Nyt on oikea aika rakentaa hyvinvointia
Julkaistu:
Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja ihmisille tärkeiden palveluiden turvaaminen.
Kokoomuksen tavoittelema Suomi on hyvä yhteiskunta niin lapsille, nuorille, työikäisille kuin ikäihmisille. Yhteiskunta koostuu kaikista meistä - erilaisista ihmisistä. Jos emme voi yksilöinä hyvin, ei yhteiskuntakaan voi kukoistaa.
Haluamme edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä panostaa syrjäytymisen ja muiden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on hyvinvointivaltiolle välttämätöntä. Kasvavan palvelutarpeen ja hoitojonojen taklaamiseksi haluamme, että suomalaiset ovat maailman tervein ja hyvinvoivin kansa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi meidän on keskityttävä entistä enemmän ennaltaehkäisevän politiikan tekemiseen. Pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisevä työ hillitsee merkittävästi myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua.
Pidetään kaikki mukana. Rakennetaan Suomea, jossa jokainen voi osallistua omien kykyjensä mukaan, jossa kukaan ei jää syrjään ja jokaiselle annetaan mahdollisuus.
Näin Kokoomus rakentaisi Suomeen hyvinvointia:
- Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuudet tavoitella omia unelmiaan.
Haluamme varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on lähtökohdistaan riippumattomat mahdollisuudet kehittää itseään ja tavoitella unelmiaan läpi elämän. Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen saa tarpeidensa mukaisesti tukea ja yhtäläiset mahdollisuudet edetä.
Koulutuksen laadusta huolehtiminen ja riittävien perustaitojen varmistaminen jokaiselle lapselle on välttämätöntä. On tehtävä työtä sen eteen, että koulut ja oppilaitokset kaikilla koulutuksen tasoilla ovat innostavia oppimisympäristöjä, joissa yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja yksilöiden hyvinvointiin panostetaan.
Jokaisen lapsen ja nuoren elämässä on myös oltava turvallisia aikuisia, joita lapsen arki ja ajatukset kiinnostavat. Syrjäytymistä on pystyttävä ehkäisemään varmistamalla laaja-alainen ja moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa. - Lisää liikettä kaikenikäisten arkeen ja kulttuurista hyvinvointia.
Kestävyyskunnon pitkään jatkunut heikkeneminen uhkaa suomalaisten toimintakykyä. Pitkään vallinneiden poikkeusolojen myötä huolena on ollut erityisesti lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan vähentyminen ja ruutuajan lisääntyminen.
Jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuudet harrastaa on turvattava, sillä harrastaminen tuo päivään liikettä, tekemistä ja sosiaalisia suhteita. Harrastaminen on tutkitusti tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä. Tuodaan harrastuksia koulupäivien yhteyteen harrastamisen Suomen mallin mukaisesti. Mielekkäällä vapaa-ajan toiminnalla on myös oppimistuloksia parantavia vaikutuksia.
Monipuoliset vapaa-ajanpalvelut, kuten liikunta- ja kulttuuripalvelut, ovat tärkeitä hyvinvointia lisääviä tekijöitä myös ikääntyvän arjessa. Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn on merkittävä. Liikunnalla ehkäistään tehokkaasti vanhuusiällä tyypillistä lihaskatoa. Lisäksi liikunta tukee mielen hyvinvointia, vähentää muistisairauden riskiä ja hidastaa sen etenemistä. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
Tutkimusten mukaan kulttuuriin osallistuminen pienentää syrjäytymisriskiä ja vähentää yksinäisyyttä. Myös mielenterveyden ja työhyvinvoinnin jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa kulttuuritoimintaan osallistumalla. Kokoomus näkee tärkeäksi edistää Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeistusta, jossa valtioita kehotetaan vahvistamaan kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalojen yhteistyörakenteita. Vakiinnutetaan kulttuurin pariin ohjaaminen liikunnan, levon ja ravitsemuksen rinnalle. Huolehditaan kulttuurin saatavuudesta myös hoitolaitoksissa. - Seniorikansalaiset Suomen voimavaraksi.
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Se, että suomalaiset elävät yhä pidempään, kertoo hyvinvoinnista. Suomen on oltava maa, jossa ikääntyvät ovat yhteiskunnan voimavara ja ikään perustuva syrjintä on onnistuttu kitkemään pysyvästi. Senioriosaajien osallistumiselle työelämään on etsittävä uusia kannustimia esimerkiksi julkisen talouden kannalta kestävillä verotuksen keinoilla ja senioreiden “siltatyö” -mallilla.
Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima kuntien ja alueiden päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina ja isovanhempina. Osa senioreista haluaa eläkkeelle jäätyään olla ainakin osittain mukana työelämässä. Kannustetaan aktiivisuuteen ja mahdollistetaan myös joustava osallistuminen työelämään eläköitymisen jälkeen.
Vuosien karttuessa palveluiden tarve lisääntyy. Ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arkisiin toimiin on turvattava, kuitenkin arvokas vanhuus ja mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen. Erityisesti kotona asuvien iäkkäiden asumisturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
Kaupunkiympäristö ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi. Digitaalisten laitteiden ja palveluiden lisääntyessä on huolehdittava niiden käyttäjäryhmien palveluista, joille digiasiointi ei ole mahdollista. Ehkäistään digisyrjäytymistä varmistalla jokaiselle riittävä osaaminen käyttää digitaalisia palveluita. - Työ ja osallistuminen on jokaisen oikeus.
Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Työ tuo taloudellista turvaa yksilölle, mutta se on enemmänkin. Toimeliaisuus antaa merkityksellistä sisältöä elämään. Mahdollisuudella osallistua ja olla osallisena on tärkeä hyvinvointia lisäävä vaikutus. Työllisyysaste ei nouse itsestään, vaan tekemällä. Toteutetaan Kokoomuksen keinot yli uuden 100 000 työllisen saamiseksi.
Jokaisen työikäisen on voitava osallistua työn tekemiseen omien kykyjensä ja jaksamisensa mukaan. Poistetaan kannustinloukkuja työelämään osallistumiselta sekä ehkäistään sairauspoissaolojen syntymistä ja pitkittymistä. Vahvistetaan työterveyspalveluita, aikaista hoidon tarpeen tunnistamista ja hoitoon ohjaamista, jotta työelämästä ei pudota.
Rakennetaan maailman parasta työelämää ja osallistavaa yhteiskuntaa. Sellaista, jossa suomalaiset jaksavat ja voivat hyvin ja, jossa ei aseteta ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan sukupuolen tai minkään muunkaan tekijän suhteen. Jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa, osallistua ja tulla kuulluksi. Osallisuuden tukemiseksi on esimerkiksi varmistettava vanhusneuvostojen, vammaisneuvostojen ja nuorisovaltuustojen mahdollisuudet osallistua laajasti heitä koskevaan päätöksentekoon. - Suomalaiset maailman terveimmäksi ja hyvinvoivimmaksi kansaksi.
Asetetaan kansallisella tasolla selkeät strategiset tavoitteet esimerkiksi suurten kansansairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, hengityselinsairauksien, syöpien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, mielenterveysongelmien ja muistisairauksien ehkäisy ja hyvä hoito on tärkeää varmistaa, sillä ne aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä ja lisäävät terveydenhuollon palveluiden tarvetta.
Mitataan palveluissa suoritteiden lisäksi vaikutuksia ihmisen näkökulmasta, saavutettua terveyttä, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Otetaan myös yksityiset toimijat ja järjestöt kumppaneiksi hakemaan vaikuttavia ratkaisuja suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Johdetaan tiedolla yhä parempia ja vaikuttavampia palveluita. Lisääntyvä tieto antaa terveydenhuollolle yhä parempia edellytyksiä hoitaa potilaita yksilöllisemmin, ennakoida tulevaa ja kehittää yhä vaikuttavampia hoitoja. - Laadukkaat ja saavutettavat mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Mielenterveyspalveluiden nopeampaan saatavuuteen on löydettävä ratkaisut. Jonotusajat mielenterveyspalveluihin ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Kokoomus kannattaa terapiatakuuta, joka takaisi nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Terapiat etulinjaan -toimintamallilla on jo saatu hyviä ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseksi ja psykososiaalisten hoitojen prosessin kehittämiseksi ja tätä työtä on tärkeä jatkaa.
Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita on vahvistetta. Tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä perheiden, neuvolan, koulun, opiskeluhuollon ja koulu- sekä opiskelijaterveydenhuollon välillä. Opiskeluhuollon palvelut on pystyttävä turvaamaan lähellä ja siksi kokoomus kannattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämisen palauttamista kuntiin, kuitenkin niin, että kunnilla ja hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus sopia psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä.
Ehkäisevää päihdetyötä on tehtävä valtakunnallisesti kaikessa lasten ja nuorten toiminnassa. Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön kokonaisuutta on vahvistettava ja palveluiden saatavuutta parannettava. Ammattilaisten yhteistyötä on lisättävä ja osaamista kehitettävä, jotta päihdeongelmiin pystytään puuttumaan riittävän varhain. Myös päihdehuollon hoito- ja kuntoutuspalveluita on parannettava. - Tehdään töitä asunnottomuuden poistamiseksi.
Seuraavan hallituksen tulee asettaa tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vaalikauden aikana.
On huolehdittava, että erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen tuotanto on tarpeen mukaisella tasolla, ja että ne kohdentuvat aidosti niitä tarvitseville. Koordinaation valtakunnallisesti on oltava kunnossa, jotta päätetyt toimet ovat oikein kohdistettuja ja tehokkaita. Myös asunnottomia tai muuten haavoittuvassa asemassa olevia on kuultava, sekä tietenkin aiheen asiantuntijoita kunnissa ja kolmannella sektorilla.
On reilua kohdentaa yhteiskunnan tuet erityisesti niille, jotka niitä todella tarvitsevat. Kokoomus on esittänyt julkisen asuntotarjonnan vuokra-asuntojen priorisoimista asunnottomille ongelman ratkomiseksi. Jokaiselle on saatava katto pään päälle ja nimi oveen, asunnoton kerrallaan - kunnes kukaan ei jää ilman kotia. - Hyvinvointia tehdään yhteistyöllä.
Työtä hyvinvoinnin rakentamiseksi tehdään kaikkialla siellä missä ihmiset kohtaavat; varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla, työpaikoilla, järjestöissä ja harrastuksissa.
Painotetaan sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden on tultava joustavasti tueksi erilaisiin elämäntilanteisiin siten, että ne tukevat ihmisten hyvää arkea sekä opiskelu-, työ- ja toimintakykyä. Vahvistetaan liikunnallista ja kuntouttavaa otetta myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kehitetään lapsi- ja perhelähtöisyyttä perheille suunnatuissa palveluissa ja painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuten puheeksi ottamista.
Pidetään huolta erityisesti hyvinvointialueiden ja kuntien toimivasta työnjaosta terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevien palveluiden osalta, sekä varmistetaan myös mahdollisuudet hyödyntää järjestökentän osaamista. Oikea-aikaisen hoidon ja ennaltaehkäisyn parantamiseksi varmistetaan tiedon liikkuminen kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. - Edistetään lähiluonnon tarjoamaa virkistyskäyttöä.
Suomalaiset ovat aktiivista ulkoilukansaa. Terve luontosuhde rakennetaan jo lapsuuden pihaleikeissä ja metsäretkillä.
Monipuoliset ulkoilualueet ja liikuntapaikat houkuttelevat siirtymään näyttöjen äärestä ylös, ulos ja nauttimaan. Luonto tarjoaa monipuolisia virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia, mutta tutkitusti edistää hyvinvoinnin lisäksi myös terveyttä.
Pidetään lähiympäristöstä huolta, sillä luonnon virkistyskäyttö, terveet luonnon ekosysteemipalvelut ja vehreä kaupunki auttavat kansalaisia voimaan paremmin. - Varmistetaan kannustimet lisätä hyvinvointia ja edistää terveyttä.
Ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen toimilla voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan terveyden edistämisellä on merkittävä potentiaali kestävyysvajeen pienentämiseen. Tähän nähden hallituksen sote-mallissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) rahoitus on vaatimaton. Hyvinvointialueiden ja kuntien kannustimia toimia yhteistyössä kansalaisten terveyden edistämiseksi on vahvistettava ja huolehdittava siitä, että kunnilla mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluita tarjoamalla, sekä asuinympäristöjen terveys ja turvallisuus varmistamalla.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että kustannusvaikuttavuudeltaan parhaat toimintamallit tulevat käyttöön kaikilla alueilla. Ennaltaehkäisyä on vahvistettava, ja turvattava nopea hoitoon ja palveluihin pääsy, jotta vältytään pitkittyneiden ongelmien vaatimilta kalliilta palveluilta. Paljon palveluita tarvitsevien hoitopolkuja on sujuvoitettava ja poistettava päällekkäisyydet. Rahoituksen kannustavuutta tulee lisätä.
