Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­mus esit­tää tiuk­koja toimia jengi- ja katu­vä­ki­val­lan kitke­mi­seksi

Kokoo­mus esit­tää tiuk­koja toimia jengi- ja katu­vä­ki­val­lan kitke­mi­seksi

Julkaistu:

Kokoo­mus esit­tää 15 keinoa nuoriso- ja jengi­ri­kol­li­suu­den ehkäi­se­mi­seksi. Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan Petteri Orpon ja vara­pu­heen­joh­ta­jan Antti Häkkä­sen mukaan Suomen täytyy herätä nopeasti todel­li­suu­teen, jossa alai­käis­ten nuor­ten ja jopa lasten tekemä väki­valta on kasvussa ja raais­tu­nut.

Kokoo­mus esit­tää nuoriso- ja jengi­ri­kol­li­suu­den kitke­mi­seksi rikok­sista annet­ta­vien rangais­tus­ten koven­ta­mista, turval­li­suus­vi­ran­omais­ten resurs­sien ja toimi­val­tuuk­sien kasvat­ta­mista sekä nuor­ten syrjäy­ty­mi­sen ennal­taeh­käi­se­mistä. Puolue haluaa lait­taa kuntoon myös Suomen kotout­ta­mis­po­li­tii­kan. 

“Katu­jengi-ilmiö nostaa vaaral­li­sella tavalla päätään Suomessa. Katu­jen­gien ja niissä vaikut­ta­vien henki­löi­den määrä on kasvussa ja niiden toiminta raais­tuu. Vaarassa on ollut myös sivul­li­sia. Samaan aikaan perin­tei­nen järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus kansain­vä­lis­tyy ja kove­nee enti­ses­tään”, puolu­een vara­pu­heen­joh­taja Antti Häkkä­nen sanoo. 

“Kokoo­mus on varoit­ta­nut jengi­ri­kol­li­suu­den noususta jo pitkään. Halli­tus ei ole letkaut­ta­nut huolille kuule­vaa korvaansa, vaan on anta­nut tilan­teen eska­loi­tua. Syrjäy­ty­mi­sen ja sosi­aa­lis­ten ongel­mien ennal­taeh­käi­syn lisäksi tarvit­semme kovia toimia. Nyt on viimei­nen hetki ottaa ongelma vaka­vasti ja ryhtyä töihin. Emme hyväksy kasva­vaa jengi­ri­kol­li­suutta Suomeen”, puolu­een puheen­joh­taja Petteri Orpo sanoo.

Kokoo­mus on esit­tä­nyt vuosina 2021 ja 2022 useita jengi­ri­kol­li­suutta torju­via toimen­pi­teitä mm. sisäi­sen turval­li­suu­den stra­te­gi­aan.

“Polii­sien määrä on nostet­tava tule­vien vuosien aikana 8000 polii­siin. Rikos­hyö­dyn poisot­ta­mista on tehos­tet­tava ja ampuma-aseri­kok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava. Jengi­ri­kol­li­suu­teen liit­ty­vistä rikok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava. Nyt tarvi­taan koko yhteis­kun­nan vastuun­kan­toa, eikä vapaa­mat­kus­ta­jia voi olla. Suomessa kunnioi­te­taan lakeja, piste”, Orpo sanoo.

”Suomen kotou­tu­mis­po­li­tii­kan punai­seksi langaksi on otet­tava työn­teko, kielen oppi­mi­nen ja koulu­tus, jotka ovat tärkeim­mät avai­met suoma­lai­seen yhteis­kun­taan integroi­tu­mi­seen. On myös selvää, että ei-työpe­räistä maahan­muut­toa on kiris­tet­tävä. Samalla ennal­taeh­käi­syyn on panos­tet­tava esimer­kiksi nuori­so­työssä ja lasten­suo­je­lussa. Lasten­suo­je­lun ongel­mat on laitet­tava kuntoon lisää­mällä sekä resurs­seja että toimi­val­tuuk­sia”, Häkkä­nen sanoo.

“Kyse on myös arvo­maa­il­man muutok­sesta. Työn­teolla pärjää­mi­sen ja menes­ty­mi­sen sijaan rikol­lista elämän­ta­paa ihail­laan ja väki­val­lan käyttö nähdään hyvänä keinona edetä elämässä. Ryhti­liik­kee­seen tarvi­taan mukaan koko yhteis­kunta, lähtien kotien ja vanhem­pien kasva­tus­vas­tuusta. Kaiken perus­tana on myös tiukka maahan­muut­to­po­li­tiikka ja velvol­li­suu­det työn­te­koon, kieli­kou­lu­tuk­seen ja lakien noudat­ta­mi­seen”, Häkkä­nen sanoo. 

Koven­ne­taan jengi­ri­kol­li­suu­den rangais­tuk­sia

  1. Koven­ne­taan katu­jen­gien väli­seen välien­sel­vit­te­lyyn liit­ty­vien rikos­ten rangais­tuk­sia. Laajen­ne­taan nykyi­nen järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta koskeva rikok­sen koven­ta­mis­pe­ruste (RL 6:5.1 §:n 2 kohta) koske­maan myös jengien välien­sel­vit­te­lyä.

  2. Koven­ne­taan ampuma-aseri­kok­sista annet­ta­via rangais­tuk­sia. Noste­taan esimer­kiksi törkeän ampuma-aseri­kok­sen vähim­mäis­ran­gais­tus nykyi­sestä neljästä kuukau­desta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmis­te­taan niistä tuomit­ta­vien vankeus­ran­gais­tus­ten pääsään­töi­nen ehdot­to­muus.

  3. Puutu­taan jengi­ri­kol­lis­ten saamaan rikos­hyö­tyyn nykyistä tehok­kaam­min, sillä esimer­kiksi huume­kau­pasta saadulla rikos­hyö­dyllä hanki­tuilla hyödyk­keillä, kuten hienoilla autoilla on merkit­tävä vaiku­tus siihen, kuinka houkut­te­le­vana nuoret näke­vät mahdol­li­suu­den liit­tyä katu­jen­gei­hin. Helpo­te­taan rikos­hyö­dyn pois otta­mista esimer­kiksi alen­ta­malla vaadit­ta­vaa todis­te­lun kynnystä.

Kasva­te­taan polii­sien määrää ja laajen­ne­taan viran­omais­ten toimi­val­tuuk­sia

  1. Noste­taan polii­sin määrä yli 8000 polii­siin.

  2. Turva­taan rikos­pro­ses­si­ket­jun (poliisi, syyt­tä­jä­lai­tos, tuomiois­tui­met, rikos­seu­raa­mus­lai­tos) rahoi­tus ja toimi­vuus.

  3. Anne­taan viran­omai­sille mahdol­li­suu­det raja­tuissa tilan­teissa ja oikeu­den päätök­sellä käyt­tää salai­sia pakko­kei­noja rikol­lis­jen­gissä aktii­vi­sesti toimi­van henki­lön kohdalla myös tilan­teessa, jossa konkreet­tista riko­se­päi­lyä ei vielä ole.

Ennal­taeh­käis­tään syrjäy­ty­mistä

  1. Laajen­ne­taan turval­li­sen irtau­tu­mi­nen rikol­li­sesta ympä­ris­töstä ja vaiku­tus­pii­ristä mahdol­lis­tava JR-exit toiminta katu­jen­gei­hin.

  2. Toteu­te­taan harras­tus- ja tera­pia­ta­kuu. Lisä­tään resurs­seja Ankkuri-toimin­taan ja yhden luukun mallia on kehi­tet­tävä.

  3. Panos­te­taan kouluissa tehok­kaa­seen, yksi­löl­li­seen ja varhai­seen tukeen. Puutu­taan häiriö­käyt­täy­ty­mi­seen heti, kun sitä esiin­tyy.

  4. Lisä­tään viran­omais­ten ja nuor­ten kanssa työtä teke­vien järjes­tö­jen yhteis­työtä

  5. Lisä­tään lasten­suo­je­lu­vi­ran­omais­ten mahdol­li­suuk­sia puut­tua tois­tu­vasti oirei­le­van nuoren käytök­seen muun muassa lisää­mällä nuoren liik­ku­mi­seen liit­ty­viä rajoi­tuk­sia.

Laite­taan kotou­tu­mi­nen kuntoon

  1. Kotou­tu­mis­po­li­tiik­kaan on tehtävä korjaus­liike, jossa punai­seksi langaksi otetaan työn­teon ja kielen oppi­mi­sen velvoit­ta­vuus. Sosi­aa­li­tur­van pitää kannus­taa työn­te­koon ja kiele­nop­pi­mi­seen, ne ovat avai­met inte­graa­tioon. Työn­ha­kua ja työn vastaa­not­ta­mista koske­vien velvoit­tei­den on tultava voimaan heti oles­ke­lu­lu­van saami­sen jälkeen. Työi­käi­siltä on vaadit­tava pysy­vän oles­ke­lu­lu­van edel­ly­tyk­senä usean vuoden opis­kelu- tai työhis­to­riaa Suomessa oles­ke­lun ajalta ja riit­tä­vää kieli­tai­toa. Paran­namme kieli­kou­lu­tuk­sen laatua ja kieli­tai­don oppi­mista sekä velvoit­ta­villa että palkit­se­villa elemen­teillä.

  2. Kansain­vä­listä suoje­lua saavan henki­lön suoje­lua­se­man pois­ta­mi­nen on mahdol­lis­tet­tava henki­löltä, joka syyl­lis­tyy Suomessa törke­ään rikok­seen. Palau­tuk­sia on tehos­tet­tava ja uusin­ta­ha­ke­mus­ten käyttö viivy­tys­tar­koi­tuk­sessa on mini­moi­tava.

  3. Henki­lön säilöön­otto ylei­sen järjes­tyk­sen ja turval­li­suu­den perus­teella ja säilöön­o­ton jatka­mi­nen 12 kuukau­den ajan nykyi­sen 6 kuukau­den sijaan on mahdol­lis­tet­tava.

  4. Pysyvä oles­ke­lu­lupa tulee myön­tää vain sellai­sille henki­löille, jotka eivät uhkaa yleistä järjes­tystä ja turval­li­suutta, eivätkä ole syyl­lis­ty­neet törkei­siin rikok­siin. Kansa­lai­suu­den saami­sen edel­ly­tyk­siä on kiris­tet­tävä otta­malla käyt­töön suoma­lai­sen yhteis­kun­nan perus­kurs­sin ja kurs­si­ko­keen hyväk­sytty suorit­ta­mi­nen sekä piden­tä­mällä asumi­sai­ka­vaa­ti­musta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

Skip to content