäyttöön, vesivoimaan, tulvakysymyksiin ja veden käyttöön lukuisiin muihin eri tarkoituksiin. Ensimmäinen haaste on kartoittaa ja monitoroida veden laatua ja määrää. Veden kuljetus- ja käsittelyinfrastruktuurin rakentaminen edellyttää usein massiivisia investointeja sekä riittävän panostuksen ylläpitoon. Kansainvälisesti jaettujen vesivarojen kohdalla joudutaan lisäksi sovittelemaan naapurimaiden usein hyvinkin erilaisia intressejä.
Poliittisten ja teknisten kysymysten rinnalla usein kuitenkin suurin pullonkaula on rahoitus. Erityisesti köyhimmissä maissa ei ole rahaa toteuttaa hankkeita, vaikka ilman niitä ihmiset juovat likaista vettä ja kärsivät puutteellisen sanitaation aiheuttamista taudeista. Kehitysyhteistyörahoitus ei riitä kattamaan läheskään kaikkia tarpeita ja kansainvälisen lainarahoituksen ehtona on vesimaksujen korottaminen riittävälle tasolle. Tämä on monessa maassa käytännössä lähes mahdotonta, sillä vettä pidetään maksuttomana perusoikeutena.
Jos rahoitus hankkeelle kuitenkin saadaan, on seuraava kysymys suomalaisten näkökulmasta, miten nimenomaan suomalaisyritykset pääsisivät toteuttamaan hanketta. Vesihankkeet ovat usein niin suuria, että kilpailu niistä on yrityksillemme vaikeaa. Suurin osa vesialan yrityksistämme on pieniä tai keskisuuria ja suuretkin yrityksemme ovat kansainvälisessä mittakaavassa pieniä. Yhdistämällä voimansa yrityksemme voivat muodostaa paremman kokonaistarjoaman, mutta silloinkin konsortion pitäisi olla koossa käytännössä jo ennen tarjouskilpailun avautumista, mikä edellyttää tietoa hankkeesta jo sen valmistelun aikana. Suomalaisten lobbaus- ja tiedonsaantikanavat ovat valitettavan vajavaisia moniin kilpailijamaihimme nähden. Kansainväliset jättiyhtiöt voivat lisäksi täyttää asiakkaiden usein toivoman investointitarpeen omasta pussistaan ja jäädä operoimaan ja keräämään vesilaitosmaksuja kymmeniksi vuosiksi. Tähän suomalaisyrityksillä ei ole mahdollisuutta.
Parhaaksi toimintavaihtoehdoksi suomalaisille on nähty vieläkin aikaisemman vaiheen vaikuttaminen. Tämä voidaan toteuttaa siten, että tuetaan potentiaalista asiakasta hankkeen käynnistämisessä ja myymisessä rahoittajille osoittamalla hankkeen hyödyt kannattavuuslaskelmin ja esiselvityksin. Näin voidaan jo alkuvaiheessa esittää toteutustapavaihtoehtoja, joihin suomalaisosaaminen sopii hyvin. Samalla saadaan luotua ensimmäiset suhteet asiakkaisiin. Kun yrityksillämme ei ole resursseja itse investoida hankkeeseen, eivät ne kuitenkaan pysty rahoittamaan näitä selvityksiä itse. Asiakas voisi teoriassa rahoittaa, mutta käytännössä kilpailijamaamme tarjoavat ilmaista rahoitusta samoille selvityksille osana myyntistrategioitaan ja näin jäämme altavastaajan asemaan.
Tavat, joilla muut maat rahoittavat selvityksiä ja muita vientihankkeiden kalastustapoja ovat usein epäsuoria ja piilotettu jonkin muun prosessin muotoon. EU:n yhdessä sovitut säännöt kun kieltävät maiden välistä kilpailua vääristävän tuen yrityksille. Mielenkiintoista kyllä, eri maat tulkitsevat ja toteuttavat sääntöä hyvin eri tavoin. Lisäksi monet katsovat, ettei pk-yritys voi kokomääritelmänsä takia vääristää kilpailua ja on siksi kiellon ulkopuolella. Esiselvityksissä on kyse pienistä rahoista, jotka nekin voisivat olla osin lainan muodossa, jos hanke toteutuu ? mutta kuitenkin hyvin merkittävästä vipuvaikutuksesta vientihankkeiden kotiuttamisessa. On surullista, että meiltä puuttuu tällainen rahoitusinstrumentti juuri nyt, kun vienti pitäisi eri aloilla saada kipeästi vetämään.
Ministerimme ja Team Finland -verkosto tekevät erinomaista työtä profiilinnostomatkojen ja korkean tason yhteyksien järjestämisessä. Nämä voivat kuitenkin parhaimmillaan olla vain alkuja tai puskua prosessin jossakin osavaiheessa. Vientimahdollisuuden toteutuminen vaatii yleensä paljon ja pitkäaikaista jalkatyötä, jossa yrityksemme kaipaavat kipeästi myös konkreettista rahallista tukea. Tuki ei mene hukkaan, jos sillä saadaan kovatasoinen osaamisemme maailmalle kilpailemaan tasaveroisena muiden maiden kanssa.
Ongelmista huolimatta Finnish Water Forum jatkaa vesiosaamisen paketointia kokonaisuuksiksi, joilla ainakin teoriassa voi olla mahdollisuuksia päästä kiinni kansainvälisiin markkinoihin. Esimerkkejä ovat kovan luokan jätevesihuolto-osaamisemme, vesistöiden kunnostus ja ICT-ratkaisuiden soveltaminen veteen liittyviin ongelmiin. Mikäli maastamme vielä löytyy tarvittavaa rahoitustukea, on markkinoiden avautuminen mahdollista esim. Keski-Aasian kasvuveturi Kazakhstanissa tai Afrikan nousevissa talouksissa.
Katri Mehtonen
Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum
DI (ympäristötekniikka/vesitalous)
Kokoomuksen ympäristöverkoston jäsen