Me selätämme koronan
Julkaistu:
Hyvät kokoomuslaiset ja Facebook-liven seuraajat,
kulunut viikko on ollut toistaiseksi pahin mitatuissa koronatartunnoissa. Tehohoidon kapasiteetin täyttyminen lähestyy viime kevään vaikeimpia hetkiä. Sairaalahoidossa olevien määrä on jatkanut kasvuaan, vaikka merkittävä osa riskiryhmistä on rokotettu. Se tarkoittaa, että sairaalahoitoon päätyy ikäihmisten ja riskiryhmien lisäksi paljon muita. Koronatilanne on aidosti vakava.
Virossa koronatilanne on tällä hetkellä asukaslukuun suhteutettuna maailman pahin. Tautitilanteen pelätään heijastuvan Suomeen. Maidemme välillä liikkui viime viikollakin yli 11 000 ihmistä.
Olen itse Turussa. Täällä on nyt yksi maan pahimmista koronatilanteista. Kokoomuslaisen kaupunginjohtajan johdolla täällä toimitaan rivakasti. Toivottavasti saamme tilanteen rauhoittumaan.
Hyvät kuulijat,
Koronatilanteen ratkaiseminen on yhteinen asiamme. Koronassa ei ole hallitusta ja oppositiota. Me kaikki haluamme saada tilanteen ratkaistua.
Vaikka juuri tällä hetkellä tilanne näyttää vaikealta, valoa kajastaa tunnelin päästä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioinut, että kesäkuun loppuun mennessä Suomeen toimitettaisiin yli 7 miljoonaa koronarokotetta.
Tämä edellyttää sitä, että kaikki menee hyvin, eikä rokotteiden kanssa koeta suurempia takaiskuja. Toivottavasti ongelmat AstraZenecan rokotteen kanssa ratkeavat, koska yhden keskeisen rokotteen putoaminen pois pelistä olisi suuri takaisku.
Mutta jos kaikki menee hyvin, jokainen rokotteen haluava suomalainen voi saada ainakin ensimmäisen rokoteannoksen kesäkuun loppuun mennessä. Riskiryhmät olisi rokotettu jo toukokuun alkupuolella.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on antanut lupauksen, että kaikki amerikkalaiset on rokotettu toukokuun loppuun mennessä. Emme pysty samaan aikatauluun, mutta myös me ansaitsemme samanlaisen tavoitteen.
Hallituksen pitää kertoa suomalaisille tavoitteensa siitä, mihin mennessä kaikki halukkaat on rokotettu. Se loisi ennakoitavuutta ihmisille ja yrityksille.
Hyvät kuulijat,
Etenevät rokotukset meillä ja maailmalla antavat toivoa. Me selätämme tämän viruksen.
Ainakin meidän perheessämme odotetaan kuin kuuta nousevaa sitä, että etäkoulu loppuu, harrastuksiin voi palata, ravintolat avautuvat ja ystäviä voi jälleen nähdä kasvokkain.
Jos organisoimme rokottamisen hyvin, emme päästä tartuntojen määrää riistäytymään käsistä ja pidämme uudet virusmuunnokset ulkona maasta, me hoidamme tämän.
Toivoa tarvitaan, mutta se ei saa olla perusteetonta. Jotta saamme koronan painettua alas, hallitukselta tarvitaan määrätietoista johtamista. Juuri nyt, epidemian toistaiseksi hankalimmassa tilanteessa, näyttää siltä, että hallitus ei ole parhaimmillaan. Hallituksen toimien kohdalla palataan uudelleen ja uudelleen samaan kysymykseen, johtamiseen.
Hallitus syytti eduskuntaa siitä, että se ei hyväksynyt pakkotestausta. Hallitus jätti kertomatta, että syynä oli luokaton lainvalmistelu. Hallitus syytti aluehallintovirastoja siitä, että ne eivät ole määränneet pakollisia rajatarkastuksia, vaikka hallitus itse oli ohjeistanut virastot vapaaehtoisiin tarkastuksiin. Hallitus syytti kaupunkeja siitä, että ne eivät testaa jokaista matkustajaa satamissa. Silti hallitus ei ole vieläkään saanut aikaiseksi vaatia matkustavilta negatiivista koronatestiä.
Maan johtavissa asemissa ei pitäisi päivästä toiseen syyttää muita ja kieritellä vastuuta sylistä toiseen. Siellä pitää kantaa vastuuta ja johtaa. Odotamme hallitukselta konkreettisia toimia, kuten lakiesitystä, joka mahdollistaa negatiivisen testituloksen vaatimisen matkustajilta.
Hyvät kuulijat,
Onnistuminen rokottamisessa säästää parhaimmillaan kymmeniä ellei satoja ihmishenkiä ja miljardeja euroja. Minä todella toivon, että hallitus tässä onnistuu.
Työterveys on välttämätöntä saada mukaan mittavaan rokotusoperaatioon. Rokottamisen korvauksista on sovittu, mutta edelleen merkittäviä asioita on auki. Työterveyden kautta järjestettävien rokotusten logistiikka on edelleen sopimatta, eikä työterveystoimijoiden kanssa ole käyty riittävää keskustelua rokotusten järjestämisestä.
Myös kysymys rokotusjärjestyksestä on auki. Tiedeministeri Saarikko kiirehti torjumaan asiantuntijoiden suositukset rokotusjärjestyksestä. Tämä on asia, jolla kenenkään ei pitäisi politikoida.
Hyvät kuulijat,
Vielä enemmän kuin hallituksesta, koronan voittamisessa on kyse meistä jokaisesta. Me luotamme vastuullisiin suomalaisiin. Me hoidamme tämän.
Uskon vakaasti siihen, että korona on kesään mennessä saatu kuriin ja syksyllä pääsemme palaamaan koronan jälkeisen ”uuteen normaaliin”. Nyt on aika suunnata katseet määrätietoisesti myös tulevaan.
Hallitus kokoontuu reilun kuukauden päästä puolimatkan krouviin, kehysriiheen, linjaamaan, millaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa se aikoo tehdä kautensa loppupuoliskolla. Jos hallitus haluaa vielä tehdä merkittäviä uusia toimia, ne on laitettava liikkeelle nyt. Huhtikuun päätökset antavat suuntaa koko vuosikymmenelle.
Ennakkoasetelma ei näytä erityisen hyvältä. SDP on asettanut kakkosketjunsa laskemaan rimaa odotuksilta. Keskustan Saarikko taas puhuu siitä, että pitää luoda näkymiä päätösten aloittamisesta. Tämä on taivaanrannan maalausta.
Hallitus antaa ymmärtää, että sillä on hyviä aikeita. Ei se riitä, että on hyviä aikeita. On myös tehtävä hyvää. Rohkeilla päätöksillä lisätään toivoa ja uskoa siitä, että edessäpäin sää kirkastuu.
Koronan varjolla on voitu jättää tekemättä, mutta enää ei voida. Koronan takia pitää tehdä vielä enemmän. Päätöksiä rahan jakamisesta on helppo tehdä. Mutta: jos ajattelee, että jaettavaa pitää myös tehdä – silloin sydän on oikealla.
Koronan aiheuttama kriisi ei taloudellisesti ole ollut niin paha kuin pelättiin, mutta montussa ollaan silti. Montussa oltiin jo ennen kriisiä, nyt monttu vain on syvempi. Huhtikuussa mitataan hallituksen tahtoa punnertaa sieltä ylös.
Meistä näyttää, että hallitus ja ainakin pääministeripuolue ovat päättäneet olla tekemättä mitään. Toivon, että olen väärässä.
Hyvät kuulijat,
huhtikuun riihessä on vihdoin lopetettava päätösten lykkiminen eteenpäin.
Hallitus on itse asettanut itselleen tavoitteen 80 000 uudesta työllisestä. Optimistisimmankin arvion mukaan päätöksiä työllisten määrän lisäämisestä on nyt kasassa vajaat 25 000. Se on 55 000 vähemmän kuin hallituksen oma tavoite.
Keskusta on luvannut päätöksiä 20 000 – 30 000 työllisestä. Jos olisin keskustan puheenjohtaja, en kehtaisi tulla ulos kehysriihestä ilman tätä määrää julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä.
Me kokoomuksessa haastamme hallitusta, me jankkaamme työpaikoista. Me jankkaamme niistä siksi, että ilman työtä ei synny jaettavaa, jolla pidetään yllä hyvinvointia ja palveluita. Me olemme esittäneet oman vaihtoehtomme, joka toisi yli 100 000 uutta työllistä. Olemme luvanneet tukea hallituksen päätöksiä, jotka parantavat työllisyyttä.
Meistä hallituksen on annettava myös yrittäjille lupaus siitä, ettei se maksata kriisiä yrittäjien verotusta kiristämällä. Suomessa verotusta ei yksinkertaisesti voi enää kiristää, sillä sen taso on jo nyt maailman korkeimpia.
Ja vaikka nyt onkin muodikasta sanoa, ettei velasta tarvitse välittää, velkaantuminen pitää saada hallintaan. Kyllä ihmiset tietävät, että velka on veli vain otettaessa.
Hyvät kuulijat,
Kokoomus haluaa, että hallitus asettaa kehysriihessä itselleen uuden tavoitteen.
Suomen nousu koronan aiheuttamasta suosta ei onnistu ilman yrittäjiä. Esitämme, että Suomen on otettava työllisyystavoitteen rinnalle yrittäjyystavoite. Me tarvitsemme Suomeen lisää yrittäjiä ja me tarvitsemme yritysten kasvua. Niin syntyy uusia työpaikkoja.
Meillä on nyt noin 90 000 työllistävää yrittäjää ja 20 000 pientä ja keskisuurta yritystä. Hyvä tavoite olisi 100 000 työllistävää yrittäjää ja 25 000 pk-yrittäjää vuoteen 2025 mennessä.
Me tarvitsemme politiikkaa, joka lisää yrittäjyyden houkuttelevuutta ja yritysten kasvuhaluja. Se olisi koko isänmaan etu.
Hyvät kuulijat,
Edellä puhutut tavoitteet ovat valtiontalouden näkökulmasta tärkeitä. Liian vähän kuitenkin puhumme siitä, mitä ne tarkoittavat arkisessa elämässä. Kysymys on meidän elintasostamme.
Monella suomalaisella asiat ovat onneksi varsin hyvin. Bruttokansantuotteen pienet muutokset tai vaisu kasvu ei näy arjessa nopeasti. Kaikkien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.
Paikallaan polkeva elintaso alkaa näkyä erityisesti julkisissa palveluissa, joita heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat eniten. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan ruuhkaa ja jaetaan niukkuutta. Todennäköisesti koronan aiheuttamaa hoitovelkaa puretaan vuosia.
Uusimpia lääkkeitä esimerkiksi syöpähoidoissa ei oteta ensimmäisenä käyttöön Suomessa. Koulujen ryhmäkoot ovat suurenemaan, eivät pienenemään päin. On vaikea luvata merkittäviä lisäresursseja minnekään, ilman, että se tarkoittaisi joko verojenkorotuksia tai kiihtyvää velkaantumista.
Samalla julkiset rakennukset ja tiet rapautuvat. Hinnat nousevat ja verot kiristyvät. Palkkakehitys on hitaampaa kuin naapurimaissa. Tämä ei ole Suomi, joka se voisi olla ja jonka sen pitäisi olla.
Meillä talouskasvu on ollut vaimeaa kohta jo 15 vuotta. Ei säästölistoja tai niukkuutta jaeta piruuttaan, vaan yksinkertaisesti siksi, että enää ei ole samalla tavalla sitä, mistä jakaa. Jos haluamme jättää tuleville sukupolville edes nykyisen laajuiset hyvinvointipalvelut, on perustukset saatava kuntoon nyt.
Emme hyväksy sitä, että elintasomme jatkaa hidasta rapistumista. Tähän tilanteeseen tarvitaan muutos. Se muutos ei lähde työryhmistä tai hallinnosta, vaan ihmisistä ja yrityksistä. Tarvitsemme politiikkaa, joka ruokkii kasvua. Politiikkaa, jossa kakun jakamisen sijaan kakun kasvattaminen on kaiken ytimessä. Siksi sydän on oikealla.
Puheenjohtaja Petteri Orpon puhe Facebook-livessä 20.3.2021. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
