Kokoomus esittää miljardin pääomitusta yliopistoille
Julkaistu:
Kokoomus esittää, että tulevalla hallituskaudella toteutetaan yliopistouudistus 2.0, jossa suomalaista huippututkimusta ja -osaamista vahvistamalla tavoitellaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja viennin vahvistumista.
Suomalaisten yliopistojen kuntoon laittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi Kokoomus esittää miljardin euron pääomituskierrosta yliopistoille, kertoo Kokoomuksen koulutusasioista vastaava ministeri, puolueen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen.
"Suomi nousee vain osaamalla enemmän kuin muut. Meidän täytyy saada yliopistoistamme enemmän irti. Yliopistojen tutkimustuloksia on nykyistä vahvemmin kaupallistettava tuottamaan uutta kasvua ja työtä suomalaiseen yhteiskuntaan", Grahn-Laasonen sanoo.
Kokoomuksen esittämä pääomitus tarkoittaa sitä, että jokaista yksityiseltä sektorilta lahjoituksena saatua euroa kohden valtio lahjoittaa yliopistolle viisi euroa.
"Tähän tarkoitukseen varataan vuoden 2018 loppuun saakka miljardi euroa, eli jos yliopistot kykenevät keräämään 200 miljoonaa yksityistä rahaa, niin valtio maksaa yliopistoille 1000 miljoonaa", Grahn-Laasonen kertoo.
Kokoomus rahoittaisi miljardin pääomituksen sijoittamalla valtion omaisuutta tuottavampaan käyttöön, palvelemaan tulevaisuuden kasvua. Yliopistojen pääomittamiseksi voidaan esimerkiksi myydä valtion vähemmistöomistuksia pörssiyhtiöissä tai tarkastella joidenkin ei-strategisten valtionyhtiöiden myyntimahdollisuuksia.
Lisärahoitus tekee yliopistoista vakavaraisempia ja antaa niille mahdollisuuden vahvistua, kehittyä ja uudistaa suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Lisäksi yksityishenkilöille säädetään ansio- ja pääomatuloverovähennysoikeus korkeakouluille tehdyistä lahjoituksista ilman ylärajaa yhtenä kannustimena lahjoituksien tekemiseen.
Kokoomus uudistaisi myös yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää strategisemmaksi painottaen laatua, vaikuttavuutta ja uudistumista. Strategisen rahoituksen osuutta yliopistojen rahoitusmallissa lisätään ja sen perusteet tehdään läpinäkyviksi sekä vahvistetaan kannusteita yliopistojen profiloitumiselle. Lisäksi lisätään rahoitusta kansallisesti strategisesti keskeisten tieteenalojen tutkimusinfrastruktuureihin sekä kehitetään tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä.
Yliopistojen kolmannelle tehtävälle - yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle - asetetaan kunnianhimoisemmat ja erityisesti PK-yritystoimintaa tukevat tavoitteet, joihin rahoitusmallissa on riittävät kannusteet.
"Yrityksemme voisivat paljon nykyistä enemmän hyötyä suomalaisissa yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta. Lisäksi on luotava edellytykset uusien kasvuyritysten syntymiselle ja positiiviselle start-up-pöhinälle yliopistojen sisällä", Grahn-Laasonen sanoo.
"Myös opiskelijoiden työllistyminen tulee huomioida aiempaa voimakkaammin yliopistojen rahoitusmallissa."
Uudistusten tavoitteena on parantaa opetuksen ja tutkimuksen laatua.
"Meidän pitää tähytä sinne, missä yliopisto-opetus on maailman parasta. Maailman huippuyliopistoissa osataan myös tutkimustulosten kaupallistaminen", Grahn-Laasonen sanoo.
Kansainvälistymisen suhteen on oltava nykyistä kunnianhimoisempi ja esimerkiksi kv-vaihdosta tulee tehdä kiinteämpi osa opiskelua ja opettamista. Yliopistojen läpäisyä on edelleen parannettava. Lisäksi on etsittävä aktiivisesti uusia keinoja, miten aliedustetut ryhmät, kuten maahanmuuttajien ja matalasti koulutettujen vanhempien lapset, saadaan nykyistä laajemmin yliopistokoulutuksen piiriin.
"Yliopistojen vahvistaminen on yhteinen kansallinen ponnistus. Tämä on valtava mahdollisuus Suomelle", Grahn-Laasonen uskoo.
