Korkea­kou­lu­kon­sor­tio on koulu­tuk­sessa, tutki­muk­sessa ja niihin liit­ty­vissä tuki­toi­min­noissa tehtä­vän yhteis­työn orga­ni­soi­mi­sen muoto. Konsor­tioon osal­lis­tu­mi­nen on vapaa­eh­toista ja sen tavoit­teet ja yhteis­työn osa-alueet määri­tel­lään kolle­gi­aa­li­sesti. Konsor­tio on jäsen­kor­kea­kou­luista eril­li­nen orga­ni­saa­tio, jonka muodos­ta­vat tyypil­li­sesti jäsen­kor­kea­kou­luja edus­tava toimiva johto ja hallinto, konsor­tion johtaja ja jäsen­kor­kea­kou­luista riip­pu­ma­ton konsor­tio­hen­ki­lö­kunta. Se on yleensä korkea­kou­luista eril­li­nen neut­raali toimin­taym­pä­ristö. Konsor­tion hallinto perus­tuu jaetun hallin­non peri­aat­teelle.

Konsor­tio on siis insti­tuu­tio, jolla on vakiin­tu­neet toimin­ta­muo­dot ja -peri­aat­teet, oma hallinto ja talous. Konsor­tion ideana on saavut­taa syner­giae­tuja yhdis­tä­mällä ja jaka­malla voima­va­roja. Niiden toimin­nassa on sekä pysy­viä että väliai­kai­sia toimin­nan muotoja. Moder­nit konsor­tiot ovat­kin korkea­kou­lu­läh­töi­siä resurs­sien­jaon, riskien­hal­lin­nan ja syner­giae­tu­jen instru­ment­teja. Konsor­tioi­hin liit­tyy ajatus talou­del­li­sen ja sisäl­löl­li­sen hyödyn yhteis­vai­ku­tuk­sesta. Yleensä konsor­tiot ovat yleis­hyö­dyl­li­siä ja voit­toa tuot­ta­mat­to­mia yhtiöitä. Konsor­tiolla on jäsen­kor­kea­kou­luista eril­li­nen juri­di­nen asema.

Konsor­tio on toimin­ta­muo­tona moni­muo­toi­nen; se voi olla monia­lai­nen tai profi­loi­tu­nut ja sen koko vaih­te­lee jäsen­kor­kea­kou­lu­jen luku­mää­rän mukaan. Yleensä profi­loi­tu­neissa konsor­tioissa jäsen­kor­kea­kou­lu­jen määrä on suuri (km. 15?30) ja monia­lai­sissa pieni (km. 5). Profi­loi­tu­neet konsor­tiot ovat yleensä keskit­ty­neet yhdelle yhteis­työn osa-alueelle esimer­kiksi yhtei­seen hankin­taan, kun taas monia­lais­ten konsor­tioi­den toimin­nassa yhteis­työn osa-alueita on useita ja ne katta­vat tuki­toi­min­not, opetuk­sen ja tutki­muk­sen. Yleensä profi­loi­tu­nei­den konsor­tioi­den toiminta on kustan­nus­te­ho­kasta, kun taas pien­ten ja monia­lais­ten konsor­tioi­den toimin­nassa riskit lisään­ty­vät ja hyödyt piene­ne­vät.

Profi­loi­tu­nei­den konsor­tioi­den toimin­nasta heijas­tuu verkos­to­pe­ri­aate, kun monia­lai­sissa konsor­tioissa toiminta perus­tuu tiiviim­pään yhteis­työ­hön. Monia­lai­nen konsor­tio edel­lyt­tää riit­tä­vää, muttei liian suurta, jäsen­kor­kea­kou­lu­jen määrää. Monia­lai­suus edel­lyt­tää konsor­tio-orga­ni­saa­tiolta ammat­ti­maista johta­mis- ja hallin­to­jär­jes­tel­mää. Suoma­lai­set konsor­tio­hank­keet ovat tunnus­mer­keil­tään monia­lai­sia konsor­tioita. Toisaalta monia­lai­sissa konsor­tioissa on tyypil­li­sesti enem­män kuin kaksi osal­lis­tu­vaa jäsen­kor­kea­kou­lua. Monia­lai­seen ja pieneen korkea­kou­lu­kon­sor­tioon voi liit­tyä myös riski, että vapaa­eh­toi­nen ja varsin löyhä yhteis­työ purkau­tuu tai tiivis­tyy inte­graa­tioksi, korkea­kou­lu­jen yhdis­ty­mi­seksi.

Konsor­tio­mal­lin keskei­senä haas­teena on se, että konsor­tio on yhteis­työ­mal­lina varsin herkkä epäon­nis­tu­mi­sille. Useat korkea­kou­lut ovat purka­neet yhteis­työ­so­pi­muk­sensa, sillä ne eivät ole pysty­neet saavut­ta­maan asetet­tuja tavoit­tei­taan, ne eivät ole pysty­neet yllä­pi­tä­mään konsor­tiota ja ne ovat olleet toimin­nas­saan tehot­to­mia. Konsor­tioi­hin liit­tyy­kin perus­tava para­doksi; usko että yhteis­työllä voidaan saavut­taa kustan­nus­sääs­töjä ja että jaka­malla resurs­seja voidaan saavut­taa enem­män. Usein konsor­tioi­den kustan­nuk­set ovat suurem­mat kuin talou­del­li­set tai sisäl­löl­li­set hyödyt.

Konsor­tio on myös varsin raskas toimin­ta­muoto löyhän yhteis­työn orga­ni­soi­mi­seksi, sillä konsor­tio edel­lyt­tää jäsen­kor­kea­kou­luista eril­listä orga­ni­saa­tiota, päätök­sen­te­koa ja hallin­toa. Se on samalla risti­rii­tai­nen tapa orga­ni­soida korkea­kou­lu­jen välistä yhteis­työtä, sillä yhtäältä konsor­tion tulisi olla jäsen­kor­kea­kou­luista auto­no­mi­nen insti­tuu­tio, mutta toisaalta koska konsor­tion hallin­toon, päätök­sen­te­koon ja rahoi­tuk­seen osal­lis­tu­vat jäsen­kor­kea­kou­lut, on konsor­tio käytän­nössä jäsen­kor­kea­kou­lu­jen toimin­nan jatkumo. Se on siis vapaa­eh­toi­nen ja maltil­li­nen yhteis­työn muoto muodol­li­sessa ja hallin­nol­taan raskaassa orga­ni­saa­tiossa.

Jarkko Tirro­nen, YTT
tutkija, Kuopion yliopisto
Kirjoit­taja on puolue­po­liit­ti­sesti sitou­tu­ma­ton

---

Kuvat

• https://kokoomus-fi.directo.fi/@Bin/24197/30222-287622.jpg

Lisää sisältöä samassa kategoriassa