Nyt on oikea aika rakentaa yrittäjämyönteistä yhteiskuntaa
Julkaistu:
Kokoomuksen yrittäjyystavoitteet 2023
Hyvinvointi syntyy vain työnteosta ja yrittämisestä. Siksi kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa yrittäjällä on mahdollisuus ottaa riskiä, onnistua ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin.
Haluamme, että Suomessa ihmisillä on mahdollisuus vaurastua omalla osaamisella, ahkeruudella, työnteolla ja yrittämisellä. Kokoomuksen mielestä yrittäjyys kuuluu itseisarvoisesti toimivaan yhteiskuntaan, mutta yrittäjät myös mahdollistavat laajat hyvinvointipalvelumme.
Suomessa on väestöön suhteutettuna vähemmän yrityksiä kuin Euroopassa keskimäärin. Suomen yritysrakenne on painottunut pienyrityksiin ja pk-yritysten osuus viennistä on vertailumaita pienempi. Yritysten lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla, mutta työnantajayrittäjien määrä on kuitenkin pysynyt paikallaan. Erityisen kipeästi Suomi tarvitseekin kasvuhakuisia yrityksiä.
Kokoomuksen mielestä tulevan hallituksen tulee asettaa yrittäjyystavoite. Kokoomus ottaisi Suomen tavoitteeksi työnantajayritysten määrän kasvattaminen 90 000:sta 100 000:een ja 10-250 henkilöä työllistävien yritysten määrän 20 000:sta 25 000:een. Määrällinen tavoite ei ratkaise kaikkea, mutta ohjaa kysymään oikeita kysymyksiä: millainen maa Suomi on innostuneelle yrittäjälle?
Rinteen-Marinin hallitus ei ole kunnostautunut yrittäjät huomioivassa politiikassa. Yrittäjät eivät kaipaa yhteiskunnalta tukia, vaan kannustavaa, kilpailukykyistä ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Toimintaympäristöä rakennetaan niin verotuksen, työmarkkinoiden, luvituksen, kuin yleisen kilpailupolitiikan keinoin. Suomen on oltava maa, jossa saa yrittää ja onnistua. Jos yrittämisen riskit joskus realisoituvat, on epäonnisilla yrittäjillä oltava mahdollisuus uuteen alkuun.
Kokoomus haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa yhteiskunta ei toimi estäjänä vaan mahdollistajana. Politiikkaa suunniteltaessa on aktiivisesti kysyttävä, miten tämä vaikuttaa yrittäjiin ja millainen maa Suomi on innostuneelle yrittäjälle.
Kokoomus on jo useiden vaalien alla julkaissut erikseen tavoitteensa yrittäjyyden edistämiseksi. Tällä haluamme osoittaa arvostustamme yrittäjille ja heidän tekemälleen työlle. Seuraavilla 10 teesillä Kokoomus rakentaisi yrittäjämyönteistä yhteiskuntaa.
1. Tehdään sosiaaliturvasta työhön ja yrittäjyyteen kannustavaa
- Uudistetaan perusturvaa kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan.
- Lyhennetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja porrastetaan ansiosidonnaisen taso, jotta työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Laajennetaan samalla ansiosidonnainen kaikille työssäoloehdon täyttäville.
- Parannetaan yritysten työvoiman saatavuutta tekemällä lyhyempienkin työkeikkojen vastaanottaminen houkuttelevammaksi.
- Varmistetaan, että perhevapaisiin ja lasten sairastamiseen liittyvät kustannukset eivät kohtuuttomasti rasita pienten lasten vanhempia työllistäviä yrityksiä ja tavoitellaan sitä, että osa sairaan lapsen hoitamisen kustannuksista siirtyisi yrityksiltä yhteiskunnalle.
- Huolehditaan yrittäjien sosiaaliturvasta. Kokoomuksen yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät sekä pienet yksinyrittäjät.
2. Edistetään sopimisen vapautta kaikilla työpaikoilla
- Laajennetaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia poistamalla lainsäädännöstä paikallisen sopimisen kieltoja.
- Muun muassa palkoista ja työajoista on oltava mahdollista sopia myös työehtosopimuksista poikkeavalla tavalla, jos työntekijät ja työnantaja yhdessä sopien näin haluavat.
- Sopimisen kiellot vaikeuttavat erityisesti järjestäytymättömien työnantajayritysten toimintaa.
- Mahdollistetaan sopiminen myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi.
- Edistetään työrauhaa yhteiskunnassa.
3. Torjutaan yrittämisen ja omistamisen veronkorotukset
- Pidetään huolta, ettei yrittämisen ja omistamisen verotus kiristy.
- Huolehditaan, ettei yritystoiminnan verotus ole poukkoilevaa.
- Siirretään verotuksen painopiste työnteosta ja yrittämisestä haittoihin ja päästöihin.
- Selvitetään tarpeita ja keinoja yrittäjyyden ja riskinoton verotuksen parantamiseksi.
- Lopetetaan julkisen talouden velkaantuminen, jotta veronkorotuspaine tulevaisuudessa helpottaa.
4. Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta
- Tehdään oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi vaihtoehto sallimalla palkan kehittyminen joustavammin osaamisen kertyessä.
- Tiivistetään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä ja jatketaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä.
- Helpotetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta.
- Kevennetään kansainväliseen rekrytointiin liittyvää byrokratiaa.
- Annetaan Suomessa korkeakoulutuksesta valmistuneille pysyvä oleskelulupa.
- Autetaan yrityksiä kansainvälisen työvoiman houkuttelussa ja varmistetaan, että Suomella on maine maana, johon halutaan tulla töihin.
5. Edistetään yritysten omistajanvaihdoksia
- Yli 40 000 ikääntyvää yrittäjää haluaisi myydä yrityksensä tai tehdä sukupolvenvaihdoksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yritysten omistajanvaihdoksia kannattaa edistää, jotta toimiva yritystoiminta saa jatkajan.
- Vakiinnutetaan omistajanvaihdosohjelma ja edistetään omistajanvaihdostoimintaa myös alueellisella tasolla.
- Varmistetaan, että yritysten verokohtelu ei estä omistajanvaihdoksia perheen sisällä eikä perheen ulkopuolelle.
- Selvitetään verotuksellisia keinoja helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia, jotta turvataan yritystoiminnan, investointien ja työpaikkojen jatkuvuus. Esimerkiksi perintöverotuksessa on useita sukupolvenvaihdoksia hankaloittavia ongelmia, jotka pahimmillaan uhkaavat yritystoiminnan jatkuvuutta.
6. Lisätään reilua kilpailua
- Jatketaan norminpurkutyötä, lupaprosessien sujuvoittamista ja toteutetaan yhden luukun periaate elinkeinotoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alkutuotannon toimintaedellytysten edistämiseksi.
- Tempoilevaa lainsäädäntöä ja kansallista ylisääntelyä elinkeinotoiminnassa pitää välttää.
- Poistetaan yritysten välisen kilpailun esteitä ja avataan markkinoita.
- Päivitetään hankintalakia ja kiinnitetään erityistä huomiota julkisomisteisten “in house”-yhtiöiden toiminnan ongelmalliseen laajenemiseen, jotta reilu kilpailu toteutuu.
- Vahvistetaan kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja kilpailua vahingoittavan toiminnan valvomiseen.
7. Huomioidaan mikroyritykset ja yksinyrittäjät
- Yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä eli mikroyrityksiä. Yhä useampi valitsee harjoittaa ammattiaan yksinyrittäjänä. Tähän joukkoon kuuluu kasvavia ja menestyviä yrityksiä, mutta myös lukuisia yrittäjiä, joilla on huoli toimeentulostaan.
- Säilytetään yrittäjävähennys, joka on tärkeä kannustin muille yhtiömuodoille kuin osakeyhtiöille ja auttaa erityisesti pienyrittäjiä.
- Kehitetään yrittäjien eläkejärjestelmää yrittäjiä kuullen ja erityisesti pienituloiset yrittäjät huomioiden.
8. Otetaan yritykset mukaan ratkaisemaan sote-palveluiden ongelmia
- Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteiden ratkomiseen tarvitaan mukaan alan yritykset ja niiden osaaminen.
- Toteutetaan sote-uudistuksen korjaussarja ja vähennetään rajoitteita, jotka pakottavat hyvinvointialueita ylläpitämään omaa palvelutuotantoa.
- Annetaan ihmisille laajemmat mahdollisuudet valita palveluntuottaja.
- Perutaan nykyhallituksen yksityisen hoidon Kela-korvauksiin tekemät leikkaukset. Näin edistetään ihmisten valinnanvapautta ja sote-alan yrittäjyyttä.
- Parannetaan kotitalousvähennystä pysyvästi, jotta kynnys ostaa kotiin palveluita pienenee ja toteutetaan seniorien korotettu kotitalousvähennys.
9. Huolehditaan sujuvasta liikenteestä, logistiikasta ja puhtaan energian saatavuudesta
- Yritykset tarvitsevat toimivia yhteyksiä Suomen sisällä ja Suomesta maailmalle.
- Lyhennetään tie- ja rataverkon korjausvelkaa ja panostetaan erityisesti elinkeinoelämällä ja työmatkaliikenteelle tärkeimpiin yhteysväleihin.
- Kehitetään meri- ja lentoyhteyksiä Suomesta maailmalle.
- Varmistetaan, että kohtuuhintaista, kotimaista ja puhdasta sähköä on riittävästi yritysten tarpeisiin.
10. Mahdollistetaan yritysten ja yrittäjän uusi alku
- Elinkelpoisen yrityksen konkurssiin päätymisiä on estettävä uudistamalla yrityssaneerausmenettelyä toimivaksin väyläksi yritystoiminnan tervehdyttämiseksi.
- Saneeraukseen pääsyä tulee helpottaa ja rakentaa pikayrityssaneerausmenettely. Mikäli yritys kuitenkin päätyy konkurssiin, haluamme, että rehellinen yrittäjä pääsee myös konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun.
- Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista.
- Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Erilaisia maksukyvyttömyystilanteita koskevia menettelyjä tulee kehittää edelleen yhä joustavammiksi.