Ministeri Jyri Häkämiehen vappupuhe Kotkassa 1.5.2010
Julkaistu:
Vappupuhe
Suomi elää itsenäisyytensä ajan kovimman taloustaantuman aikaa. Kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi rantautui maahamme vaikka me suomalaiset olimme hoitaneet asiamme hyvin.
Suomi ja sen yritykset kohtasivat kansainvälisen kysynnän heikentymisen kovakouraisesti. Säästöt, lomautukset ja aina yhtä kivuliaat irtisanomiset yrityksissä ovat olleet arkipäivää. Mikään yritys ei voi tehdä tuotteita pysyvästi varastoon tai raskaasti tappiolla. Menetimme tässä lamassa lähes 100 000 työpaikkaa.
Hallitus reagoi tilanteeseen vahvoilla elvytyspaketeilla. Työttömyyttä on torjuttu tukemalla mm. rakennusalaa. Nuorisotyöttömyyttä lievennetään sekä työllisyystoimilla että koulutuksella. Hallitus ei ole leikannut vaan ottaa lisää velkaa. Kaveria ei ole jätetty.
Hallituksen päätös lisätä energiatuotannossa bioenergiaa ja esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta on vahva tulevaisuuden uskoa lisäävä viesti. Suomesta ei tule liputtaa yhtään teollista työpaikkaa ulkomaille ainakaan energiaan liittyvän epävarmuuden takia. Suomi torjuu ilmastomuutosta lisäämällä uusiutuvan energian osuutta ja vahvistamalla sähkön tuotannon omavaraisuutta. On tärkeää, että sähkön pääkatkaisija on Suomessa eikä rajojemme ulkopuolella.
Suomi ei pääse vain ilmoittautumalla mukaan laman jälkeiseen uuteen kasvuun. Kehittyvät maat, kuten Intia ja Kiina haastavat meidät jo, eikä vain palkoissa vaan myös osaamisessa. Toimimme avoimilla kansainvälisillä markkinoilla emmekä omilla päätöksillä kykene pitämään tehtaita käynnissä jos tuotteemme eivät mene kaupaksi. Siksi laman jälkeen on keskeistä palauttaa suomalaisen työn kilpailukyky.
Suomen selviytymistarina lamasta nousemiseksi vaatii laajan ohjelman. Meillä on tämä velvollisuus hyvinvointiyhteiskunnalle. Me olemme ylpeitä koulutuksestamme ja halustamme ylläpitää terveydenhoidon hyvät palvelut sekä hoitaa ikäihmisemme.
Palvelut on turvattava jatkossakin. Tulevaisuudessa meillä tulee olla päiväkodit ja koulut, joissa opetus on yhtä hyvää kuin tänään ja terveyskeskukset ja vanhainkodit, joissa palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saatavissa. Turhaa hallintoa on karsittava ja palvelut on hankittava sieltä, missä panos-tuotos-suhde on paras mahdollinen.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan voi pelastaa vain työnteko. Työn tekemisen ja teettämisen liian korkea verotus aiheuttaa työttömyyttä. Työn verotuksen pitäminen kohtuullisena sekä siirtämällä verotuksen painopistettä kulutukseen, voidaan vahvistaa työllisyyttä sekä auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.
Kilpailukyvyn palauttaminen vaatii samaan suuntaan meneviä toimia verotuksessa, työurien pidentämisessä ja työssä jaksamisessa, energiapäätöksissä, palkkaratkaisuissa ja yhteisessä sitoutumisessa tähän ohjelmaan. Meillä pitää olla vahva yhteinen näkemys niitä toimista, joilla pääsemme kasvuun. Meillä pitää olla laaja yhteisymmärrys ja yhteinen tahto. Epävarmuus on käännettävä toimintatarmoksi. Väistyvien yritysten ja poistuvien työpaikkojen tilalle on luotava uusia.
Kuluneet kuukaudet ovat olleet levottomia aikoja työmarkkinoilla. Lakot ovat seuranneet toisiaan. Lakkoilemalla Suomi ei taantumasta nouse. Siksi työmarkkinoiden rauhaan tulee panostaa.
Suomessa tarvitaan laaja ? hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden ? yhteinen sitoutuminen kasvuun. Vain taloudellinen kasvu antaa meille mahdollisuuden säilyttää palvelut ja kuroa velka umpeen.
Laajojen kaiken kattavien tulopoliittisten sopimusten aika on ohi. Eri toimialat ja yritykset ovat aivan eri tilanteissa. Yrityskohtaisuus on päivän sana. Yrityksissä tiedetään parhaiten mikä on oma tilanne ja niissä myös osataan tehdä oikeat ratkaisut.
Tuekseen yrityskohtaisuus tarvitsee kuitenkin vahvan yhteisymmärryksen palkkatasosta ja muista työelämän keskeisistä kysymyksistä. Uudistan kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen esityksen työllisyyssopimuksesta. Sopimuksessa sovittaisiin palkkaraamista ja valtio omalta puoleltaan sitoutuisi maltillisiin veroratkaisuihin. Lopputuloksena palkansaajien ostovoima ? jolla on merkitystä ? kasvaisi.
Työllisyyssopimukseen kuuluisi myös sopu ja ratkaisut millä keinoilla työuria Suomessa voitaisiin pidentää. Se puolestaan edellyttää panostuksia työssä jaksamiseen ja siinä niin työmarkkinaosapuolilla kuin hallituksella on roolinsa.
Peräänkuulutan siis suomalaista sovun mallia. Nyt eikä varsinkaan lähivuosina ole aika riidellä ja repiä rikki. Kokoomus on valmis vastaantuloihin. Toivottavasti samaa yhteistyöhalua on ay-liikkeessä ja työnantajissa.
Laajaan kansalliseen selviytymistarinaan eivät kuulu ylilyönnit ja oman erityisaseman rahastus laajan enemmistön kustannuksella. Julkisessa keskustelussa ja kansalaismielipiteissä on aiheesta kysytty vaikkapa ahtaajien ja yritysjohtajien toiminnan perään.
On siis aika tuulettaa arvomaailmaa, jossa palkat, palkkiot ja osakepalkkiot saavat suhteettoman tilan. Kyllä työn sisältö, luovuus ja itsensä toteuttaminen ja uuden luominen tulee asettaa korkeammalle myös johdon arvostuksissa.
Valtio-omistaja on suitsinut johdon palkkioita ja laittanut niille katon. Haastankin muut omistajat pohtimaan tulevaisuuden palkitsemista ja johtamista. Olisiko ryhtiliikkeen aika?
Hyvä työnantaja luo uskottavat ja toimivat suhteet yrityksen sisällä. Näiden toimivuus tulee erityiseen testiin kun firma kohtaa vaikeuksia. Ihmisten kanssa toimittaessa uskottavuus on avainasia.
Työurien pidentäminen on vaativa tehtävä. Monen on vaikea ymmärtää, miten poliitikot vaativat kansalaisia jaksamaan pidempään työelämässä mutta eivät korjaa omaa kansanedustajien eläkejärjestelmää, joka mahdollistaa vaikkapa eläköitymisen alle 40-vuotiaana. Puheidemme uskottavuus lisääntyisi, jos me poliitikot korjaisimme myös omat erityisetumme.
Ahtaajat hakivat suurta julkisuutta saaneella lakolla poikkeusta muihin työntekijäryhmiin nähden vaatimalla aivan omaa työsuhdeturvaa. Työttömyysturvan kehittäminen tulee kuitenkin sopia pöydissä, jossa kaikki työntekijäryhmät ovat mukana.
Ahtaajilla niin kuin kaikilla muillakin on oikeus lakkoon. Se on perustuslaillinen oikeus eikä sitä tule rajata. Sen sijaan laittomien lakkojen oikeutusta ei voi hyväksyä. Eihän mitään muutakaan laittomuutta tule sallia. Odotan, että rakentavassa hengessä voitaisiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopia toimista, joilla laittomista lakoista päästään eroon.
Työn arvostus elää muutosten aikaa. Ei vain työttömyyden kautta vaan myös arvoissamme. Nykyään on vaihtoehtoja. Nuorilla tuleekin olemaan enemmän valinnanvaraa. Parhaimmilla heistä on syntymässä todelliset valitsijan markkinat. Tällöin painaa työpaikasta muutkin tiedot kuin tuloslaskelma ja bonusjärjestelmä. Työllä pitää olla tarkoitus, siellä saa olla hauskaa, sitä pitää voida tehdä aika ajoin etänäkin ja työn ja perheen yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää.
Hyvät kuulijat,
Metsäteollisuuden rakennemuutos on koetellut Kymenlaaksoa, kuten koko Suomea, ankaralla kädellä. Stora Enson Kotkan tehdas laitettiin myyntiin jo viime vuonna. Tilanne näytti pahalta.
Siitä huolimatta täällä meillä ei kirvestä heitetty kaivoon. Viime viikolla Stora Enso julkisti hyvät uutiset Kotkan tehdasta koskien. Omistajaksi tulee taho, jolle nimenomaan tehtaan tekemä paperi on tärkeää ja on innostunut tehtaan kasvunäkymistä. Sunilan poikana olen erityisen helpottunut siitä, että tehdas käynnistyi uudelleen vastoin odotuksia.
Metsäteollisuuden väistyessä korvaavien työpaikkojen saamiseksi aloitettiin määrätietoiset toimet ripeästi. Toimenpiteiden seurauksena alueellamme toimii mm. Googlen palvelukeskus ja Winwindin tuulivoimatehdas. Lisäksi puolustushallinnon rakennuslaitos siirtää keskusyksikkönsä Haminaan ensi vuoden alussa. Samalla alueelle siirtyy Helsingistä noin 50 työpaikkaa.
Emme myöskään voi unohtaa Nord Streamin kaasuputkihankkeen myönteisiä vaikutuksia alueellemme. Kotka ja Mussalon satama on hankkeen yksi tärkeimmistä logistiikkakeskuksista. Putkien päällystyslaitos työllistää noin kaksisataa henkilöä.
Myös hallituksen viime viikolla viimeistelemä uusiutuvan energian paketti sataa laariin täällä meillä päin. Vuoteen 2020 mennessä Haminan Energiasta tulee olemaan täysin päästötön. Siitä voimme olla ylpeitä.
Maakunnan kansanedustajiin ja varsinkin ministeriin liittyy aina paljon odotuksia. Odotetaan, että maakunnan hankkeita saadaan eteenpäin. Omalta osaltani voin todeta, että olen tehnyt ja teen hartiavoimin työtä yhteisten asioidemme eteen.
Hallituksen kehysriihi maaliskuussa oli Kymenlaakson näkökulmasta menestyksekäs. Hallitus päätti useista meille tärkeistä hankkeista:
1. Haminan ohitustien rakentaminen alkaa vuonna 2011, mikä vahvistetaan elokuun budjettiriihessä.
- Pitkään odotettu Kotkan poliisitalohanke nytkähti ratkaisevasti eteenpäin. Sen suunnittelu käynnistyy syksyllä 2010 ja rakentaminen 2011 keväällä. Uusi rakennus on valmis 2012. Kehyksissä on määräraha vuonna 2013 alkaen tarvittavaan lisävuokraan.
- Oikeusministeri puolestaan valmistelee oikeustalon siirtoa Senaatin omistuksessa oleva Suomen Pankin vanhaan taloon.
- Kotkan saarelaisia puhuttanut yhteysalusasia sai vihdoin myös ratkaisun, kun valtio tilaa kaksi uutta yhteysalusta, joista toinen Kotkaan. Palvelut on tarkoitus kilpailuttaa vuoden 2010 aikana, jolloin alukset valmistuisivat vuoden viimeistään vuonna 2012.
- E 18 ?moottoritien jatkaminen Koskenkylä-Kotka ?osuudella päätettiin jo viime vuoden riihessä. Rakentaminen alkaa ensi vuonna.
- Kotolahden ratapihaan haetaan myös ratkaisua ja olen siltäkin osin toiveikkaalla mielellä.
On tärkeää jatkossakin, että koko maakuntamme tekee tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä eikä mikään taho pyri irtopisteiden keruuseen tai turhanpäiväisiin kärjistyksiin. Kuten edellä olevasta listasta huomaa, on asioilla tapana järjestyä.
Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille Porvarillista Vappua!
