Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­nyy­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­tyk­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti jäse­nyy­den puolesta. Kokoo­mus­lai­set yksi­mie­li­sesti.

Edes­sämme on nyt hetki, jolloin Suomi aloit­taa viral­li­set neuvot­te­lut liit­tyäk­seen puolus­tus­liitto Natoon. Edus­kun­nan selkeä enem­mistö seisoo päätök­sen takana ja toivot­ta­vaa on, että Suomesta voisi tulla Naton jäsen­maa niin pian kuin mahdol­lista – mieluusti vielä tämän vuoden puolella.

Kyseessä on kansa­kun­tamme ja Suomen turval­li­suu­den kannalta oikea ratkaisu. Tämän ymmär­tä­vät suoma­lai­set ja puolu­eet. Näinä aikoina onkin mahdo­tonta kuvi­tella, ettemme tekisi kaik­keamme sen eteen, että Suomen turval­li­suutta paran­ne­taan. Turval­li­suus­po­liit­ti­nen asemamme ei voi missään tapauk­sessa olla heikompi Ukrai­nan sodan seurauk­sena, kuin mitä se oli sitä ennen.

Me ymmär­rämme, ettei Venä­jän uhka häviä lähi­tu­le­vai­suu­dessa. Myös Naton jäsen­maana kohtaamme samat vallit­se­vat soti­laal­li­set uhat ja kiris­ty­neen turval­li­suusym­pä­ris­tön. On kuiten­kin elin­tär­keää, että ankku­roimme tässä hetkessä itsemme osaksi demo­kra­tioi­den liit­to­kun­taa. Nato-jäse­nyys paran­taisi Suomen turval­li­suu­den lisäksi myös koko Pohjoi­sen Euroo­pan puolus­tusta. Kyse on siitä, että haluamme ennal­taeh­käistä sotien synty­mistä ja tätä tarkoi­tusta jäse­nyy­temme palve­lee.

Rooma­lai­sen sanan­las­kun mukaan, jos haluaa rauhaa, kannat­taa valmis­tau­tua sotaan. Petsa­mossa synty­nyt kirjai­lija Erno Paasi­linna jatkoi ajatusta totea­malla, jos haluat rauhaa, valmis­taudu rauhaan. 2020-luvun Euroo­passa totuus näyt­tää pienelle valtiolle kään­ty­vän muotoon: jos haluat rauhaa, liit­toudu. Suomi liit­tyy Natoon varmis­taak­seen, ettei maape­räl­lämme enää sodit­taisi. Yhtä­kään Nato-maata kohtaan ole hyökätty soti­laal­li­sesti 70 vuoden aikana.

Tiedos­tamme riskit, joita jäse­nyys­pol­kuumme saat­taa sisäl­tyä. Emme ole naii­veja. Venä­jällä on valmius ryhtyä ikäviin­kin toimiin meitä kohtaan, ja tämä on sisäis­tet­tävä. Samalla meidän on kuiten­kin herä­tet­tävä luot­ta­musta siihen, että pärjäämme kaikissa olosuh­teissa. Yhteis­kun­tamme eri toimi­jat ovat varau­tu­neet, maan­puo­lus­tuk­semme on kunnossa ja kansa­kun­tamme on yhte­näi­nen. Olemme vakaa demo­kra­tia, jonka horjut­ta­mi­nen ei ole help­poa. Emme me töni­mi­sestä kaadu.

Itse­näi­sen Suomen keskei­siä tari­noita on ollut selviy­ty­mi­nen, vapau­temme säilyt­tä­mi­nen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den varjelu. Histo­rias­tamme löytyy paljon kään­teen­te­ke­viä hetkiä, jolloin olemme tehneet suur­ten muutos­ten keskellä nopeita, mutta harkit­tuja päätök­siä näiden peri­aat­tei­den turvaa­mi­seksi: itse­näi­syys­ju­lis­tuk­semme vuonna 1917, ratkai­summe sota­vuo­sina ja kylmän sodan puolu­eet­to­muus­po­li­tiik­kamme sekä liit­ty­mi­nen Euroo­pan unio­niin Neuvos­to­lii­ton romah­ta­mi­sen jälkeen.

Jokai­sella aske­leella tosia­sial­li­nen itse­näi­syy­temme on vahvis­tu­nut. Suomen pitkä siir­tymä Venä­jän vaiku­tus­val­lasta suve­ree­niksi, omista asiois­taan päät­tä­väksi valtioksi saa Nato-jäse­nyy­destä uuden virs­tan­pyl­vään. Nato-jäse­nyy­den myötä Suomi ei ole koskaan ollut itse­näi­sempi valtio kuin nyt.

Kokoo­muk­selle Suomen Nato-jäse­nyys on terve­tul­lut ja pitkä­ai­kai­nen tavoite, jota olemme ajaneet jo 16 vuoden ajan. Kyseessä on ollut vuosi­kym­men­ten määrä­tie­toi­nen ja kärsi­väl­li­nen työ Nato-yhteis­työmme ja yhteen­so­pi­vuu­temme syven­tä­mi­seksi.

Kokoo­mus onkin ollut mukana niissä halli­tuk­sissa, joissa on tehty päätök­siä muun muassa Suomen Nato-kump­pa­nuu­den aloit­ta­mi­sesta ja Hornet-hävit­tä­jien hankin­noista, liit­ty­mi­sestä Naton kansain­vä­li­siin krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin sekä Naton nopean jouk­ko­jen toimin­taan sekä keskei­sistä mate­ri­aa­li­han­kin­noista esimer­kiksi HX-hank­keen valmis­te­lun, JASSM-ohjus­ten, Stin­ge­rien ja GLRMS-rake­tin­hei­tin­jär­jes­tel­män osalta. Unoh­taa ei tule myös­kään viime vuosi­kym­me­nellä tehtyjä päätök­siä Naton edis­te­tyn kump­pa­nia­se­man saami­seksi, isän­tä­maa­so­pi­muk­sen solmi­mista Naton kanssa tai keski­näi­sen harjoi­tusyh­teis­työmme lisää­mistä viime vaali­kau­den aikana.

Kokoo­mus oli myös pitkään ainoa puolue, joka avoi­mesti tuki jäse­nyyttä. Siksi olemme huojen­tu­neita ja tyyty­väi­siä, kun puolu­eet ovat yhdessä tulleet nopeasti tälle kannalle.

Kun Suomi etenee kohti Nato-jäse­nyyttä ja jäse­nyys­neu­vot­te­luja, Kokoo­mus on jälleen valmis anta­maan panok­sensa yhtei­sen tavoit­teemme toteu­tu­mi­seksi. Nyt on ensi­si­jai­sen tärkeää, että jäse­nyys­neu­vot­te­lut Naton kanssa etene­vät huolel­li­sen ripeästi ja että edus­kunta antaa valtio­joh­don työlle tule­vina kuukausina täyden tukensa. Kokoo­mus aikoo hyödyn­tää kaik­kia kontak­te­jaan sisar­puo­luei­hinsa, jotta Suomen asia kuul­laan laajasti.

Kokoo­mus­lai­set tule­vat äänes­tä­mään yksi­mie­li­sesti myös Nato-jäse­nyy­den lopul­li­sen rati­fioin­nin puolesta. Silloin voimme todeta olevamme perillä siellä, minne olemme aina kansa­kun­tana kuulu­neet.

Petteri Orpo

Puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa