Kriisinkestävä Suomi – Suomen varautuminen muuttuneessa maailmantilanteessa
Julkaistu:
Tämä on Kokoomuksen keskustelunavaus Suomen varautumista Ukrainan sodan aiheuttamiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin muutoksiin. Kokoomus haluaa Suomelle strategian siitä, miten Suomi selviää parhaiten muuttuneessa maailmantilanteessa.
1. Yleistä
Euroopan turvallisuustilanne muuttui pysyvästi huonompaan suuntaan Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa kohtaan helmikuun 24. päivänä. Itsenäisen valtion lisäksi Venäjä on hyökännyt samalla koko Eurooppaa ja vapaata maailmaa kohtaan. Euroopan turvallisuuspoliittisen vakauden järkkyminen edellyttää Suomelta määrätietoisia toimia ja varautumista.
Kokoomus haluaa vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Suomen on oltava nyt hereillä, valmiina ja yhtenäinen. Varautumista on tehtävä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
Tämä keskustelunavaus on valmisteltu maaliskuussa 2022 sen hetkisten tietojen varassa. Korostamme, että olemme muodostaneet näkemyksemme niiden tietojen valossa, jotka ovat opposition saatavilla. Kokoomus haluaa varmistaa, että Suomi ja suomalaiset pärjäävät – aina ja kaikissa tilanteissa.
Keskustelunavauksella Kokoomus haluaa tuoda esille yhteiskunnan selviämisen kannalta kriittisiä tarpeita maanpuolustuksesta hybridiuhkien torjumiseen, talouden kriisinkestävyyteen, huoltovarmuuteen ja energiaan. Tähän työhön tarvitaan mukaan kaikkia puolueita.
2. Maanpuolustus
Turvallisuuspoliittisen tilanteen muutoksen vuoksi Suomessa on syytä hahmottaa ja paikata puolustuskykymme kapeikot. Investoinnit maanpuolustukseen ovat nyt välttämättömiä.
Suomen puolustuspoliittisessa selonteossa viime syksynä kuvattuja linjauksia pitää tarkastaa. Suomen on liityttävä puolustusliitto Natoon, vahvistettava eurooppalaisia ja kahdenvälisiä kumppanuuksiaan sekä korotettava omaa puolustuskykyään. Naapurin hyväntahtoisuuteen tai sen kanssa tehtyihin sopimuksiin ei voi enää luottaa.
Puolustusvalmiuden kannalta kokoomus haluaa perua maanpuolustukseen viime aikoina tehdyt leikkaukset. Lisäksi puolustusvoimille halutaan välittömästi osoittaa varoja materiaalihankintoihin sekä toimintamenoihin henkilöstön koulutuksen ja kertausharjoitusten lisäämiseen. Puolustusvoimien suunniteltuja henkilöstölisäyksiä halutaan aikaistaa mahdollisimman etupainotteisiksi
Lisäksi on selvitettävä tuleville vuosille lykättyjen puolustushankintojen aikaistamista. Lähivuosina useat valtiot tulevat lisäämään puolustushankintojaan, mikä nostaa hankintojen hintoja ja hidastaa toimitusaikoja.
Ilma- ja merivoimien tila on tällä hetkellä hyvällä pohjalla ja merkittävät suorituskykyjen hankinnat (Laivue 2020 ja HX-hanke) etenevät. Huomiota tulisi kiinnittää maavoimien kehittämiseen. Maanpuolustuksen ylläpito strategisten hankkeiden toimeenpanon aikana sekä maavoimien uudistaminen 2020-luvun lopulta alkaen edellyttää panostuksia.
Kokoomus näkee vapaaehtoisen maanpuolustustyön roolin keskeisenä paitsi sotilaallisen valmiuden myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden lisäämisessä. Kansalaiset haluavat parantaa omia ja yhteiskunnan kannalta tarpeellisia valmiuksia ja on tärkeää, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan.
Kokoomuksen esityksistä osa on tarpeen toteuttaa heti ja osa keskipitkälle aikavälille jaksotettuna. Koska uhkatason muutos on luonteeltaan pitkäaikainen tai pysyvä, tulee resursoinnin jatkua myös tulevina vuosina. Turvallisuustilanteen heikkenemisestä johtuvat menot lisäävät painetta julkisiin menoihin. Samaan aikaan on kuitenkin entistä tiukemmin pidettävä huolta siitä, että julkinen talous saadaan mahdollisimman pian tasapainoon.
Kokoomus esittää:
- Haetaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Vahvistetaan puolustusyhteistyötä Suomen läntisten kumppanien kanssa.
- Laajennetaan kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa. Kutsunnat ovat erinomainen tilaisuus antaa koko ikäluokalle yleiskuva maanpuolustuksesta, kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta.
- Selvitetään tuleville vuosille lykättyjen materiaalihankintojen aikaistamista. Varataan materiaalihankintoihin 2 miljardia euroa lisää jaoteltuna lähivuosille.
- Lisätään kertausharjoituksiin käskettävien reserviläisten määrää.
- Kasvatetaan puolustusvoimien vakituisen henkilöstön ja sopimussotilaiden määrää. Aikaistetaan suunnitellut henkilöstölisäykset mahdollisimman pian toteutettaviksi.
- Asetetaan puolustusministeriön johdolla Suomen puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevä parlamentaarinen selvitysryhmä.
- Kehitetään puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen strategista kumppanuutta.
- Kohdennetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutustoimintaan välittömästi 4,25 miljoonaa euroa. Siirretään MPK suoran budjettirahoituksen piiriin.
- Poistetaan MPK:n koulutustoimintaan liittyvät keinotekoiset rajoitukset sotilaallisen koulutuksen ja myös kokonaismaanpuolustuksellisen valmiuskoulutuksen järjestämisestä.
- Asetetaan työryhmä tekemään nopealla aikataululla esitykset tarvittavista lainmuutoksista sekä siitä, miten puolustusvoimien ja MPK:n yhteistyötä kehitetään.
- Edistetään ampumaratojen käyttömahdollisuuksia ja patruunoiden ristiinkäyttömahdollisuuksia siviili- ja sotilaspuolen välillä.
- Vahvistetaan ampumaurheilun harrastamisen edellytyksiä kaiken ikäisille ympäri Suomea.
- Turvataan vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen avustusten riittävä taso.
3. Huoltovarmuus
Huoltovarmuuden turvaaminen on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Kiristyneessä turvallisuustilanteessa on nostettava suoran maanpuolustuksen lisäksi myös huoltovarmuuden valmiusastetta. Huoltovarmuuden tarkoituksena on turvata, että myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa elämä jatkuu mahdollisimman normaalisti.
Suomen on kaikissa olosuhteissa turvattava energian toimitusvarmuus. Tämä edellyttää riittävää omaa energiatuotantoa, toimintavarmaa siirto- ja jakelujärjestelmää sekä tarvittavia polttoainevarastoja. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki, jotta yhteiskunnan pyörät pysyvät pyörimässä. Pohjoisen maan on myös huolehdittava siitä, että kodit lämpiävät joka talvi. On tärkeää, että Suomella on riittävä omavaraisuus energiatuotannossa huoltovarmuuden varmistamiseksi. Koko Euroopan riippuvuutta venäläisestä energiasta on vähennettävä nopeasti ja määrätietoisesti.
Elintarvikehuollolla on turvattava kotimainen ruoantuotanto myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämä edellyttää riittävää alkutuotantoa, elintarviketeollisuuden jalostuskapasiteettia sekä toimivaa jakelujärjestelmää kuluttajille. On tärkeää, että koko toimiala varautuu häiriötilanteisiin yhdessä. Suomen on myös huolehdittava elintarvikkeiden sekä tuotantopanosten tuonnin jatkuvuudesta ja logistisista edellytyksistä poikkeusoloissakin.
Liikenteen huoltovarmuus on yhteiskunnan toiminnan perusedellytys pitkien etäisyyksien Suomessa. Sekä ihmisten, elintarvikkeiden että muiden tuotteiden on päästävä kulkemaan myös poikkeusoloissa. Liikenteen varautuminen perustuu toimiviin kuljetus- ja logistiikkapalveluihin sekä kunnossa olevaan infrastruktuuriin.
Teollisuuden huoltovarmuudella on turvattava erityisesti puolustusmateriaalin tuotanto, rakentaminen sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Muun muassa kemianteollisuuden, metsäteollisuuden, puolustusteollisuuden, muovi- ja kumiteollisuuden, rakennusteollisuuden, teknologiateollisuuden toiminta on varmistettava häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Kokoomus esittää:
- Turvataan Huoltovarmuuskeskukselle riittävät resurssit. Vahvistetaan Suomen huoltovarmuusvarastoja.
- Ajantasaistetaan huoltovarmuuteen liittyvä lainsäädäntö.
Energiahuolto
- Irrottaudutaan venäläisestä fossiilienergiasta vahvistamalla kotimaista puhtaan energian tuotantoa.
- Vauhditetaan energiainvestointien lupaprosesseja mm. laatimalla lupien käsittelyaikatakuu.
- Poistetaan pienydinvoiman luvitusesteet ydinenergialain kokonaisuudistuksesta irrotettavalla pikakaistalla.
- Toteutetaan Fennovoiman ydinvoimala ei-venäläisellä teknologialla. Haetaan muutoksen tekemiseen rahoitusta EU:n energiakriisin ratkaisurahastosta.
- Tehostetaan pienpuun korjuuta ja kannustetaan metsähoidollisestikin hyödyllisiin ensiharvennuksiin esimerkiksi joustavoittamalla Kemera-tuen ehtoja.
- Edistetään vedyn tuotantoa ja jakelua Suomessa.
Elintarvikehuolto
- Vahvistetaan kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä.
- Lievitetään maatalouden maksuvalmiuskriisiä väliaikaisilla elinkelpoisten yritysten likviditeettiä parantavilla keinoilla.
- Arvioidaan uudelleen EU-tason olemassa olevia ja suunniteltuja toimia, jotka vähentäisivät maataloustuotantoa tai lisäävät sen kustannuksia.
- Kohdistetaan toimenpiteitä suoraan lannoitteiden saatavuuteen. Luodaan edellytykset ravinteiden kuten puhdistamolietteen paremmalle kiertämiselle ja parannetaan niiden laatua.
- Suunnataan maatalouden tukijärjestelmää paremmin maaperän kasvukunnon ylläpitoon ja typensitojakasvien tukemiseen.
- Mahdollistetaan poikkeusoloissa kaiken viljelyskelpoisen peltopinta-alan ottaminen ruoantuotannon käyttöön ja rehuomavaraisuuden nostamiseen.
- Varmistetaan lääkkeiden hyvä saatavuus huolehtimalla lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta on varmistettava myös eri tahojen vastuut varautumisen osalta.
Liikenne
- Edistetään liikenteen sähköistymistä. Vauhditetaan sähköautojen yleistymistä hankintatuella ja latauspisteverkoston varmistamisella.
- Panostetaan viennin kannalta keskeisten raideliikennehankkeiden käynnistämiseen pääomittamalla ratayhteyksien hankeyhtiöitä.
- Varmistetaan raskaan ammattiliikenteen ja kuljetusten toimivuus ottamalla käyttöön useiden muiden EU-maiden tapaan ammattidieseljärjestelmä.
Teollisuus
- Turvataan metsäteollisuuden ja biotalouden toimintaedellytykset huolehtimalla metsien kestävästä kasvusta sekä puuraaka-aineen riittävästä saatavuudesta.
- Huolehditaan kriittisten teollisuudenalojen raaka-ainesaatavuudesta.
- Kartoitetaan LNG-terminaalien ja kaasuvarastoinnin tarpeet Suomen teollisuuden huoltovarmuuden kannalta. Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet.
4. Väestönsuojelu
Väestönsuojelu on kokonaisuus, jossa viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa. Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen kuuluvat kaikkien viranomaisten vastuulle. Suomessa on oltava uskottavan puolustuskyvyn lisäksi riittävä kyky siviiliväestön tehokkaaseen suojaamiseen.
Väestönsuojelutehtäviin lukeutuvat mm. hälytystoiminta, evakuointi, pelastustoiminta, lääkintähuolto, sammutustoiminta, vaarallisten alueiden tiedustelu ja merkitseminen sekä puhdistustoiminta ja vastaavat suojelutoimenpiteet.
Suomessa on pitkät perinteet väestönsuojien laajamittaiselle rakentamiselle. Maassamme on yli 50 000 väestönsuojaa, joissa on noin 4,5 miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Pääosa suojista (noin 85 %) on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia talokohtaisia teräsbetonisuojia. Myös useamman kiinteistön yhteisiä kalliosuojia on käytössä.
Kokoomus esittää:
- Varmistetaan väestönsuojien kunto ja ajanmukaisuus. Varmistetaan väestöhälyttimien toimintavarmuus kaikkialla Suomessa.
- Määritellään ja ohjeistetaan pelastustoimen väestönsuojelutehtävät kansallisella tasolla. Kehitetään pelastustoimen riski- ja uhka-arvioihin liittyviä prosesseja.
- Säädetään väestönsuojelun ja varautumisen henkilöstölle täydennyskoulutusvelvoite ja sitä toteuttava koulutusjärjestelmä.
- Vahvistetaan kotitalouksien varautumiseen liittyvää viestintää (mm. kotivara).
- Huolehditaan kansalaisten resilienssistä ja yksilön kriisinkestävyydestä.
5. Rajaturvallisuus
Suomelle on ensisijaisen tärkeää varautua erilaisten hybridiuhkien torjuntaan. Meillä on oltava vankat keinot puolustaa suomalaisten yhteiskuntarauhaa kaikissa olosuhteissa. Lainsäädäntöön ei voi jättää turvallisuutta vaarantavia aukkoja.
Suomen tulee olla lainsäädännössään varautunut vastaamaan Kreikan (2020) ja Puolan (2021) rajoilla sekä Suomessa 2015-2016 nähdyn kaltaiseen siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Tällä hetkellä lainsäädäntömme ei ole kunnossa, koska mahdollisuutta pysäyttää turvapaikanhaku määräaikaisesti hybridivaikuttamistilanteessa kansallisen turvallisuuden vaarantuessa ei ole.
Lainsäädännön päivittämisellä olisi myös tällaisia uhkia ennaltaehkäisevä vaikutus, kun Suomea vastaan ei näitä keinoja voisi menestyksekkäästi käyttää. Tämä on mahdollista tehdä tavalla, joka täyttää kansainvälisen oikeuden edellytykset.
Muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista koskevat muutostarpeet on irrotettava valmiuslain (arviolta noin 4 vuotta kestävästä) kokonaisuudistuksesta ja vietävä nopeutetussa aikataulussa maaliin. Tarvitaan toimeksianto hätätilapykälistön valmistelusta, jolla turvapaikanhaku voitaisiin keskeyttää määräajaksi hybridivaikuttamistilanteessa kansallisen turvallisuuden vaarantuessa.
Lisäksi normaalilainsäädäntöön on tehtävä tarvittavat muutokset. Suomessa on viipymättä otettava käyttöön kansallinen rajamenettely, joka mahdollistaisi kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tarpeen mukaan käsittelyn ja ratkaisemisen rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä.
Kokoomus esittää:
- Irrotetaan muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista koskevat muutostarpeet valmiuslain arviolta noin 4 vuotta kestävästä kokonaisuudistuksesta ja viedään uudistukset nopeutetussa aikataulussa maaliin.
- Otetaan viipymättä käyttöön kansallinen rajamenettely, joka mahdollistaisi kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tarpeen mukaan käsittelyn ja ratkaisemisen rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä.
- Käynnistetään lainsäädäntövalmistelu muista mm. ulkomaalaislakiin, vastaanottolakiin ja rajavartiolakiin tehtävistä muutoksista, joista olisi hyötyä hybridivaikuttamiseen vastaamisessa ja tilanteen hallinnassa.
- Lisätään lainsäädäntöön mahdollisuuksia nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn ja hakemusten rekisteröintiin.
- Täsmennetään rajanylitysliikenteen rajoittamista koskevaa sääntelyä ja kehitetään sen valvontaa.
- Tehostetaan sääntelyä koskien henkilöiden velvollisuutta olla läsnä maahantuloedellytysten tutkinnan aikana.
6. Kyber- ja informaatioturvallisuus
Kyberympäristöömme kohdistuu päivittäin erilaisia uhkia, vakoilusta tietomurtoihin ja informaatiovaikuttamiseen. Kyse on jatkuvasta toiminnasta, josta eduskuntaan kohdistunut kybervakoilu, Vastaamon tietomurto ja Nordea-pankkiin kohdistetut palvelunestohyökkäykset ovat viimeaikaisia esimerkkejä.
Koska merkittävä osa vihamielisestä kybervaikuttamisesta tapahtuu niin sanottuna hybridivaikuttamisena, on välttämätöntä, että viranomaisilla on kyky ja toimivaltuudet huolehtia kyberympäristön turvallisuudesta jo normaalioloissa.
Esimerkiksi kyberympäristön aluevalvonnan tehtävää ei ole tällä hetkellä määritetty millekään taholle, eikä valmiuslainsäädäntö tällä hetkellä anna kyberympäristöön tarvittavaa toimivaltaa edes poikkeusoloissa. Lainsäädännön ajanmukaisuutta ja riittävyyttä on laajemminkin tarkasteltava suhteessa erilaisiin kyberuhkatilanteisiin.
Keskeinen asia Suomen suvereniteetista huolehtimisessa kyberympäristössä on johtovastuiden selkeyttäminen. Kyberturvallisuuden strategisessa johtamisessa on kyse maamme elintärkeiden toimintojen turvaamisesta kaikissa olosuhteissa. Tällä hetkellä turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä toimivaltuudet hajaantuvat eri viranomaisille ja muille yhteiskunnan toimijoille kuten yrityksille.
Kokoomus esittää:
- Varmistetaan viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kaikissa tilanteissa.
- Parannetaan viranomaisten ja tavallisten suomalaisten kykyä suojautua informaatiovaikuttamiselta sekä vastata siihen.
- Vahvistetaan kykyä vastata vihamieliseen kybervaikuttamiseen uskottavalla kyberpuolustuksella. Lisätään poliittista päätöksentekovalmiutta ja vastatoimien valmiutta jo ennakolta.
- Kehitetään aktiivisesti kybervaikuttamisen vastatoimintakyvykkyyttä ja keinovalikoimaa sekä vastatoimiin liittyvää säädöspohjaa ja toimivaltaperustaa.
- Kehitetään kansalaisten ja viranomaisten yhteisiä toimintamalleja sosiaalisen median hyödyntämiselle kriisi- ja sotatilanteissa.
- Selkiytetään kyberpuolustuksen johtovastuita.
7. Taloudellinen kriisinkestävyys
Kokoomus hyväksyy maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen sekä hybridiuhkien torjuntaan tehtävät menolisäykset. Panostukset ovat välttämättömiä Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Samalla on kuitenkin selvää, että tulevia kriisejä varten julkista taloutta on vahvistettava ja menoja priorisoitava. Julkisen talouden vakauden perusta on menokehyksissä. Vanhan velan päälle otettava uusi velka kaventaa Suomen taloudellista liikkumatilaa ja heikentää mahdollisuuksia selviytyä tulevista kriiseistä. Julkisen sektorin hallitsematon velkaantuminen on vaarallista talouden kriisinsietokyvylle.
Samalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusongelmat ovat säilyneet entisellään. Pienikin nousu valtionvelan korkotasossa näkyy miljardiluokan korkomenojen kasvuna. Hiipuva talouskasvu vaikeuttaa tilannetta entisestään, vaikka inflaatio parantaisikin väliaikaisesti julkisen talouden velkasuhdetta.
Siksi kokoomuksen esittämille talousreformeille on yhä suurempi tarve. Talouden rakenteet on viimeinkin laitettava kuntoon, sillä vahva talous on osa kokonaisturvallisuutta. Kokoomus peräänkuuluttaa kasvun edellytysten parantamista, toimivien markkinoiden, reilun kilpailun ja paremman sääntelyn edistämistä sekä uudistuksia työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan ja verotukseen.
Kokoomuksen mielestä julkisia menoja on vähennettävä 0,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen verrattuna nykyiseen kehystasoon jo vuonna 2023. VM:n viimeisimmän ennusteen mukaan tämä tarkoittaa noin miljardin euron sopeuttamista. Hallituksen asettama talouspolitiikan arviointineuvosto on ehdottanut sopeuttamisuraksi 0,2–0,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä palauttaisi Suomen velkasuhteen vakaus- ja kasvusopimuksen tasolle noin 2035 mennessä.
Kokoomus esittää:
- Toteutetaan kokoomuksen esittämät talous- ja työllisyysuudistukset, joilla vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä ja kriisinsietokykyä.
- Asetetaan työllisyysasteen nostaminen päätöksenteon etusijalle. Uudistetaan työmarkkinoita sekä puretaan verotuksen ja sosiaaliturvan aiheuttamia kannustinloukkuja, jotka vähentävät työnteon kannustimia.
- Tuetaan suomalaisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta ja parantamalla kotitalousvähennystä. Lievitetään energian hintojen nousua täsmätoimin.
- Varaudutaan hintojen nousuun kohdennetuilla toimilla, joilla mahdollistetaan kriittisten talouden alojen toiminta.
- Nostetaan julkisten palvelujen tuottavuutta, jotta pienemmillä resursseilla saadaan aikaan yhä parempia palveluita.
- Estetään TKI-panostusten leikkaukset ja toteutetaan yritysten pysyvä TKI-verovähennysoikeus. Kokoomus on sitoutunut Suomen TKI-panostusten nostamiseen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
