Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Nyt on oikea aika vahvis­taa kansan­ka­pi­ta­lis­mia

Nyt on oikea aika vahvis­taa kansan­ka­pi­ta­lis­mia

Julkaistu:

Tehdään suoma­lai­sista maail­man talous­osaa­vin kansa!

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­sia kansan­ka­pi­ta­lis­min ja suoma­lais­ten talous­osaa­mi­sen edis­tä­mi­seksi

Vauraus on hyvin­voin­nin kulma­ki­viä. Tämä pätee niin yhteis­kun­taan kuin yksi­löi­hin. Suomessa puhu­taan liian vähän ihmis­ten mahdol­li­suuk­sista ja oikeu­desta vauras­tua. Kokoo­mus tahtoo Suomesta maan, jossa talous kasvaa, yrityk­set menes­ty­vät, työtä riit­tää ja jokai­nen voi paran­taa omaa talou­del­lista tilan­net­taan. Suomi tarvit­see lisää kansan­ka­pi­ta­lis­mia ja talous­osaa­mista!

Rahoi­tus­mark­ki­nat ovat talou­den veren­kierto. Vilk­kaat ja hyvin toimi­vat rahoi­tus­mark­ki­nat varmis­ta­vat, että pääomat ohjau­tu­vat tehok­kaasti. Riit­tä­vät vauras­tu­mi­sen mahdol­li­suu­det, rahoi­tus yritys­ten elin­kaa­ren jokai­seen vaihee­seen ja toisaalta sijoit­ta­jan­suoja sekä rahoi­tus­mark­ki­noi­den vakaus tuke­vat hyvin­voin­nin kasvua laaja-alai­sesti.

Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo on Suomen avai­nar­voja. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on paran­taa kaik­kien suoma­lais­ten vauras­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sia riip­pu­matta lähtö­koh­dista. Riit­tävä työn ja toimeen­tu­lon lisäksi tarvi­taan sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen kannus­ti­mia, jotka eivät kohdennu vain harvoille ja vali­tuille. Kaikilla pitää olla mahdol­li­suus ja kannus­ti­mia sääs­tää ja sijoit­taa, vaikka pieniä­kin summia.

Suomessa valtion rooli niin vieraan kuin oman pääoman ehtoi­sessa rahoi­tuk­sessa on kansain­vä­li­sesti vertail­len suuri. On tärkeää saada yksi­tyi­nen sektori kasva­maan. Jotta ihmi­nen voi sijoit­taa, tarvi­taan sijoi­tus­koh­teita – eli elävä pörssi ja muita omai­suus­la­jeja. Rahas­tot, pörs­sio­sak­keet, vuokra-asun­not ja muut sääs­tä­mi­sen kohteet sopi­vat hyvin monille.

Tässä asia­kir­jassa on koot­tuna Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­sia kansan­ka­pi­ta­lis­min ja suoma­lais­ten talous­osaa­mi­sen edis­tä­mi­seksi. Pien­si­joit­ta­jien asemaa paran­ne­taan ja luodaan kannus­ti­mia pitkä­ai­kai­seen sääs­tä­mi­seen ja sijoit­ta­mi­seen muun muassa vero­rat­kai­suilla. Samalla edis­te­tään myön­teistä muutosta omis­ta­mi­sen kult­tuu­rissa. Talous­osaa­mista paran­ta­malla vahvis­te­taan koti­ta­louk­sien kykyä huoleh­tia omasta talou­des­taan sekä ymmär­tää sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sia ja riskejä. Sijoit­ta­ja­suoja pide­tään riit­tä­vällä tasolla.

Suoma­lais­ten varal­li­suus keskit­tyy lähinnä asun­toi­hin. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan pörs­sio­sak­keita omis­tet­tiin 16 prosen­tissa ja sijoi­tus­ra­has­toja 27 prosen­tissa asun­to­väes­töstä. Koti­ta­louk­sien rahasto- ja osakeo­mai­suu­den arvo oli kahdek­san miljar­dia euroa. Samaan aikaan suoma­lai­silla koti­ta­louk­silla oli pank­ki­ti­leillä makaa­via talle­tuk­sia peräti yli 110 miljar­dia euroa.

Verrat­tuna Pohjois­mai­siin kump­pa­nei­himme suoma­lai­set ovat selvästi köyhem­piä. Tans­ka­lais­ten, ruot­sa­lais­ten ja norja­lais­ten koti­ta­louk­sien keski­mää­räi­nen varal­li­suus on kaksin­ker­tai­nen suoma­lai­siin verrat­tuna. Eroa selit­tää lähes koko­naan suoma­lais­ko­ti­ta­louk­sien vähäi­nen rahoi­tus­va­ral­li­suus. Tans­kassa ja Norjassa varal­li­suuse­rot eivät myös­kään eroa suoma­lai­sista. (Credit Suisse, 2021.)

Kokoo­mus esit­tää ylei­sesti:

  • Vahvis­te­taan kaik­kien suoma­lais­ten vauras­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sia riip­pu­matta lähtö­koh­dista laati­malla ja toteut­ta­malla suoma­lais­ten kasvun ja vaurau­den ohjelma.
  • Ei kiris­tetä pien­si­joit­ta­jan vero­tusta missään omai­suus­la­jissa.
  • Tasoi­te­taan peli­kent­tää eri toimi­joille ja asete­taan ammat­tiyh­dis­tys­ten sijoi­tus­tuo­tot vero­na­lai­siksi.
  • Arvioi­daan mahdol­li­suu­det tehdä pienistä pääoma­tu­loista vero­va­paita, jotta kannus­te­taan ihmi­siä aloit­ta­maan sijoit­ta­mi­nen.

Kokoo­mus esit­tää osake­sääs­tö­ti­lin kehit­tä­mi­seksi:

  • Pois­te­taan osake­sääs­tö­ti­lin maksi­mi­si­joi­tus­raja.
  • Sovel­le­taan osake­sääs­tö­ti­lin sijoi­tuk­siin hankin­ta­meno-olet­ta­maa.
  • Laajen­ne­taan osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa esimer­kiksi rahasto-osuuk­siin.
  • Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili ja tehdään tilille valtion omai­suu­della ensi­si­joi­tus. Selvi­te­tään osake­sääs­tö­ti­lin avaa­mi­nen kaikille suoma­lai­sille. 
  • Tarjo­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­ti­lin avaa­mi­sen yhtey­dessä vanhem­mille tietoa sääs­tä­mi­sestä ja sijoit­ta­mi­sesta.

Kokoo­mus esit­tää vauras­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sien paran­ta­mi­seksi:

  • Pide­tään huolta koti­ta­louk­sien mahdol­li­suuk­sista ottaa vastuul­lista sijoi­tus­lai­naa. Koti­ta­louk­sien velkaan­tu­nei­suu­den hillin­tään kohdis­tuva sään­te­lyä, kuten enim­mäis­luo­to­tus­suh­detta tai laina-aiko­jen rajoit­ta­mista, ei tule toteut­taa siten, että muutok­set heiken­tä­vät maksu­ky­kyis­ten asiak­kai­den rahoi­tuk­sen saata­vuutta.
  • Muute­taan oman asun­non luovu­tus­voi­ton vero­va­pautta siten, että vähäi­seksi katsottu vuokraus­toi­minta ei poista luovu­tus­voi­ton vero­va­pautta.
  • Jous­ta­voi­te­taan vapaa­eh­toi­sen eläke­va­kuu­tuk­sen ehtoja ja uudel­lee­nar­vioi­daan nosto­jen alai­kä­ra­jan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suutta.
  • Kehi­te­tään kryp­to­va­luut­to­jen ja muiden uusien tuot­tei­den valvon­taa ja sään­te­lyä kulut­ta­jan­suo­jan paran­ta­mi­seksi.

Kokoo­mus esit­tää digi­taa­lis­ten ratkai­su­jen edis­tä­mi­seksi:

  • Kannus­te­taan pörs­siyh­tiöitä järjes­tä­mään yhtiö­ko­kouk­set hybri­di­muo­toi­sina niin, että kaikilla osal­lis­tu­jilla on paikasta riip­pu­matta mahdol­li­suus käyt­tää reaa­liai­kai­sesti omis­ta­jan oikeuk­si­aan. Siir­re­tään valtio­nyh­tiöt suoraan tähän menet­te­lyyn.
  • Otetaan käyt­töön pank­kien asiak­kuu­desta riip­pu­ma­ton digi­taa­li­nen iden­ti­teetti luon­nol­li­selle henki­lölle ja yrityk­sille. Varmis­te­taan, että sään­tely on yhteen­so­piva euroop­pa­lai­sessa valmis­te­lussa olevan digi­taa­li­sen iden­ti­tee­tin kanssa.
  • Turva­taan meneh­ty­neen omai­sen talou­teen liit­ty­vien asioi­den vaiva­ton hoito. Vähen­ne­tään kuolin­pe­sän hoitoon liit­ty­vää byro­kra­tiaa. Digi­ta­li­soi­daan proses­sit ja varmis­te­taan tieto­jen liik­ku­vuus vakuu­tus­yh­tiöi­den ja pank­kien sekä viran­omais­ten, kuten esimer­kiksi vero­hal­lin­non ja Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton välillä.

Kokoo­mus esit­tää rahoi­tus­mark­ki­noi­den sään­te­lyn suju­voit­ta­mi­seksi:

  • Kehi­te­tään Helsin­gin pörs­sin elin­voi­mai­suutta. Madal­le­taan yritys­ten listau­tu­mis­kyn­nystä. Toteu­te­taan arvo­pa­pe­ri­mark­ki­na­lain koko­nai­sar­viointi sekä arvioi­daan vero­tuk­sen käytän­nöt, jotka nosta­vat listau­tu­mi­sen kynnystä.
  • Selvi­te­tään mahdol­li­suu­det pienem­pien yhtiöi­den sään­tely- ja rapor­toin­ti­taa­kan keven­tä­mi­seen sekä pien­ten listau­tu­jien velvoit­tei­den keven­tä­mi­seen.
  • Sovel­le­taan uutta pankki- ja arvo­pa­pe­ri­mark­ki­noilla EU-sään­te­lyä lähtö­koh­tai­sesti mini­mi­ta­solla ja kansal­li­set jous­to­mah­dol­li­suu­det täysi­mää­räi­sesti hyödyn­täen.
  • Kehi­te­tään First North -listan käytän­töjä, jotta listau­tu­mi­nen on helpom­paa ja kasvu päälis­talle suju­vaa. Arvioi­daan osin­ko­ve­ro­tuk­sen listau­tu­mista hait­taava vaiku­tus ja tehdään tarvit­ta­via muutok­sia.
  • Luodaan edel­ly­tyk­set uusille mark­ki­na­pai­koille, joissa voidaan käydä kaup­paa listaa­mat­to­mien yritys­ten osak­keilla.
  • Uudis­te­taan jouk­ko­ra­hoi­tuk­sen, vertais­lai­naa­mi­sen ja kaik­keen uuteen tekno­lo­gi­aan (Fintech) liit­ty­vää lain­sää­dän­töä uuden­lai­sen sijoi­tus- ja yritys­toi­min­nan mahdol­lis­ta­mi­seksi, kulut­ta­jan­suoja huomioi­den.

Kokoo­mus esit­tää talous­osaa­mi­sen edis­tä­mi­seksi: 

  • Tarjo­taan talous­kas­va­tusta kaikilla kouluas­teilla. Jokai­sella toisen asteen päät­tä­vällä tulee olla hyvä ymmär­rys omasta talou­desta.
  • Toteu­te­taan talous­osaa­mi­sen kansal­li­nen hanke yhteis­työssä järjes­tö­jen kanssa. Levi­te­tään talous­osaa­mi­sen hyviä käytän­teitä, kuten Nuori yrit­tä­jyys, Yritys­ky­lät, Talous­guru ja Sijoit­ta­ja­koulu.
  • Edis­te­tään talous­osaa­mista työpai­koilla ja TE-palve­luissa, esimer­kiksi Palkka haltuun -ohjel­malla. Tehdään laajasti yhteis­työtä työnan­ta­jien, ammat­ti­liit­to­jen ja muiden sidos­ryh­mien kanssa.
  • Tarjo­taan tietoa työelä­ke­ra­has­to­jen sijoi­tuk­sista ja kehi­tyk­sestä osana työelä­keo­tetta sekä liite­tään työelä­keot­tee­seen ohjeita vapaa­eh­toi­seen eläke­sääs­tä­mi­seen. Kannus­te­taan vapaa­eh­toi­seen eläke­sääs­tä­mi­seen osak­keita omis­ta­malla.
  • Seura­taan posi­tii­vi­sen luot­to­re­kis­te­rin käyt­töön­ot­toa ja kehi­te­tään sitä edel­leen arvioin­nin pohjalta. Luot­to­re­kis­teri on myös yksi­lölle tärkeä työkalu oman talou­den hallin­taan.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Skip to content