I Miksi sydän on oikealla?

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta, hyppäävät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi asvalttia teillä, ei kirjastoautoa tai festareita.

Siksi jakamisen sijaan on keskitettävä energiaa jaettavan tekemiseen. Yhteinen kakku kasvaa vain työtä tekemällä ja yrittämällä. Siksi meidän on kyettävä tekemään päätöksiä, jotka luovat kannustavat olosuhteet yritysten perustamiselle, yritystoiminnan laajentamiselle, ihmisten palkkaamiselle ja työtarjousten vastaanottamiselle. 

Kokoomuksen näkemyksen mukaan 2020-luvun talouspolitiikan on perustuttava neljän keskeisen tavoitteen ympärille: 

• yrittäjyystavoitteen
• vaurastumistavoitteen
• työllisyystavoitteen ja 
• kestävyystavoitteen. 

Näiden tavoitteiden varaan rakennettu talouspolitiikka luo edellytykset uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien yritysten toiminnan laajentamiselle, uusien työpaikkojen syntymiselle, suomalaisten vaurastumiselle ja hyvinvoinnin kasvulle sekä hyvinvointipalveluiden ja ympäristön pelastamiselle.

Nämä tavoitteet ovat resepti, jolla jokaiselle työikäiselle ja -kykyiselle suomalaiselle löytyy mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Nämä tavoitteet ovat myös resepti, jolla suomalaisilla on mahdollisuus parantaa elintasoaan ja samaan aikaan vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä. Nämä tavoitteet ovat resepti, jolla jaettavaa yhteiseen hyvään riittää myös jatkossa, jotta voimme pitää kaikki mukana yhteiskunnassa.

1. Yrittäjyystavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite? 

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa yrittäjällä on mahdollisuus ottaa riskiä, onnistua ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin. Kokoomus ottaisi Suomen tavoitteeksi työnantajayritysten määrän kasvattaminen 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritysten määrän 20 000:sta 25 000:een. 

Miksi tämä on tärkeää?

Taloudellinen hyvinvointi ja talouskasvu syntyvät vain työnteosta, yrittämisestä ja ahkeruudesta. Pohjimmiltaan on kyse siitä, että ihmiset käyttävät osaamistaan ja luovuuttaan uusien asioiden synnyttämiseksi. 

Suomessa on väestöön suhteutettuna vähemmän yrityksiä kuin Euroopassa keskimäärin. Yritysten lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla, mutta työnantajayrittäjien määrä on pysynyt paikallaan. Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä. Yritysrakenne on painottunut pienyrityksiin ja pk-yritysten osuus viennistä on vertailumaita pienempi.

Määrällinen tavoite ei ratkaise kaikkea, mutta ohjaa kysymään oikeita kysymyksiä: millainen maa Suomi on innostuneelle yrittäjälle?

Mitä pitäisi tehdä?

• Varmistetaan yrityksille kannustava ja ennakoitava toimintaympäristö. Rakennetaan Suomeen toimivia markkinoita, reilua kilpailua ja sujuvaa sääntelyä.
• Tehdään valtiosta ja kunnista yrityksen kumppaneita – ei kampittajia. Viranomaisten lupaprosesseille on säädettävä käsittelyaikatakuu.
• Helpotetaan yritysten investointeja kannustavalla verotuksella. Lisätään julkisia TKI-panostuksia 100 miljoonaa joka vuosi kymmenen vuoden ajan.
• Tehdään Suomesta maa, jossa saa yrittää – onnistua ja epäonnistua. Toteutetaan Kokoomuksen 30 keinoa yritysten ja yrittäjän uudelle alulle.
• Tehdään kotitalousvähennyksestä aito palvelutalousvähennys. Nostetaan enimmäismäärä 5000 euroon, nostetaan työkorvauksen vähennettävä osuus 60 % ja työkorvauksen 40 %:n sekä poistetaan 100 euron omavastuuosuus. Siirrytään laskumalliin, jossa kuluttaja voi hyödyntää vähennyksen suoraan työn hinnassa.

2. Vaurastumistavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite? 

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus vaurastua osaamisella, ahkeruudella, työllä ja yrittämisellä. Haluamme, että suomalaiset voivat keskimäärin kasvattaa nettovarallisuuttaan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoinvestoinnit aineelliseen ja aineettomaan pääomaan saadaan käännettyä reilusti positiiviseksi.

Miksi tämä on tärkeää?

Talouskasvun pitää näkyä suomalaisten vaurastumisena. Hyvinvointi ei ole vain julkisia tulonsiirtoja. Köyhtymisen vastakohta on vaurastuminen. Vaurastumisen mahdollisuudet tulee tarjota kaikille lähtökohdista riippumatta. Vaurastumisen edellytykset syntyvät työstä, osaamisesta ja investoinneista.

Suomessa nettoinvestoinnit eli investointien ja poistojen välinen erotus on ollut viimeisen vuosikymmenen keskimäärin lähellä nollaa. Vertailumaissa aineettomiin investointeihin satsataan enemmän. Tulevaisuuden kasvu rakentuu osaamiselle. Siksi on luotava uskoa, että Suomi on maa, jossa kannattaa investoida. 

Mitä pitäisi tehdä?

• Kevennetään kokonaisveroastetta. Tehdään yli vaalikauden ulottuva ohjelma, jolla otetaan tuntuvia askelia kohti kokonaisveroasteen EU-keskiarvoa.
• Toteutetaan kestävän kasvun verouudistus. Siirretään verotuksen painopistettä työstä ja yrittämisestä päästöihin, haittoihin ja kulutukseen.
• Parannetaan työvoiman ja pääoman liikkuvuutta. Poistetaan asuntokaupan varainsiirtovero (“muuttovero”) ja kompensoidaan se korottamalla vähemmän haitallisia veroja.
• Selvitetään perintöverosta luovutusvoittoveroon siirtymisen vaikutukset kotitalouksille ja julkiselle taloudelle.
• Parannetaan kasvurahoituksen saatavuutta. Kevennetään kasvuyhtiöiden listautumisen vaatimuksia.
• Vahvistetaan kansankapitalismia. Poistetaan osakesäästötilin yläraja. Toteutetaan vastasyntyneen osakesäästötili. Laajennetaan osakesäästötilin käyttöalaa mahdollistamalla mm. rahasto-osuuksien hankkiminen tilille.
• Nostetaan osaamistasoa. Pääomitetaan korkeakouluja miljardilla.

3. Työllisyystavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite? 

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa jokaisella työikäisellä ja -kykyisellä on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Kokoomuksen mielestä Suomen on tavoiteltava 80 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2030 mennessä, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus on turvattavissa.

Miksi tämä on tärkeää?

Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 300 000 uutta työllistä, jotta 80 % työllisyysaste voidaan saavuttaa. Työllisyyden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta julkisen talouden kestävyys voidaan turvata. Se edellyttää laajoja reformeja muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti. 

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii ennusteita nopeampaa talouskasvua.

Mitä pitäisi tehdä?

Toteutetaan Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin työllisyysreformit:

• Mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä.
• Toteutetaan valtiovarainministeriön virkavalmisteluna laatimat ehdotukset (pl. muutokset palkkatukeen ja opintoetuuksiin). 
• Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva.
• Puretaan kannustinloukkuja mm. palauttamalla toimeentulotukeen asumiskustannusten omavastuu (7%), jäädyttämällä asumistuen indeksikorotukset sekä palauttamalla työttömyysturva vuoden 2019 tasolle.
• Korotetaan ulosoton suojaosa 900 euroon.
• Varmistetaan nopea hoitoonpääsy terapiatakuulla.
• Vahvistetaan kotitalousvähennystä ja toteutetaan yli 75-vuotiaiden superkotitalousvähennys.
• Toteutetaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus.
• Alennetaan varhaiskasvatusmaksuja 100 miljoonalla eurolla. 
• Houkutellaan osaajat maailmalta Suomeen. Kaksinkertaistetaan kansainvälinen rekrytointi.
• Lisätään työnteon kannustimia keventämällä työn verotusta.

Lisäksi:

• Uudistetaan sosiaaliturvaa ja verotusta. Tehdään työnteosta entistä kannattavampaa.
• Laajennetaan työssäoppimista. Laajennetaan oppisopimuskoulutusta ja tuetaan elinikäistä oppimista. Pidetään huolta yksilöllisten työvoimapalveluiden resursseista.
• Vauhditetaan opiskelijoiden valmistumista. Parannetaan kannustimia ja tukia. Nostetaan nopeasti valmistuvan opintolainahyvitystä. Korotetaan opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.
• Tuetaan työkyvyn säilymistä. Puretaan rakenteet, jotka ohjaavat liian aikaisin pois työelämästä. Jokaisen työpanos on arvokas. 

4. Kestävyystavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite? 

Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointipalvelut ja puhtaan ympäristön myös tuleville sukupolville. Talouspolitiikan tavoitteeksi on asetettava julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen ja talouskasvun ekologinen kestävyys.

Miksi tämä on tärkeää?

Jos haluamme säilyttää edes nykyisen laajuiset julkiset palvelut tuleville sukupolville, on julkisen talouden tervehdyttäminen välttämätöntä. Hallituksen tavoitteena on vain velkasuhteen tasaaminen viiden miljardin sopeutuksella. Tämä ei riitä kestävän rahoituksen turvaamiseen. 

Valtiovarainministeriön laskema kestävyysvaje kertoo kuinka paljon julkista taloutta on vahvistettava, jotta julkinen talous ei ajaudu hallitsemattoman velkaantumisen tielle. Kestävyysvaje on valtiovarainministeriön mukaan noin 4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2024 tasossa. Sen umpeen kurominen siis edellyttää julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla.

Haluamme, että Suomi kykenee vähentämään päästöjä ilman, että suomalaisten kotien arki vaikeutuu tai elintaso laskee. Talous voi nimittäin kasvaa samaan aikaan, kun päästöt laskevat. 1990-luvulta päästöt ovat puolittuneet ja talous samaan aikaan kaksinkertaistunut. Päästöjen vähentäminen luo parhaimmillaan uusia työpaikkoja ja varmistaa perinteisen teollisuuden kilpailukyvyn. 

Mitä pitäisi tehdä?

• Kestävyysvaje on kurottava umpeen. Parannetaan julkisen talouden menomalttia. Etsitään parlamentaarinen yhteisymmärrys sopeutustarpeesta.
• Tehostetaan julkisen sektorin toimintaa. Kuopataan hallituksen sote-uudistus – ja tehdään parempi!
• Vähennetään päästöjä markkinatalouden keinoin. Edistetään kansainvälistä päästöjen hinnoittelua. Otetaan valtiovarainministereiden ilmastokoalition Helsingin periaatteet täysimääräisesti käyttöön.
• Toteutetaan Kokoomuksen puhtaan energian paketti. Uudet energiatukipäätökset tai investointituet on kohdistettava ainoastaan päästöjä vähentäville ratkaisuille.
• Laitetaan vauhtia liikenteen päästöjen vähentämiseen. Poistetaan autovero asteittain autokannan uudistamiseksi.
• Otetaan kotitaloudet mukaan energiaremontteihin. Laajennetaan kotitalousvähennys määräaikaisesti myös energiaremonttien laitehankintoihin.
• Edistetään uutta asuntotuotantoa ja joukkoliikenneyhteyksiä miljardi-investoinnilla. Hyödynnetään investointien rahoituksessa Valtion asuntorahaston tasetta.

II Kokoomuksen terveiset hallituksen puoliväliriiheen

Koronakriisi on jo loppusuoralla. Suomen on siirryttävä vaiheeseen, jossa epidemian aiheuttamia ongelmia korjataan. Se tarkoittaa talouspolitiikan osalta rytminmuutosta. 

Jo Vihriälän talouspolitiikan exit -strategiassa painotettiin, että julkisen talouden tervehdyttäminen tulee aloittaa jo tämän hallituskauden aikana. Ennusteita parempi taloudellinen kehitys antaa tälle hyvän pohjan.

Hallituksen on välttämätöntä saada aikaan budjettiriihessä konkreettisia päätöksiä julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

1. Hallituksen on palattava julkisen talouden menokehykseen. Kehysten ulkopuolelle ei voi koronakriisin varjolla siirtää epidemian hoitamiseen välittömästi liittymättömiä menoja.
2. Hallituksen kaikkien päätösten vaikutukset työllisyyteen ja julkiseen talouteen on arvioitava kriittisesti. Mikäli työllisyys- ja tasapainotavoitteisiin ei päästä, on hallituksen nostettava työllisyystavoitetta vastaavasti.
3. Hallituksen on vedettävä pois julkista taloutta heikentävä sote-uudistus. Uuden maakuntahallinnon ja kokonaisveroastetta kiristävän maakuntaveron valmistelu on lopetettava.
4. Paikallinen sopimisen mahdollisuus on laajennettava kaikille työpaikoille. Paikallisen sopimisen on oltava mahdollista myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Kaikille työntekijöille on taattava mahdollisuus vaikuttaa edustajaansa.
5. Ansiosidonnainen työttömyysturva on laajennettava kaikille. Ansiosidonnainen on porrastettava.
6. Hallituksen on laadittava pelastuspaketti yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi epidemian uuden aallon ja rajoitusten vaikutuksilta. Elinkelpoisia yrityksiä turvattava räätälöidyillä ratkaisuilla. Helpotetaan lomautuksia, helpotetaan verojen maksujärjestelyitä, toteutetaan koronatodistus, sekä toteutetaan muut kokoomuksen 30-keinon listasta.
7. Investointeja on vauhditettava mm. laajentamalla T&K-verovähennystä ja ulottamalla nopeutetut poistot myös käytettyyn kalustoon. Yritysverotuksessa käyttöön takautuva tappiontasaus (carry back).
8. Terapiatakuu on toteutettava viipymättä mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi.
9. Kotitalousvähennys on uudistettava. Vähennyksen enimmäismäärä on nostettava 5000 euroon, työkorvauksen vähennettävä osuus on nostettava 60 prosenttiin ja palkkakorvauksen 40 prosenttiin. Vähennyksen omavastuuosuus on poistettava ja siirryttävä laskumalliin, jossa vähennyksen saa suoraan työn hinnassa.
10. Korkeakouluja on pääomitettava miljardilla.

III Mitä Kokoomus on esittänyt aiemmin?

Kokoomuksen tavoiteohjelma 2020

Kokoomuksen tavoiteohjelmassa 2020 annetaan kokoomuslaisia ratkaisuja tämän vuosikymmenen kuuteen kohtalonkysymykseen: koronaan, kestävään kehitykseen, koulutukseen, kasvuun, kansainvälisyyteen ja kaupungistumiseen. Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2021 – Toivon polku

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitellään vaihtoehto valtion talousarvioksi vuodelle 2021. Vaihtoehtobudjetti sisältää mm. työllisyystoimia 120 000 työpaikan synnyttämiseksi ja palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen keventämiseksi. Lisäksi Kokoomuksen vaihtoehdossa panostettaisiin sivistykseen ja osaamiseen, ympäristöllisesti kestävään talouskasvuun sekä heikoimmista huolehtimiseen.

Talous kasvuun – päästöt laskuun

Haluamme, että koronan jälkeistä Suomea rakennetaan ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi. Uudelleenrakentaminen on mahdollisuus tehdä asioita paremmin ja fiksummin. Päästöjä voidaan vähentää kestävästi ilman, että suomalaisten elintasosta tai arjen sujuvuudesta joudutaan tinkimään. Laitetaan siis talous kasvuun ja päästöt laskuun!

Kokoomuksen 30 keinoa suomalaisten yritysten pelastamiseksi

Kokoomus esitti joulukuussa 30 keinoa yritysten tilanteen helpottamiseksi. Budjettivaikutteisten keinojen rahoitukselle on esitetty keinot Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. Osa keinoista on väliaikaisia. Osa uudistuksista tulee tehdä pysyvästi. Toimenpiteillä tuetaan yrityksiä ja yrittäjiä akuutista kriisistä selviämiseksi.

Kokoomuksen keinot kansainvälisen rekrytoinnin lisäämiseksi

Haluamme houkutella kansainvälisen osaajat Suomeen. Siksi olemme esittäneet kattavan keinovalikoiman kansainvälisen rekrytoinnin lisäämiseksi syksyllä 2020.

Kokoomuslaisessa kunnassa sydän on oikealla

Haluamme kuntiin lisää työpaikkoja ja yrityksiä. Kun talous on kunnossa, voidaan tarjota palveluja ja pitää hyvää huolta ympäristöstä. Pienistä rahoista ei riitä jaettavaa. Kuntavaaliohjelmassa avaamme sitä, millaisia kuntia haluamme olla rakentamassa kuntavaalien 2021 jälkeen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa