Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­mus: Nyt on inves­toi­tava turval­li­suu­teen

Kokoo­mus: Nyt on inves­toi­tava turval­li­suu­teen

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män esityk­set maan­puo­lus­tuk­sen kehit­tä­mis­tar­peista. Hyväk­sytty edus­kun­ta­ryh­män kokouk­sessa 24.3.2022.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä asetti kansan­edus­taja Atte Kale­van ja kansan­edus­taja Jukka Kopran johta­man työryh­män selvit­tä­mään maan­puo­lus­tuk­seen ja huol­to­var­muu­teen liit­ty­viä tarpeita. Pikai­sella aika­tau­lulla ryhmä kuuli Suomen eturi­vin asian­tun­ti­joita ja laati edus­kun­ta­ryh­mälle rapor­tin tarvit­ta­vista toimista. Edus­kun­ta­ryhmä aset­tui yksi­mie­li­sesti ehdo­tus­ten taakse.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä katsoo vält­tä­mät­tö­mäksi inves­toin­nit Suomen turval­li­suu­teen. Venä­jän brutaali sota Ukrai­nassa on muut­ta­nut Suomen turval­li­suusym­pä­ris­töä radi­kaa­listi. Venä­jän toimet heijas­tu­vat koko maail­maan ja erityi­sesti Euroop­paan. Venä­jän pienet naapu­rit – Suomi mukaan luet­tuna – joutu­vat nyt huoleh­ti­maan siitä, että ne ovat mahdol­li­sim­man hyvin varau­tu­neet Venä­jän aggres­sioi­hin.

Suomen puolus­tus­po­liit­ti­sessa selon­teossa viime syksynä kuvat­tuja linjauk­sia on syytä tarkis­taa. Suomen on liityt­tävä puolus­tus­liitto Natoon, vahvis­tet­tava euroop­pa­lai­sia ja kahden­vä­li­siä kump­pa­nuuk­si­aan sekä koro­tet­tava omaa puolus­tus­ky­ky­ään. Naapu­rin hyvän­tah­toi­suu­teen tai sen kanssa tehtyi­hin sopi­muk­siin ei voi enää luot­taa.

Puolus­tus­val­miu­den kannalta kokoo­mus haluaa perua maan­puo­lus­tuk­seen viime aikoina tehdyt leik­kauk­set. Lisäksi puolus­tus­voi­mille halu­taan välit­tö­mästi osoit­taa varoja mate­ri­aa­li­han­kin­toi­hin sekä toimin­ta­me­noi­hin henki­lös­tön koulu­tuk­sen ja kertaus­har­joi­tus­ten lisää­mi­seen. Puolus­tus­voi­mien suun­ni­tel­tuja henki­lös­tö­li­säyk­siä halu­taan aikais­taa mahdol­li­sim­man etupai­not­tei­siksi.

Kokoo­mus näkee vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­työn roolin keskei­senä paitsi soti­laal­li­sen valmiu­den myös yhteis­kun­nan koko­nais­tur­val­li­suu­den lisää­mi­sessä. Maan­puo­lus­tus­kou­lu­tusyh­dis­tys – MPK:n kurs­seille on paljon enem­män haluk­kaita kuin tarjolla on koulu­tus­paik­koja.

Kansa­lai­set halua­vat paran­taa omia ja yhteis­kun­nan kannalta tarpeel­li­sia valmiuk­sia ja on tärkeää, että mahdol­li­sim­man moni pääsee osal­lis­tu­maan. Kokoo­mus esit­tää vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen määrä­ra­hoi­hin 4,25 miljoo­nan euron lisäystä sekä koulu­tus­toi­min­taa, myös ei-soti­laal­lista, keino­te­koi­sesti rajoit­ta­van lain­sää­dän­nön tarkis­ta­mista.

Suomen kansal­li­sen huol­to­var­muu­den turvaa­mi­seksi Huol­to­var­muus­kes­kus on jo otta­nut käyt­töön sille vara­tun 200 miljoo­nan euron rahas­ton. Rahasto on täyden­net­tävä uudel­leen ja huol­to­var­muu­teen on kohdis­tet­tava riit­tä­vät resurs­sit, jotta suoma­lais­ten kriit­ti­sistä tarpeista voidaan huoleh­tia kaikissa oloissa. Niin puolus­tus­tar­vik­kei­den kuin muiden­kin tuot­tei­den hinnat ovat nous­seet nopeasti ja monien tuot­tei­den osalta saata­vuus on vaikeu­tu­nut.

Kokoo­muk­sen esityk­sistä osa on tarpeen toteut­taa heti ja osa keski­pit­källe aika­vä­lille jakso­tet­tuna. Koska uhka­ta­son muutos on luon­teel­taan pitkä­ai­kai­nen tai pysyvä, tulee resur­soin­nin jatkua myös tule­vina vuosina. Varau­tu­mista joudu­taan teke­mään läpi­leik­kaa­vasti myös lähes kaikilla muil­la­kin yhteis­kun­nan osa-alueilla.

Turval­li­suus­ti­lan­teen heik­ke­ne­mi­sestä johtu­vat menot lisää­vät painetta julki­siin menoi­hin. Samaan aikaan on kuiten­kin entistä tiukem­min pidet­tävä huolta siitä, että julki­nen talous saadaan mahdol­li­sim­man pian tasa­pai­noon.

Kokoo­muk­sen esityk­set:

Puolus­tus­voi­mat

  • Peru­taan puolus­tus­me­noi­hin tehdyt noin 55 miljoo­nan euron leik­kauk­set.
  • Vara­taan mate­ri­aa­li­han­kin­toi­hin 2 miljar­dia euroa lisää jaotel­tuna lähi­vuo­sille.
  • Lisä­tään toimin­ta­me­noja ensi vuodelle 110 miljoo­naa euroa ja noste­taan summa 150 miljoo­naan euroon vuoteen 2027 mennessä.
  • Aikais­te­taan suun­ni­tel­lut henki­lös­tö­li­säyk­set mahdol­li­sim­man pian toteu­tet­ta­viksi.
  • Huoleh­di­taan jous­ta­vasta budje­toin­nista, joka sallii mate­ri­aa­li­han­kin­nat yli budjet­ti­kausien.
  • Lisä­tään kertaus­har­joi­tuk­siin käsket­tä­vien reser­vi­läis­ten määrää 10000 reser­vi­läi­sellä vuodessa siten, että yhteensä kertaus­har­joi­te­taan 30000 reser­vi­läistä vuodessa.
  • Kehi­te­tään puolus­tus­voi­mien ja vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen stra­te­gista kump­pa­nuutta.
  • Toteu­te­taan toimin­taa edis­tä­vät lain­muu­tok­set, ml. käyn­nis­te­tään valmis­te­lut Ottawan sopi­muk­sesta irtau­tu­mi­seksi.
  • Toteu­te­taan Kaner­van komi­tean keskei­set esityk­set ylei­sen asevel­vol­li­suu­den kehit­tä­mi­seksi.
  • Huoleh­di­taan koti­mai­sen puolus­tus­vä­li­ne­teol­li­suu­den yllä­pi­dosta ja kehit­tä­mi­sestä.

Vapaa­eh­toi­nen maan­puo­lus­tus

  • Kohden­ne­taan MPK:n koulu­tus­toi­min­taan välit­tö­mästi 4,25 miljoo­naa euroa.
  • Siir­re­tään MPK suoran budjet­ti­ra­hoi­tuk­sen piiriin.
  • Pois­te­taan MPK:n koulu­tus­toi­min­taan liit­ty­vät keino­te­koi­set rajoi­tuk­set soti­laal­li­sen koulu­tuk­sen ja myös koko­nais­maan­puo­lus­tuk­sel­li­sen valmius­kou­lu­tuk­sen järjes­tä­mi­sestä.
  • Asete­taan työryhmä teke­mään nopealla aika­tau­lulla esityk­set tarvit­ta­vista lain­muu­tok­sista sekä siitä, miten puolus­tus­voi­mien ja MPK:n yhteis­työtä kehi­te­tään.
  • Edis­te­tään ampu­ma­ra­to­jen käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia ja patruu­noi­den ristiin­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia siviili- ja soti­las­puo­len välillä.
  • Mahdol­lis­te­taan ammun­nan helppo harras­ta­mi­nen ja toimin­nal­li­nen harjoit­te­le­mi­nen, ml. ns. lyijy­di­rek­tiivi.
  • Huoleh­di­taan siitä, että vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen järjes­tö­jen avus­tuk­set ovat riit­tä­vällä tasolla.

Huol­to­var­muus

  • Huol­to­var­muu­den 200 miljoo­nan euron rahasto täyden­ne­tään uudes­taan.
  • Lähi­vuo­sina rahoi­tus­tarve on satoja miljoo­nia.
  • Lisä­tään tarvit­ta­vat henki­lös­tö­re­surs­sit.
  • Huol­to­var­muu­den kapa­si­tee­tin ja muun talou­den kytke­mi­nen toisiinsa.
  • Huol­to­var­muu­teen liit­ty­vän lain­sää­dän­nön ajan­ta­sais­ta­mi­nen selon­te­ko­me­net­te­lyn yhtey­dessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content