Talous ja työl­li­syy­saste ovat lähte­neet vihdoin nousuun. Työl­li­syy­saste on nous­sut jo yli 70 prosen­tin.

Hyvä talous­ke­hi­tys sekä halli­tuk­sen onnis­tu­nut työl­li­syys­po­li­tiikka toimi­vat. Halli­tuk­sen moneen kertaan epärea­lis­ti­seksi  tuomittu tavoite 72 prosen­tin työl­li­syy­sas­teeksi vaali­kau­den loppuun mennessä näyt­tää nyt mahdol­li­selta ja jopa toden­nä­köi­seltä saavut­taa.

Pohjois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kannalta tuo 72 prosen­tin työl­li­syy­saste ei kuiten­kaan riitä vielä mihin­kään. Huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen jatkuu aina 2030-luvulle asti. Tämä luo jatku­van haas­teen päät­tä­jille. Suomen työl­li­syy­saste pitäisi saada lähem­mäs 80 prosent­tia kuin 70 prosent­tia. Jos siinä ei onnis­tuta, on väis­tä­mättä edessä palve­lu­jen ja tulon­siir­to­jen, kuten eläk­kei­den leik­kaus. On siis päivän­sel­vää, että työl­li­syy­den paran­ta­mi­nen pitää olla myös seuraa­vien halli­tus­ten ykkös­ta­voite. Tarvi­taan isoja uudis­tuk­sia työmark­ki­noille, jous­ta­vuutta, työn­teon kannus­tin­ten paran­ta­mista, perhe­va­paa­uu­dis­tusta, pidem­piä työuria, työpe­räistä maahan­muut­toa ja niin edel­leen.

Ruot­sissa jopa maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­saste on korkeampi kuin kaik­kien suoma­lais­ten. Yksi merkit­tävä syy tuohon se, että Ruotsi on huomat­ta­vasti kaupun­gis­tu­neempi kuin Suomi. Ruotsi on kiis­ta­ton edel­lä­kä­vijä kaupunki- ja liiken­ne­po­li­tii­kassa Suomeen verrat­tuna. Edel­lä­kä­vi­jyys näkyy parem­pana työl­li­syy­tenä ja parem­pana hyvin­voin­tina.

Kaupun­kien kasvu ja kaupun­kien toimin­tae­del­ly­tys­ten vahvis­ta­mi­nen tukee koko Suomea ja Suomen kasvua. Kaupun­ki­seu­tu­jen sisäistä liiken­nein­fra­struk­tuu­ria pitää vahvis­taa ja kaupun­kien väli­set liiken­neyh­tey­det pitää lait­taa paljon parem­paan kuntoon. Suomessa pitää siir­tyä Ruot­sin mallin mukai­seen yli halli­tus­kausien mene­vään liiken­ne­po­liit­ti­seen ohjel­maan ja liiken­nein­fraan pitää sijoit­taa kansal­li­sesti huomat­ta­vasti enem­män rahaa. Tässä myös kaupun­kien pitäisi ottaa isom­paa roolia.

Jos Turku haluaa tunnin junayh­tey­den Turun ja Helsin­gin välille, pitää kaupun­gin sitou­tua siihen myös talou­del­li­sesti. Turun ja seudun kuntien pitäisi kerätä vuosit­tain 15-20 miljoona euroa vuosit­tain rahaa sijoi­tet­tuna junayh­tey­den raken­ta­mi­seen. Olisi aivan eri tilanne lähteä valtion kanssa neuvot­te­le­maan koko­nais­ra­hoi­tuk­sesta, jos kaupun­git näyt­täi­si­vät mallia rahoi­tuk­sen kerää­mi­sessä. Myös elin­kei­noe­lämä lähtee varmasti tällai­seen hank­kee­seen mukaan.

Kaupun­kei­hin tarvi­taan asun­toja

Joka vuosi Fors­san verran ihmi­siä muut­taa pääkau­pun­ki­seu­dulle ja tuo määrä on vain kasvaa. Tukhol­man väki­luku on Helsin­kiin verrat­tuna kasva­nut 2010-luvulla noin kaksi kertaa enem­män. Pääkau­pun­ki­seutu siis tulee kasva­maan entistä nopeam­min. Väitän, että väes­tön­kas­vuen­nus­teita joudu­taan vain nosta­maan. Tämä on vain hyvä asia työl­li­syy­den kannalta, mutta asun­toja tarvi­taan lisää.

Riit­tävä tont­ti­va­ranto ja jouheva kaavoi­tus ovat kaiken keskiössä. Tärkeintä on kuiten­kin saada aikaan asun­to­ra­ken­ta­mista gene­roi­via liiken­ne­hank­keita, mikä synnyt­tää mahdol­li­suuk­sia kaavoit­ta­mi­selle ja raken­ta­mis­kel­poi­sille tonteille. Kehä­rata, länsi­metro, Tampe­reen pika­rai­tio­tie ja raide­jo­keri ovat osoit­ta­neet erin­omai­sia tulok­sia. Länsi­metro on mahdol­lis­ta­nut ja mahdol­lis­taa vielä kymme­niä tuhan­sia asun­toja. Raide­jo­keri tiivis­tää kaupun­ki­ra­ken­netta ja yksin mahdol­lis­taa ison osan pääkau­pun­ki­seu­dun lähi­vuo­sien asun­to­tuo­tan­to­tar­peesta.

Kaupun­kien ja valtion pitää ottaa entistä vahvem­min rooli, jossa asun­to­ra­ken­ta­mi­nen mahdol­lis­te­taan. Espoon kaupun­ki­ra­dan raken­ta­mi­sesta pitää tehdä päätök­set vielä tällä halli­tus­kau­della. Ilman sitä ei tunnin juna­kaan ole mahdol­lista.

Tuomas Vilja­maa
VTM, kokoo­muk­sen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkos­ton puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa