Hyvästä osaa­mi­ses­tamme huoli­matta vien­ti­hank­kei­den saan­nissa törmä­tään pullon­kau­loi­hin, jotka eivät ole spesi­fejä vain vesia­lalle, vaan koske­vat laajem­min­kin vien­tiy­ri­tys­ten ponnis­te­luja. Kysyn­tää kyllä on, sillä veteen liit­ty­viä ongel­mia on kaik­kialla maail­massa, lähtien juoma- ja jäte­ve­si­huol­losta maata­lou­den ja teol­li­suu­den veden­käyt­töön, vesi­voi­maan, tulva­ky­sy­myk­siin ja veden käyt­töön lukui­siin muihin eri tarkoi­tuk­siin, kirjoit­taa Finnish Water Foru­min toimi­tus­joh­taja Katri Mehto­nen.

Helsin­gin Sano­mien pääkir­joi­tuk­sessa 29.7. viitat­tiin maail­man veden­ku­lu­tuk­sen massii­vi­seen kasvuun ja tule­vaan vesi­pu­laan, joka uhkaa käyn­nis­tää krii­sejä. Havainto ei ole uusi ja joil­lain kritee­rein vesiai­hei­sia sotia on jo käyty mm. Lähi-idässä. On kuiten­kin hienoa, että yksi valta­me­diois­tamme nostaa aiheen voimak­kaasti esiin hetkellä, jolloin suoma­laista vesio­saa­mista parhail­laan pyri­tään syste­maat­ti­sesti kokoa­maan avuksi globaa­lien vesion­gel­mien ratkai­sui­hin. Reilut kolme vuotta toimin­nassa ollut Finnish Water Forum kokoaa yhteen yli sata vesia­lan yritystä, tutki­mus- ja oppi­lai­tosta, minis­te­riötä ja yhdis­tystä ja edis­tää näiden vien­tiä ja kansain­vä­listä yhteis­työtä. Tarkoi­tuk­sena on tukea suoma­lais­osaa­mi­sella erityi­sesti kehi­tys- ja kehit­ty­viä maita. Onnis­tues­saan tulok­sena on sekä ratkai­suja maail­man krii­sei­hin että vien­ti­tu­loja Suomeen.

Hyvästä osaa­mi­ses­tamme huoli­matta vien­ti­hank­kei­den saan­nissa törmä­tään pullon­kau­loi­hin, jotka eivät ole spesi­fejä vain vesia­lalle vaan koske­vat laajem­min­kin vien­tiy­ri­tys­ten ponnis­te­luja. Kysyn­tää kyllä on, sillä veteen liit­ty­viä ongel­mia on kaik­kialla maail­massa, lähtien juoma- ja jäte­ve­si­huol­losta maata­lou­den ja teol­li­suu­den veden­käyt­töön, vesi­voi­maan, tulva­ky­sy­myk­siin ja veden käyt­töön lukui­siin muihin eri tarkoi­tuk­siin. Ensim­mäi­nen haaste on kartoit­taa ja moni­to­roida veden laatua ja määrää. Veden kulje­tus- ja käsit­te­lyin­fra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää usein massii­vi­sia inves­toin­teja sekä riit­tä­vän panos­tuk­sen yllä­pi­toon. Kansain­vä­li­sesti jaet­tu­jen vesi­va­ro­jen kohdalla joudu­taan lisäksi sovit­te­le­maan naapu­ri­mai­den usein hyvin­kin erilai­sia intres­sejä.

Poliit­tis­ten ja teknis­ten kysy­mys­ten rinnalla usein kuiten­kin suurin pullon­kaula on rahoi­tus. Erityi­sesti köyhim­missä maissa ei ole rahaa toteut­taa hank­keita, vaikka ilman niitä ihmi­set juovat likaista vettä ja kärsi­vät puut­teel­li­sen sani­taa­tion aiheut­ta­mista taudeista. Kehi­ty­syh­teis­työ­ra­hoi­tus ei riitä katta­maan lähes­kään kaik­kia tarpeita ja kansain­vä­li­sen laina­ra­hoi­tuk­sen ehtona on vesi­mak­su­jen korot­ta­mi­nen riit­tä­välle tasolle. Tämä on monessa maassa käytän­nössä lähes mahdo­tonta, sillä vettä pide­tään maksut­to­mana perus­oi­keu­tena.

Jos rahoi­tus hank­keelle kuiten­kin saadaan, on seuraava kysy­mys suoma­lais­ten näkö­kul­masta, miten nime­no­maan suoma­lais­yri­tyk­set pääsi­si­vät toteut­ta­maan hanketta. Vesi­hank­keet ovat usein niin suuria, että kilpailu niistä on yrityk­sil­lemme vaikeaa. Suurin osa vesia­lan yrityk­sis­tämme on pieniä tai keski­suu­ria ja suuret­kin yrityk­semme ovat kansain­vä­li­sessä mitta­kaa­vassa pieniä. Yhdis­tä­mällä voimansa yrityk­semme voivat muodos­taa parem­man koko­nais­tar­joa­man, mutta silloin­kin konsor­tion pitäisi olla koossa käytän­nössä jo ennen tarjous­kil­pai­lun avau­tu­mista, mikä edel­lyt­tää tietoa hank­keesta jo sen valmis­te­lun aikana. Suoma­lais­ten lobbaus- ja tiedon­saan­ti­ka­na­vat ovat vali­tet­ta­van vaja­vai­sia moniin kilpai­li­ja­mai­himme nähden. Kansain­vä­li­set jättiyh­tiöt voivat lisäksi täyt­tää asiak­kai­den usein toivo­man inves­toin­ti­tar­peen omasta pussis­taan ja jäädä operoi­maan ja kerää­mään vesi­lai­tos­mak­suja kymme­niksi vuosiksi. Tähän suoma­lais­yri­tyk­sillä ei ole mahdol­li­suutta.

Parhaaksi toimin­ta­vaih­toeh­doksi suoma­lai­sille on nähty vielä­kin aikai­sem­man vaiheen vaikut­ta­mi­nen. Tämä voidaan toteut­taa siten, että tuetaan poten­ti­aa­lista asia­kasta hank­keen käyn­nis­tä­mi­sessä ja myymi­sessä rahoit­ta­jille osoit­ta­malla hank­keen hyödyt kannat­ta­vuus­las­kel­min ja esisel­vi­tyk­sin. Näin voidaan jo alku­vai­heessa esit­tää toteu­tus­ta­pa­vaih­toeh­toja, joihin suoma­lais­osaa­mi­nen sopii hyvin. Samalla saadaan luotua ensim­mäi­set suhteet asiak­kai­siin. Kun yrityk­sil­lämme ei ole resurs­seja itse inves­toida hank­kee­seen, eivät ne kuiten­kaan pysty rahoit­ta­maan näitä selvi­tyk­siä itse. Asia­kas voisi teoriassa rahoit­taa, mutta käytän­nössä kilpai­li­ja­maamme tarjoa­vat ilmaista rahoi­tusta samoille selvi­tyk­sille osana myyn­ti­stra­te­gioi­taan ja näin jäämme alta­vas­taa­jan asemaan.

Tavat, joilla muut maat rahoit­ta­vat selvi­tyk­siä ja muita vien­ti­hank­kei­den kalas­tus­ta­poja ovat usein epäsuo­ria ja piilo­tettu jonkin muun proses­sin muotoon. EU:n yhdessä sovi­tut sään­nöt kun kiel­tä­vät maiden välistä kilpai­lua vääris­tä­vän tuen yrityk­sille. Mielen­kiin­toista kyllä, eri maat tulkit­se­vat ja toteut­ta­vat sään­töä hyvin eri tavoin. Lisäksi monet katso­vat, ettei pk-yritys voi koko­mää­ri­tel­mänsä takia vääris­tää kilpai­lua ja on siksi kiel­lon ulko­puo­lella. Esisel­vi­tyk­sissä on kyse pienistä rahoista, jotka nekin voisi­vat olla osin lainan muodossa, jos hanke toteu­tuu ? mutta kuiten­kin hyvin merkit­tä­västä vipu­vai­ku­tuk­sesta vien­ti­hank­kei­den kotiut­ta­mi­sessa. On surul­lista, että meiltä puut­tuu tällai­nen rahoi­tusin­stru­mentti juuri nyt, kun vienti pitäisi eri aloilla saada kipeästi vetä­mään.

Minis­te­rimme ja Team Finland -verkosto teke­vät erin­omaista työtä profii­lin­nos­to­mat­ko­jen ja korkean tason yhteyk­sien järjes­tä­mi­sessä. Nämä voivat kuiten­kin parhaim­mil­laan olla vain alkuja tai puskua proses­sin jossa­kin osavai­heessa. Vien­ti­mah­dol­li­suu­den toteu­tu­mi­nen vaatii yleensä paljon ja pitkä­ai­kaista jalka­työtä, jossa yrityk­semme kaipaa­vat kipeästi myös konkreet­tista rahal­lista tukea. Tuki ei mene hukkaan, jos sillä saadaan kova­ta­soi­nen osaa­mi­semme maail­malle kilpai­le­maan tasa­ve­roi­sena muiden maiden kanssa.

Ongel­mista huoli­matta Finnish Water Forum jatkaa vesio­saa­mi­sen pake­toin­tia koko­nai­suuk­siksi, joilla aina­kin teoriassa voi olla mahdol­li­suuk­sia päästä kiinni kansain­vä­li­siin mark­ki­noi­hin. Esimerk­kejä ovat kovan luokan jäte­ve­si­huolto-osaa­mi­semme, vesis­töi­den kunnos­tus ja ICT-ratkai­sui­den sovel­ta­mi­nen veteen liit­ty­viin ongel­miin. Mikäli maas­tamme vielä löytyy tarvit­ta­vaa rahoi­tus­tu­kea, on mark­ki­noi­den avau­tu­mi­nen mahdol­lista esim. Keski-Aasian kasvu­ve­turi Kazakhs­ta­nissa tai Afri­kan nouse­vissa talouk­sissa.

Katri Mehto­nen
Toimi­tus­joh­taja, Finnish Water Forum
DI (ympäristötekniikka/​vesitalous)
Kokoo­muk­sen ympä­ris­tö­ver­kos­ton jäsen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa