Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Arvoi­sat kolle­gat, kokoo­mus­lai­set, hyvät median edus­ta­jat. 

On hienoa kokoon­tua edus­kun­ta­ryh­mämme kesä­ko­kouk­seen tänne Itä-Suomeen, ensin tänään tänne Kuopioon ja huomenna Joen­suu­hun. Kävim­me­kin jo aamulla kuule­massa Kuopion torilla tervei­siä paikal­li­silta ihmi­siltä.

Kuopio on kehit­ty­nyt huimasti viime vuosina eikä ihme­kään, että Kuopio on jälleen valittu Suomen toiseksi veto­voi­mai­sim­maksi kaupun­giksi. Meidän Savo-Karja­lan kansan­edus­ta­jamme Marko, Karo­liina ja Markku olette tehneet hienoa työtä niin edus­kun­nassa kuin täällä maakun­nissa. 

Näin alka­van poli­tii­kan syksyn kynnyk­sellä on hyvä pysäh­tyä ja katsoa missä menemme. Puoli­toista vuotta sitten suoma­lai­set halusi­vat muutosta. Edus­kun­ta­vaa­leissa Kokoo­mus tarjosi ratkai­suja, joilla Suomen vaikeaa tilan­netta lähde­tään korjaa­maan.

Kun nyt katsomme ensim­mäi­sen vuoden saldoa, niin voimme sanoa, että muutos on lähte­nyt liik­keelle. Olemme siir­ty­neet vastuul­li­sen poli­tii­kan linjalle. Ero Mari­nin vasem­mis­to­hal­li­tuk­seen on kuin yöllä ja päivällä. 

Aloit­taes­samme syksyn työn on selvää, että Suomen talou­den vakava tilanne on yhä poli­tii­kan keski­pis­teestä – ja aivan syystä. Suomen talous ei ole reaa­li­sesti kasva­nut yli 15 vuoteen. Samalla velkaa on otettu veron­mak­sa­jien piik­kiin lähes 100 miljar­dia euroa. Olemme rahoit­ta­neet nykyi­sen elin­ta­somme tule­vien suku­pol­vien kukka­rosta.

Kun talous on raken­tu­nut kitu­li­aalle kasvulle, vuosi vuodelta isom­miksi reven­neille alijää­mille ja paisu­ville velka­kan­noille, kyky pitää huolta ihmi­sistä ja turval­li­suu­des­tamme on vaaran­tu­nut. Valtion velkaura tarkoit­taa konkurs­siu­raa myös kouluille, tervey­den­huol­lolle, turval­li­suu­delle ja hoivalle. Siksi me kannamme huolta talou­temme tilasta. 

Yli 15 vuoden talou­del­lista korpi­vael­lusta ei kään­netä vuodessa. Sitä ei kään­netä koko­naan edes yhdessä vaali­kau­dessa. Meillä on edes­sämme vuosien työ. 

Tavoit­tee­seen pääse­mi­nen vaatii konkreet­ti­sia sääs­tö­toi­mia.  Mikään määrä oppo­si­tion kasvu­toi­veita ei ohita sitä tosia­siaa, että sääs­töjä on tehtävä. Vaikea suhdan­ne­ti­lanne ja valtion­ve­lan kasva­vat korko­me­not ovat tehneet urakasta entistä vaikeam­man, mutta se ei meitä lannista. 

Ensim­mäi­sen vuoden aikana olemme sopi­neet histo­rial­li­sista 9 miljar­din sopeu­tus­toi­mista. Ensin kuuden miljar­din pake­tin halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa ja sen päälle uudet kolme miljar­dia viime kevään kehys­rii­hessä. Hyvät kolle­gat tämä kertoo tämän halli­tuk­sen poik­keuk­sel­li­sen vahvasta päätök­sen­te­ko­ky­vystä.  

Tule­van vuoden budjetti olisi ollut lähes neljä miljar­dia euroa syvem­mällä kuopassa ilman halli­tuk­sen teke­miä päätök­siä. Syve­nevä velkaan­tu­mi­nen on pakko saada katkais­tua.

Me kokoo­muk­sessa olemme sitou­tu­neita työhön talou­den korjaa­mi­seksi. Jos velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen sitä vaatii, niin kokoo­muk­sella on valmius päät­tää uusista lisä­so­peu­tus­toi­mista.

Työtä Suomen talou­den pelas­ta­mi­seksi ei voida jättää kesken. Sitä ei tulla jättä­mään kesken. 

Ensi viikon budjet­ti­rii­hessä tärkeintä on viedä jokai­nen halli­tuk­sen jo sopima sääs­tö­pää­tös budjet­tiin, viedä ne momen­teille. Tämän budjet­ti­rii­hen keskiössä on halli­tuk­sen päätös­ten toimeen­pa­ne­mi­nen. Tähän työhön me keski­tymme. Viemme eteen­päin suoma­lai­sille anta­maamme lupausta kestä­väm­mästä talou­desta. 

Se on myös kasva­ville ja inves­toin­ti­ha­luk­kaille yrityk­sille vahva signaali siitä, että Suomella on kyky vakaut­taa taloutta teke­mällä vaikei­ta­kin päätök­siä.  

Ensim­mäi­set merkit näyt­tä­vät, että halli­tuk­sen päätök­set vaikut­ta­vat. Lukuis­ten talous­asian­tun­ti­joi­den mukaan talous­suh­dan­teen pohja olisi nyt käsillä ja ensi vuonna Suomen talous ja työl­li­syys kään­tyisi kasvuun. Näkymä parem­masta on edessä 

Talous­po­li­tii­kassa yhtä merki­tyk­sel­listä kuin sääs­töt, on myös kasvun vauh­dit­ta­mi­nen. Siksi nyt tehtä­vät sääs­töt tarvit­se­vat tuek­seen kasvua. Kestä­vää, suoma­lai­seen yrit­tä­jyy­teen, työn­te­koon ja osaa­mi­seen raken­tu­vaa kasvua. 

Halli­tuk­sen ohjelma on vahva kasvun ohjelma. Uudis­tamme työmark­ki­noita ja sosi­aa­li­tur­vaa, nopeu­tamme luvi­tusta, puramme ylimää­räi­siä normeja ja byro­kra­tiaa, keven­nämme työn vero­tusta sekä panos­tamme osaa­mi­seen ja tutki­muk­seen.

Kasvun uralle pääse­mi­seksi tarvit­semme Suomeen yhä enem­män työtä ja menes­ty­viä yrityk­siä. Halli­tus toteut­taa uudis­tuk­sia, jotka olisi pitä­nyt toteut­taa Suomessa jo vuosi­kym­me­niä sitten. Suun­taamme viimein­kin pohjois­mais­ten verrok­ki­mai­demme rinnalle. Pois pysäh­ty­nei­syy­den ajasta.

Tämän halli­tuk­sen linja on työn linja. Poli­tiik­kamme keskiössä on se, että työn teke­mi­nen ja työn tarjoa­mi­nen olisi aina kannat­ta­vaa. 

Me kokoo­muk­sessa olemme puhu­neet paikal­li­sen sopi­mi­sen tärkey­destä vuosi­kym­me­niä. Ja hyvästä syystä. Pk-yrityk­set ovat suoma­lai­sen työl­li­syy­den selkä­ranka ja ne työl­lis­tä­vät yhä enem­män suoma­lai­sia. 

Yritys­ten kasvun edel­ly­tyk­set tunne­taan parhai­ten paikan päällä työpai­kalla. Halli­tuk­sen työmark­ki­na­uu­dis­tuk­set paran­ta­vat pk-yritys­ten mahdol­li­suutta tarjota työtä ja inves­toida Suomeen. Paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­nen on tämän vaali­kau­den tärkeim­piä esityk­siä. Tämä halli­tus on Suomen histo­rian yritys­myön­tei­sin.

Halli­tus ei ole kuiten­kaan unoh­ta­nut myös­kään työn­te­ki­jöi­den ääntä. Päin­vas­toin. Päämi­nis­teri on ilmoit­ta­nut, että halli­tus käyn­nis­tää selvi­tys­työn henki­lös­tön hallin­toe­dus­tuk­sen vahvis­ta­mi­sesta jo tänä syksynä. Suoma­lai­nen työelämä ei tarvitse vastak­kai­na­set­te­lua, vaan yhteis­työtä ja yhdessä teke­mistä.

Toimia talous­kas­vun eteen tehdään tällä hetkellä jatku­vasti. 

Yksi suurim­mista uudis­tuk­sista on yritys­ten luvi­tus­ten suju­voit­ta­mi­nen. Elin­kei­noe­lä­män arvion mukaan viime vuosien aikana aina­kin viiden miljar­din euron ja 1500 työpai­kan edestä inves­toin­teja on viiväs­ty­nyt pelkäs­tään hallinto-oikeuk­sien käsit­te­lyssä vali­tus­ten vuoksi. Luvi­tus­pro­ses­sien suju­voit­ta­mi­nen tarkoit­taa sitä, että kaik­kien näiden hank­kei­den eteen­päin­vienti nopeu­tuu selvästi. Tämä on halli­tuk­selta ja minis­teri Mykkä­seltä valtaisa kasvu­teko. 

Tämän lisäksi halli­tuk­sen kehys­rii­hessä päät­tämä puhtai­den teol­lis­ten inves­toin­tien vero­kan­nus­tin tulee suureen tarpee­seen. Suomi kilpai­lee koko ajan miljar­di­luo­kan teol­li­sista puhtaan siir­ty­män inves­toin­neista. 

Täysin uusi vero­kan­nus­tin paran­taa merkit­tä­västi Suomen kykyä kilpailla näistä inves­toin­neista. Suurim­pien hank­kei­den osalta kyseessä on jopa 150 miljoo­nan euron vero­hyö­dystä. Kun kannus­tinta valmis­tel­tiin viime keväänä, otimme tavoit­teeksi luoda Suomeen Euroo­pan kilpai­lu­ky­kyi­sim­män vero­kan­nus­ti­men. Sitä se myös tulee olemaan. Tämä vero­kan­nus­tin on halli­tuk­sen kasvu­toi­mista merkit­tä­vin.

Jos Suomi kotiut­taa, edes osan kilpai­le­mis­taan inves­toin­neista on sen vaiku­tus Suomen talou­teen ja työl­li­syy­teen valtaisa. Teol­lis­ten inves­toin­tien vaiku­tuk­set näky­vät heti ja kertau­tu­vat myös niitä ympä­röi­villä alueilla. Raken­ta­mi­sessa, paikal­lis­ten yritys­ten tilaus­kir­joissa, ravin­to­loissa ja majoi­tus­pal­ve­luissa.

Vastuu ilmas­tosta on keskei­nen osa kunnian­hi­moista inves­toin­ti­po­li­tiik­kaa. Ilmas­toe­del­lä­kä­vi­jyy­den myötä vahvis­tamme Suomen asemaa kohteena puhtaille inves­toin­neille. Halli­tus tekee Suomesta puhtaan ener­gian suur­val­taa.

Myös halli­tus­oh­jel­massa sovi­tut 3 miljar­din euron infrain­ves­toin­nit vahvis­ta­vat kasvua koko Suomessa. Yksis­tään tänä kesänä noin 4000 kilo­met­riä suoma­lai­sia teitä sai uuden pääl­lys­teen. Samaan aikaan tämä halli­tus panos­taa raideyh­teyk­siin ympäri Suomen. Kehit­tyvä yhteis­kunta tarvit­see kehit­ty­vää infraa. 

Tänne Itä-Suomeen on tulossa kauan odotettu VT5 paran­nus Leppä­virta-Kuopio välille. Tämä on koko inves­toin­tioh­jel­man suurin yksit­täi­nen tiehanke, jonka merki­tys elin­kei­noe­lä­mälle on suuri. Lisäksi Savon ja Karja­lan radoille tulee merkit­tä­vät panos­tuk­set matka-aiko­jen nopeut­ta­mi­seksi.

Kokoo­muk­sen keskei­nen tavoite on myös purkaa yritys­ten kasvun ja ihmis­ten arjen suju­vuu­den tieltä normeja ja byro­kra­tiaa, joita meille on kerty­nyt aiko­jen saatossa hirvit­tävä määrä. Kunnian­hi­mon tasos­tamme kertoo se, että kokoo­mus­joh­toi­sen halli­tuk­sen tavoit­teena on purkaa tämän halli­tus­kau­den loppuun mennessä peräti 300 erilaista normia. Ja tämä työ on jo aloi­tettu.

Soteri on erin­omai­nen esimerkki siitä, miten lupa­by­ro­kra­tia on estä­nyt suoma­lai­sia yrit­tä­jiä teke­mästä työtään. Yli 3400 sote-alan yritystä on ollut hallin­to­hum­pan vankina ilman lupaa tehdä töitä. Silmien ummis­ta­mi­sen aika on ohi. Halli­tus on aloit­ta­nut laki­muu­tok­sen valmis­te­lun, jotta itse­näi­set amma­tin­har­joit­ta­jat saadaan rekis­te­röin­ti­jo­nosta töihin. Laki pitää saada viipy­mättä kuntoon. Tästä on kyse, kun puhumme normin­pu­rusta.

Tämä halli­tus tekee vahvem­paa kasvu­po­li­tiik­kaa kuin mitä tässä maassa on vuosiin nähty. Siitä huoli­matta kunnian­hi­mon tasoa on nostet­tava. Tarvit­semme lisää kasvua tuke­via toimia.

Päämi­nis­teri Orpo on luvan­nut käyn­nis­tää työn, jossa haetaan uusia kasvu­toi­mia päätet­tä­väksi ensi kevään puoli­vä­li­rii­heen. Tähän ideoin­tiin on kutsuttu koko yhteis­kunta mukaan. Tämä työ on vahva osoi­tus sitou­tu­mi­ses­tamme Suomen kasvuun saami­seksi. Työssä pitää keskit­tyä erityi­sesti toimiin, joilla suoma­lais­ten pk-yritys­ten kasvua voidaan tukea. 

Kasvun saami­seksi tarvi­taan osaa­via ja sitou­tu­neita teki­jöitä. On aivan selvää, että ikään­tyvä Suomi tarvit­see lisää työn­te­ki­jöitä. Lisää työpe­räistä maahan­muut­toa, kansain­vä­li­siä osaa­jia. Tämän edis­tä­mi­seen me olemme sitou­tu­neita. Tämän toteut­ta­mi­seen halli­tuk­sella on valta­vasti keinoja.

Suomessa ylem­män korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­nut ulko­maa­lai­nen saa jatkossa pysy­vän oles­ke­lu­lu­van Suomeen toden­net­tu­aan kieli­tai­tonsa. Lyhen­nämme Suomeen saapu­vien työn­te­ki­jöi­den aikai­sem­min hitaita lupa­pro­ses­seja. Työn­te­ki­jöi­den oles­ke­lu­lu­pien käsit­te­ly­ai­koja on vuodessa lyhen­netty kolmas­osaan. Ulko­mailta tule­vien asian­tun­ti­joi­den veroe­dun aikaa on piden­netty seit­se­mään vuoteen. Nyt myös työnan­ta­jan maksa­mien muut­to­kus­tan­nus­ten veroe­tua tullaan laajen­ta­maan. 

Niin sano­tusta kolmen kuukau­den sään­nöstä on liik­ku­nut paljon vääriä käsi­tyk­siä. Selven­ne­täänpä asioita. Kolmen tai kuuden kuukau­den työt­tö­myys­sääntö on voimassa myös muissa pohjois­maissa. Esitys ei ole kilpai­li­ja­mai­himme nähden poik­keava. Kolmen kuukau­den aika­ra­jaa on myös jo tähän mennessä nouda­tettu Migrin ratkai­su­käy­tän­nöissä. Nyt voimassa oleva käytäntö siis kirja­taan lakiin. 

Samalla työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­valla olevan henki­lön mahdol­li­suuk­sia hakea töitä laajen­ne­taan. Siis laajen­ne­taan ei supis­teta. Halli­tuk­sen uudis­tuk­sella ulko­maa­lai­nen työn­te­kijä voi samalla luvalla hakea töitä myös työvoi­ma­pula-aloilta, ei vain omalta alal­taan. Tämä muutos purkaa paitsi hallin­nol­lista työtä työlu­pien hausta niin myös paran­taa työlu­valla työtä teke­vien asemaa ja mahdol­li­suuk­sia työl­lis­tyä. 

Suomen vahvuus on osaava ja koulu­tettu kansa. Vaikeassa talou­den tilan­teessa kokoo­mus pitää kiinni osaa­mi­seen ja tutki­muk­seen panos­ta­mi­sesta. Se on halli­tuk­selta vahva prio­ri­sointi ja selkeä valinta.

Olemme vakiin­nut­ta­neet varhais­kas­va­tuk­sen ja perus­o­pe­tuk­sen tasa-arvo­ra­han tason. Tehneet päätök­sen lisätä perus­kou­luun opet­ta­jille aikaa opet­taa ja lapsille aikaa oppia, jotta jokai­nen lapsi ja nuori oppisi luke­maan ja laske­maan kunnolla. Nyt uudis­tamme oppi­mi­sen tuen sekä tuomme rajoi­tuk­sia älylait­tei­den häirit­se­vään käyt­töön opetuk­sen aikana. Nämä ovat vaikut­ta­via ja konkreet­ti­sia toimia suoma­lais­ten lasten perus­tai­to­jen paran­ta­mi­seksi.

Samalla olemme lisän­neet korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­koja työvoi­ma­pula-aloille - niin tänne Itä-Suomeen kuin joka puolelle Suomea ja panos­tamme miljar­dilla tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Suomi on ikään­tyvä kansa­kunta, jolla on vain harvoja valt­ti­kort­teja käsis­sään. Osaava väestö on yksi näistä. Siihen panos­ta­mi­nen on pitkän aika­vä­lin vält­tä­mä­töntä kasvu­po­li­tiik­kaa.

Kokoo­mus on halun­nut prio­ri­soida myös arjen turval­li­suutta. Johdol­lamme tartu­taan vihdoin määrä­tie­toi­sesti katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­teen. Haluamme vält­tää Ruot­sin kehi­tyk­sen. Syksyn aikana krimi­naa­li­po­li­tiik­kaa tullaan kiris­tä­mään siten, että jengien teke­mistä tai niihin kytkey­ty­vistä rikok­sista saa tule­vai­suu­dessa nykyistä anka­ram­man tuomion. Samalla panos­tamme omaan puolus­tus­ky­kyymme, syven­nämme Suomen roolia puolus­tus­liitto Natossa ja huoleh­dimme maamme raja­tur­val­li­suu­desta. Pidämme huolta Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­desta.

Suomea on vält­tä­mä­töntä viedä eteen­päin. Vali­tet­ta­vasti viimei­sen vuoden aikana vasem­misto-oppo­si­tiolla on liimau­tu­nut Suomen uudis­ta­mi­sessa jalka jarrulle.

SDP on viimei­sen vuoden aikana esit­tä­nyt lähes kaik­kien halli­tuk­sen raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten ja sääs­tö­jen peru­mista tai lykkää­mistä. Ei ihme, että Suomella on ollut vaikeaa päästä kasvuun kiinni, kun raken­tei­den uudis­ta­mi­nen tähän päivään on suoma­lai­selle vasem­mis­tolle mahdo­ton ajatus.

SDP on jatka­nut oppo­si­tiossa Mari­nin tuli­pu­nai­sella talous­po­li­tii­kan linjalla. Keväällä SDP:n ehdot­tama yli kolmen miljar­din euron veron­ki­ris­tys­oh­jelma olisi karkeaa soraa Suomen talous­kas­vulle. Lindt­ma­nin vero­raippa osuisi julmasti suoma­lai­siin yrit­tä­jiin. Lindt­ma­nin dema­rit ovat hämmäs­tyt­tä­vän taita­via keksi­mään jokai­seen ongel­maan ratkai­suksi uuden veron säätä­mi­sen.

Vero­raippa sivalsi viimei­sim­pänä SDP:n väläyt­tä­män uuden maakun­ta­ve­ron muodossa. Tässä maassa on vain yhdet ja ainoat veron­mak­sa­jat, joiden taskun kautta kaikki SDP:n uudet verot tuli­si­vat maksuun. Suoma­lais­ten palkan­saa­jien, eläke­läis­ten ja yrit­tä­jien vero­taak­kaa ei tule kasvat­taa. Koko­nais­ve­roaste ei tule tämän halli­tuk­sen päätök­sillä nouse­maan. SDP:n ehdot­tama maakun­ta­vero tulee jättää Lindt­ma­nin pöytä­laa­tik­koon.

Toivon näke­väni tule­vana syksynä konkreet­ti­sia ja uusia ehdo­tuk­sia, joilla saisimme talou­temme kasvuun ja velkaan­tu­mi­semme kuriin. SDP:n ehdo­tuk­set ovat tähän mennessä alka­neet johdon­mu­kai­sesti aina sanoilla: ”peru­taan, lykä­tään, jäte­tään teke­mättä”.  Vaih­toeh­dot­to­muus vaivaa vasem­misto-oppo­si­tio­tamme. Kun luot­to­kor­tin piikki on laitettu kiinni, niin ratkai­sut suoma­lais­ten ongel­miin ovat vähissä.  

Olemme saaneet muutok­sen liik­keelle, mutta paljon tehtä­vää on vielä edessä. Suunta on kuiten­kin oikea ja määrä­tie­toa meillä riit­tää.

Tuomalla ratkai­suja suoma­lais­ten ongel­miin, viemme Suomea eteen­päin. Kohti tule­vaa.

Kier­täes­säni kesä­ta­pah­tu­mia ja -toreja saan jatku­vasti ihmi­siltä vastaani saman vies­tin. Jatka­kaa työtänne. Älkää antako periksi.

Suoma­lai­set halua­vat, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme kestävä tule­vai­suus taataan, että työn ja yrit­tä­jyy­den edel­ly­tyk­siä paran­ne­taan, että suoma­lais­ten turval­li­suu­desta kanne­taan huolta. Että joku on valmis tart­tu­maan vaikei­siin­kin ongel­miin.

Hyvät ystä­vät. Tämä on meidän vastuul­lamme. 

Tähän työhön me olemme sitou­tu­neita. Halli­tuk­sen päätök­sillä Suomi kään­tyy viimei­sellä hetkellä, oike­aan suun­taan.

Haluan toivot­taa kaikille antoi­saa kesä­ko­kousta ja hyvää alka­vaa syksyä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa