Nyt on oikea aika pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut
Julkaistu:
Kokoomuksen ehdotukset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kehittämiseksi
Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja ihmisille tärkeiden palveluiden turvaaminen. Me kokoomuksessa haluamme olla rakentamassa yhä parempia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita sekä nykyisille että tuleville sukupolville.
Suomi tarvitsee kauniiden korulauseiden sijaan tekoja palveluiden turvaamiseksi. Tällä hetkellä moniin palveluihin on vaikea päästä silloin, kun tarve on. Haluamme laittaa palvelut kuntoon, jotta apua ja tukea on saatavilla oikeaan aikaan, oikeasta paikasta. Se on pystyttävä tekemään niin, että kustannusten kasvua kyetään hillitsemään samalla huolehtien palveluiden saatavuudesta ja laadusta.
Uskomme, että ihmisten tarpeisiin palveluiden osalta voidaan vastata parhaiten, kun huolehdimme vaikuttavista palveluista, monipuolisesta palvelutuotannosta, osaavasta ja hyvinvoivasta henkilöstöstä sekä kestävästä ja kannustavasta rahoituksesta
Kokoomuksen soten korjaussarja sisältää uudistukset, joilla hyvinvointialueet pystyvät tehokkaammin varautumaan tulevaisuuden haasteisiin ja joilla toteutetaan hoidon ja palveluiden laatua parantavat ja kustannusvaikuttavuutta vahvistavat toimet.
- 1. Otetaan tavoitteeksi, että suomalaiset ovat maailman tervein ja hyvinvoivin kansa. Varmistetaan lainsäädännöllä, että palveluiden kustannukset avataan yhteismitallisiksi, jotta vertailtavuus on mahdollista. Mitataan suoritteiden lisäksi vaikutuksia ihmisen näkökulmasta, saavutettua terveyttä, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Otetaan palveluissa huomioon potilaan ja asiakkaan näkemykset, sekä kuullaan käytännön työtä tekevien ammattilaisten ehdotukset oman työnsä kehittämiseksi. Varmistetaan ammattilaisten mahdollisuus saumattomaan yhteistyöhön ja palveluiden jatkuvuus asiakkaan parhaaksi. Panostetaan myös siihen, että oikea palvelu löytyy mutkattomasti ja neuvontaa on helposti saatavilla. Johdetaan tiedolla yhä parempia ja vaikuttavampia palveluita.
- 2. Lisätään ennaltaehkäisevien, sekä työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden painoarvoa. Painotetaan sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, jotta vältytään pitkittyneiden ongelmien vaatimilta kalliilta palveluilta. Vahvistetaan liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pidetään huolta hyvinvointialueiden ja kuntien toimivasta työnjaosta terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevien palveluiden osalta, sekä varmistetaan myös mahdollisuudet hyödyntää järjestökentän osaamista. Oikea-aikaisen hoidon ja ennaltaehkäisyn parantamiseksi varmistetaan tiedon liikkuminen kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Hyvinvointipalveluiden on tultava joustavasti tueksi erilaisiin elämäntilanteisiin siten, että ne tukevat ihmisten hyvää arkea sekä työ- ja toimintakykyä. Kehitetään lapsi- ja perhelähtöisyyttä perheille suunnatuissa palveluissa ja painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuten puheeksi ottamista.
- 3. Haetaan vaikuttavia ratkaisuja, jotta ihmiset pääsevät jonoista hoitoon. Varmistetaan sujuva hoitoon ja palveluihin pääsy, jotta apua ja tukea saa silloin kun sille on tarve. Turvataan myös hoidon jatkuvuus ja palveluiden saumattomuus, jotta ihminen saa avun eikä siirry uudelleen jonoon. Edistetään palveluiden vaikuttavuutta ja optimoidaan ammattilaisten työaika ottamalla käyttöön näyttöön perustuvia, hyviksi havaittuja käytänteitä. Otetaan sotekeskuksissa käyttöön moniammatillinen omatiimimalli, sillä se on toimiva ratkaisu hoitoon pääsyn parantamiseksi ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi. Varmistetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus, toteutetaan terapiatakuu, varmistetaan hoivapalveluiden kokonaisuuden toimivuus, sekä vaikuttavat lasten ja perheiden palvelut.
- 4. Lisätään vaikuttamismahdollisuuksia ja valinnanvapautta palveluissa. Oikeus vaikuttaa omiin palveluihin ja valita palvelutuottajien väliltä on sote-palveluiden uudistamisen kulmakivi. Varmistetaan toimiva monituottajuus ja tuetaan asiakkaan vapautta valita palveluita tuottava taho, sillä siten lisätään palveluntuottajien positiivista kilvoittelua palvelun paremmalla laadulla ja saatavuudella. Tuetaan itsemääräämisoikeuden toteutumista erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joiden itsemääräämiskyky on esimerkiksi vamman tai muistisairauden vuoksi alentunut. Lisätään perusterveydenhuollon valinnanvapautta siten, että terveysaseman vaihtaminen onnistuu nykyistä nopeammin ja yhdellä digitaalisella lomakkeella. Hyödynnetään palvelujen järjestämisessä palveluseteleitä, henkilökohtaista budjetointia ja Kela-korvausta. Kehitetään Kela-korvausta edelleen ja perutaan siihen tehty leikkaus.
- 5. Mahdollistetaan monipuolinen palvelutuotanto. Tärkeintä on se, että palvelua saa - ei se, kuka palvelun tuottaa. Lainsäädännön tehtävänä tulee olla laadukkaiden sote-palveluiden järjestämisen mahdollistaminen. Annetaan alueiden itse ratkaista parhaat tavat järjestää palvelut. Kohdellaan yksityisiä palvelutuottajia ja järjestöjä julkisen sektorin yhteistyökumppaneina. Säädetään velvollisuus laskea julkisesti tuotettujen palveluiden kustannukset ja avata ne, jotta voidaan mahdollistaa kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden vertailu tulosten parantamiseksi koko sote-sektorilla. Vahvistetaan hankintaosaamista, sekä painotetaan laadun ja vaikuttavuuden merkitystä hankinnoissa. Pilkotaan hankintoja pienempiin eriin, jotta myös pienet ja keskisuuret yritykset pysyvät mukana kilpailussa. Varmistetaan, että järjestäjiin ja palvelutuottajiin kohdistuva valvonta ja omavalvonta on vaikuttavaa, läpinäkyvää ja yhdenmukaista.
- 6. Varmistetaan osaajien saatavuus, hyvinvoiva henkilöstö ja ammattilaisten saumaton yhteistyö yli hallintorajojen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa on laajamittainen ja valtakunnallinen työvoimapula, jonka ratkaisemisessa tulee ottaa kaikki järkevät keinot käyttöön. Parannetaan alan veto- ja pitovoimaa. Huolehditaan hyvästä johtamisesta ja selkeistä toimintamalleista, joihin työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa. Varmistetaan koulutetun henkilöstön riittävyys lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja, selkeyttämällä työnjakoa, vahvistamalla kansainvälistä rekrytointia sekä työkykyjohtamista poissaolojen vähentämiseksi. Varmistetaan myös mahdollisuus keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön, ammatilliseen kehittymiseen, sekä urapolkuihin. Tuetaan osana johtamista myös ammattilaisten jaksamista työssään, jotta työurat eivät katkea ennenaikaisesti ja alan pitovoima säilyisi.
- 7. Levitetään parhaat käytänteet kaikkialle Suomeen. Eri puolilla Suomea on löydetty kustannusvaikuttavia tapoja tuottaa palveluja. Parhaat käytänteet ja toimintamallit on saatava levitettyä käyttöön kaikkialla Suomessa, jotta palveluiden laatua ja vaikuttavuutta pystytään parantamaan, sekä kustannusten kasvua hillitsemään. Kytketään kustannustehokkuuden parantaminen osaksi hyvinvointialueiden rahoitusmallia siten, että toiminnan parantamisesta palkitaan. Tehdään myös palveluiden laatu näkyväksi ja vertailtavaksi. Jatketaan terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämistyötä ja laajennetaan ne yleisimpiin kansansairauksiin ja myös sosiaalialan palveluihin.
- 8. Varmistetaan palveluiden kestävä ja kannustava rahoitus. Uudistetaan rahoitusjärjestelmää siten, että edellytykset kustannusten kasvun hillitsemiseksi paranevat. Varmistetaan, että kustannusvaikuttavuudeltaan parhaat toimintamallit tulevat käyttöön kaikilla alueilla. Vahvistetaan ennaltaehkäisyä, sekä varmistetaan nopea hoitoon ja palveluihin pääsy, jotta vältytään pitkittyneiden ongelmien vaatimilta kalliilta palveluilta. Sujuvoitetaan paljon palveluita tarvitsevien hoitopolkuja ja poistetaan päällekkäisyydet. Tehostetaan kiinteistöjen käyttöä, varmistetaan parempi johtaminen ja henkilöstöhallinto. Hyödynnetään digitaalisten palvelujen ja teknologian potentiaali, sekä yksityisten ja järjestöjen osaaminen. Rajoitetaan hankintoja julkisyhteisöjen omistamilta yhtiöiltä vain sellaisiin tilanteisiin, joissa se on selvästi markkinaehtoista vaihtoehtoa kustannustehokkaampaa tai, kun siihen on muu erityisen painava julkinen intressi. Parannetaan hankintaosaamista ja rajoitetaan lainsäädännöllä kilpailutusten edistämistä, joihin tulee korkeintaan yksi tarjous. Mahdollistetaan lainsäädännöllä hyvinvointialueille itsenäistä liikkumavaraa tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen ja puretaan uusia toimintatapoja estävää sääntelyä. Kokeillaan kannustinelementtien sisällyttämistä rahoitukseen siten, että saavutetusta säästöstä ohjautuu hyötyjä säästön tehneelle.
- 9. Hyödynnetään rohkeasti tietoa, innovaatioita, teknologiaa ja digitaalisia palveluita. Lähdetään siitä, että uusilla ratkaisuilla saadaan arvonlisää asiakkaalle - yhä osuvampaa apua, lisää terveitä elinvuosia ja joustoa palveluiden saatavuuteen. Vapautetaan toimivan teknologian avulla sote-ammattilaisten arvokasta aikaa ihmisten kohtaamiseen. Nojataan tutkittuun tietoon palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi, sillä se on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös kustannustehokasta. Varmistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukselle on edellytykset, jotta innovaatioita, uusia teknologioita ja menetelmiä voidaan kehittää. Turvataan tietoa hyödyntämällä terveydenhuollolle yhä parempia edellytyksiä hoitaa potilaita yksilöllisemmin, ennakoida tulevaa ja kehittää yhä vaikuttavampia hoitoja. Kehitetään teknologiaa sujuvoittamaan paljon palveluita tarvitsevien palveluprosesseja. Parannetaan myös ihmisten omia mahdollisuuksia huolehtia terveydestään ennakoivasti ja ylläpitää toimintakykyään uusien ratkaisujen myötä.
- 10. Varmistetaan pelastuspalveluiden saatavuus kaikkialla Suomessa. Huolehditaan, että pelastus- ja ensihoitopalvelut ovat nopeasti ja yhdenmukaisesti saatavilla ympäri Suomen. Pelastustoimen rahoitusta on kehitettävä ottaen huomioon mm. toimintaympäristön muutokset ja alueelliset erityistarpeet. Palveluissa on huomioitava aluekohtaiset haasteet, kuten harvaan tai hyvin tiiviisti asuttujen alueiden erityiskysymykset, saaristoisuus ja sesongit. Tämän ohella pelastuslaitokset ovat uusien haasteiden edessä myös mm. muuttuvan turvallisuusympäristön, ilmastonmuutoksen ja esimerkiksi ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun myötä. Vastataan pelastusalan osaajapulaan koulutusta vahvistamalla, työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä, oppisopimuskoulutuksella, sekä sopimus- ja vapaapalokuntien rooli varmistamalla.