Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­pia maita. Kokoo­mus haluaa Suomen olevan turval­li­nen myös tule­vai­suu­dessa. Afga­nis­ta­nin tilanne on osoi­tus siitä, että kansain­vä­li­sissä turval­li­suu­teen vaikut­ta­vissa ilmiöissä voi tapah­tua äkil­li­siä muutok­sia. Turval­li­suus ei ole itses­tään selvää, vaan se tarvit­see jatku­vasti toimen­pi­teitä. Halli­tuk­sen turval­li­suus­puhe ei yksin riitä, tarvi­taan myös turval­li­suus­te­koja.

Sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­set ovat vahvasti sidok­sissa erityi­sesti ulkoi­sen turval­li­suu­den ilmiöi­hin sekä sosi­aali- ja sivis­tys­po­li­tiik­kaan, mutta myös elin­keino- ja talous­po­li­tiik­kaan. Ehkäi­se­mällä kiusaa­mista ja syrjäy­ty­mistä sekä vahvis­ta­malla yhtei­söl­li­syyttä ja harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia ehkäi­semme rikol­li­suutta ja muita turval­li­suutta uhkaa­via ilmiöitä.

Sisäi­sen turval­li­suu­den selon­teko sisäl­tää paljon hyviä element­tejä, kuten ennal­taeh­käi­se­viä toimia. Selon­teon heik­kous on, että paino­tus ennal­taeh­käi­se­viin toimiin tapah­tuu perin­teis­ten, ns. kovan turval­li­suus­puo­len keino­jen kustan­nuk­sella. Sisäi­sen turval­li­suu­den hoita­mi­sessa tarvi­taan molem­pia. Tarvi­taan sekä pehmeitä että kovia keinoja. Rakkautta ja rajoja. Ennal­taeh­käi­syä ja jälki­toi­mia. 

Selon­teon heik­kouk­sien vuoksi kokoo­mus ei parla­men­taa­ri­sessa seuran­ta­ryh­mässä voinut yhtyä selon­teon sisäl­töön. Ryhmämme katsoo, että selon­teko ei ota riit­tä­vällä tavalla kantaa sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­siin, jotta sen voisi katsoa saavut­ta­van hallin­to­va­lio­kun­nan mietin­nössä HaVM 5/​2017 vp edel­ly­te­tyt tavoit­teet.

Sisäi­sen turval­li­suu­den kannalta keskei­siä ovat turval­li­suus­vi­ran­omais­temme riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det. Ammat­ti­lai­semme polii­sissa, raja­var­tio­lai­tok­sessa, tullissa, hätä­kes­kuk­sessa ja muissa turval­li­suus­vi­ran­omai­sis­samme teke­vät päivit­täin mittaa­mat­to­man arvo­kasta työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den eteen. Vähintä, mitä me vastuun­kan­ta­jat voimme tehdä kiitok­seksi, on osoit­taa heille toimi­vat ja riit­tä­vät toimin­tae­del­ly­tyk­set.

Aiem­min yhtei­sesti sekä selon­teossa asetettu tavoite on nostaa polii­sien määrä 8200:aan vuoteen 2030 mennessä. Halli­tus­oh­jel­man tavoite on 7500 polii­sia vuoteen 2022 mennessä. Halli­tuk­sen sanat ja teot ovat keske­nään räikeässä risti­rii­dassa. Halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­sessä polii­sin resurs­seiksi on 30 miljoo­nan euron vaje. Miksi halli­tus ei halua turvata polii­sin perus­toi­min­toja? Miksi laskette polii­sien määrää, vaikka yhtei­sesti on sovittu sen nouse­van?

Viime vaali­kau­den alusta polii­sien koulu­tus­pai­kat nostet­tiin kokoo­mus­lais­ten sisä­mi­nis­te­rien toimesta ja vuodesta 2017 asti polii­sien määrä on nous­sut tasai­sesti. Nyt lasku tapah­tuu tilan­teessa, jossa korona on lisän­nyt ihmis­ten avun­tar­vetta ja häly­tys­mää­riä. Kokoo­mus ei hyväksy tinki­mistä suoma­lais­ten turval­li­suu­desta. Tulemme vaih­toeh­to­bud­je­tis­samme esit­tä­mään halli­tuk­sen poli­tii­kalle vaih­toeh­don, joka turvaa polii­sin lisäksi koko rikos­ket­jun resurs­sit. Kokoo­mus tulee esit­tä­mään lisä­ra­hoi­tusta oikeus­val­tion toimi­joi­den koko­nai­suu­teen, jotta rikos­ket­jun pullon­kau­lat pois­tu­vat ja oikeus­turva voi toteu­tua.

Koro­na­krii­sin aikana julki­suu­teen­kin nous­sut huoles­tut­tava ilmiö on erityi­sesti suurissa kaupun­geissa vaka­voi­tuva nuori­so­ri­kol­li­suus. Nuor­ten keskuu­dessa näkö­alat­to­muus kasvaa ja väki­valta on raaem­paa. Poliisi on tunnis­ta­nut Suomessa vajaat kymme­nen katu­jen­giä java­roi­tel­lut Ruot­sin ja Tans­kan virhei­den tois­ta­mi­sesta. 

Nuor­ten väki­val­taan on puutut­tava enna­koi­vasti ja määrä­tie­toi­sesti. Nuorille on annet­tava heidän tarvit­se­mansa apua, tukea ja palve­luita. Ripeästi ja oikea-aikai­sesti. Samaan aikaan yhteis­kun­nan vies­tin nuorille on oltava kirkas: lakia on nouda­tet­tava. Jokai­sella rikok­sella on seurauk­sia, jotka ovat vaka­via iästä tai taus­tasta riip­pu­matta.

Järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus on vakava ja armo­ton rikol­li­suu­den muoto, joka kasvaa, kansain­vä­lis­tyy ja koven­tuu Suomessa kovaa vauh­tia. Vanki­loissa jengi­ri­kol­li­suu­den aseman vahvis­tu­mi­nen näkyy myös vangin­var­tioi­hin kohdis­tu­vana väki­val­tana. Mari­nin halli­tus on laimin­lyö­nyt järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den torjun­nan. Järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta ei edes mainita yli 200-sivui­sessa halli­tus­oh­jel­massa kertaa­kaan. Arvoisa halli­tus, nyt on viimei­nen hetki herätä torju­maan järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta.

Kasvava ja arki­päi­väis­tyvä huumeon­gelma tarvit­see tehok­kaita puut­tu­mis­kei­noja. Kokoo­muk­sen mielestä keskeistä on tarjota oikea-aikai­nen hoitoon pääsy ja vaikut­ta­vat kuntou­tus­pal­ve­lut jokai­selle päihde- ja huume­riip­pu­vai­sille. Säästö yhteis­kun­nalle tulee siitä, kun pystymme pelas­ta­maan nuoria, tule­vai­suu­temme hyvin­voin­nin raken­ta­jia.

Kokoo­mus haluaa tehdä Suomesta kyber­tur­val­li­suu­den kärki­maan. Tältä osin selon­teko on petty­mys – konkreet­ti­set toimet Suomen kyber­tur­val­li­suus­a­se­man paran­ta­mi­seksi jäävät vähäi­siksi. Kokoo­mus on esit­tä­nyt, että kyber­tur­val­li­suu­den stra­te­gi­nen johta­mi­nen keski­te­tään selkeästi yhdelle taholle, mikä mahdol­lis­taa menes­tyk­sek­käät toimet ja stra­te­gi­sen johta­mi­sen.

Sisäi­nen turval­li­suus on hyvin­voin­nin perus­kivi. Jotta lapset voivat käydä koulua, jokai­nen voi elää - opis­kella, yrit­tää ja tehdä työtä, on elinym­pä­ris­tön ja yhteis­kun­nan oltava hyvä, toivoa luova ja turval­li­nen. Siksi kokoo­muk­sen arvo­va­linta on Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den takaa­mi­nen kaikissa tilan­teissa.

Ryhmä­pu­heen­vuoro /​ Edus­taja Talvi­tie /​ Valtio­neu­vos­ton selon­teko sisäi­sestä turval­li­suu­desta

Lisää sisältöä samassa kategoriassa