Kokoo­muk­sen, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mukaan halli­tus on epäon­nis­tu­nut aset­ta­miensa talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa.

Väli­ky­sy­mys­teksti koko­nai­suu­des­saan linkin takana.

Kokoo­mus, Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit ja Liike Nyt katso­vat, että velkaan­tu­mi­sen ja veron­ko­ro­tus­ten tie on kuljettu loppuun. Oppo­si­tio­ryh­mien mukaan Suomi ansait­see halli­tuk­sen, joka kyke­nee vastuul­li­seen talous­po­li­tiik­kaan ja julki­sen talou­den ongel­mien korjaa­mi­seen.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan korko­me­not ovat kasva­massa vuoden 2022 noin 800 miljoo­nasta eurosta 2,6 miljar­diin euroon tänä vuonna. Oppo­si­tio­ryh­mät muis­tut­ta­vat, että summa on suurempi kuin esimer­kiksi polii­sin, suoje­lu­po­lii­sin, raja­var­tio­lai­tok­sen, maahan­muut­to­vi­ras­ton, tuomiois­tuin­lai­tok­sen, syyt­tä­jien, oikeus­a­vun ja vanki­loi­den menot yhteensä.

”On käsit­tä­mä­töntä, ettei halli­tus ole reagoi­nut nopeasti kasva­nei­siin korko­ku­lui­hin miten­kään. Kyse on suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Tämän päivän velka on huomi­sen veron­ko­ro­tus tai meno­leik­kaus. Nyt korko­me­no­jen nopea nousu voi suis­taa Suomen velka­kier­tee­seen, josta ei ole paluuta. Halli­tus on vastuut­to­malla velka­po­li­tii­kal­laan vaaran­ta­nut julki­sen talou­den kestä­vyy­den ja pettä­nyt tule­vat suku­pol­vet.”, väli­ky­sy­myk­sen ensim­mäi­nen alle­kir­joit­taja, kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo sanoo.

”Suomen koko­nais­ve­roaste on korkea kilpai­li­ja­mai­himme verrat­tuna. Suoma­lai­set kamp­pai­le­vat nouse­vien hinto­jen ja korko­jen kanssa. Siksi vero­tusta ei ole enää varaa kiris­tää. Suomi tarvit­see talous­kas­vua, vastuul­lista meno­jen prio­ri­soin­tia sekä pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen. Se ei onnistu millään ilman työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mistä ja sosi­aa­li­tur­van kannus­tin­louk­ku­jen purka­mista, vaikka perus­suo­ma­lai­set eivät näiden tosi­asioi­den takia väli­ky­sy­myk­seen halun­neet­kaan yhtyä”, Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­nen sanoo.

”Rinteen-Mari­nin halli­tus jättää Suomen seuraa­jal­leen selkeästi heikom­massa kunnossa, kuin missä sen itse sai. Luulisi, että Suomi olisi tällä velka­mää­rällä saatu huip­pu­kun­toon, mutta koulu­tus­taso heik­ke­nee, sote-sektori on vaka­vasti alira­hoi­tettu ja esimer­kiksi liiken­nein­fra rapis­tuu. Julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen kroo­nis­tu­mi­nen kaven­taa seuraa­vien halli­tus­ten liik­ku­ma­ti­lan olemat­to­miin. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta sellai­sena, kuin olemme sen tunte­neet, on halli­tuk­sen perin­tönä vaarassa”, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien puheen­joh­taja Sari Essayah sanoo.

”Budje­tin kehyk­set pitää säätää lakiin kuten Ruot­sissa. Halli­tus­oh­jelma olisi pitä­nyt tehdä uusiksi jo koro­nan iskiessä. Missään vaiheessa halli­tus ei ole käynyt keskus­te­lua siitä, olisiko mistään voinut sääs­tää. Puheet ovat puheita ja lupauk­set lupauk­sia, mutta nume­rot ovat tylyjä, nume­rot eivät valeh­tele. Me elämme joka vuosi kymme­nen miljar­dia euroa velaksi ja jokai­nen ymmär­tää, ettei näin voi jatkua”, Liike Nytin puheen­joh­taja Harry Harkimo sanoo.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa