Orpo: Vaalirahoituksen oltava avointa ja läpinäkyvää
Julkaistu:
Vaalirahoitus on puhuttanut suomalaisia jo reilun puolentoista vuoden ajan. Tuskin kukaan uskoi keväällä 2008 edellisen puhujan antaman haastattelun jälkeen, millaisia vaikutuksia ja myllerryksiä siitä syntyi. On käynyt selväksi, että vuosikymmeniä vanhat toimintatavat eivät ole enää tämän päivämme avoimuuden tai moraalisen tarkastelun kestäviä. Useaan otteeseen on todettu, että itse laissa ja siihen liittyvässä ohjeistuksessa on ollut puutteita, mutta lakia ja ohjeita on myös noudatettu vaihtelevin tulkinnoin.
Kansanedustuslaitoksemme on keskellä poikkeuksellisen laajaa ja syvää poliittista kriisiä. Kyse ei ole vain vaalirahoitusilmoitusten sisältämistä epäselvyyksistä tai epäselvästä lainsäädännöstä. Syvempää epäluottamusta kuitenkin herättää vuosikausia jatkuneen toimintakulttuurin ajautuminen vastakkain tämän päivän avoimuus- ja moraalivaatimusten kanssa. Tapamme toimia ei ole seurannut lain henkeä, vaan olemme olleet kiinni vanhoissa maan tavoissa, jotka ovat nyt tulleet tiensä päähän. Meidän on tässä salissa yhdessä löydettävä ratkaisu järjestelmän läpinäkyvyyden ja oikeutuksen takaamiseksi, jotta kansalaisten luottamus voidaan palauttaa.
Vasta vuonna 2000 säädetty vaalirahalaki on ollut voimassa seitsemissä vaaleissa. Vuoden 2007 eduskuntavaalit nostivat lain noudattamiseen liittyneet ongelmat ja vajavaisuudet todella esiin. Alun perin tuota lakia säädettäessä katsottiin tiedotusvälineiden huolehtivan avoimuuden toteutumisesta. Kun alamme säätämään uutta lakia emme voi luottaa pelkkään julkiseen kontrolliin. Tarvitaan aiempaa yksiselitteisempää lainsäädäntöä sekä avoimuuden reipasta lisäämistä. Uuden lain tulkinnasta ei tulevissa vaaleissa saa jäädä epäselvyyttä.
Valitettavaa on ollut seurata tämän kriisin leviämistä ja varsinkin sitä millä tavoin jotkin tahot ovat halunneet edistää omaa etuaan ja samalla heikentäneet kansanedustuslaitoksemme uskottavuutta. Yksin hallitus tai pääministeri ei voi kantaa vastuuta tästä luottamuskriisistä, vaan vastuu kuuluu niin oppositiolle kuin hallituksellekin sekä poliittiselle kentälle täältä oikealta aivan sinne vasempaan laitaan asti.
Kansanedustajina meiltä vaaditaan tarkkaa lainkuuliaisuutta ja valmiutta toimintamme avoimeen käsittelyyn. Voinkin todeta, ettemme todellakaan ole tarpeeksi kyenneet osoittamaan suomalaisille omaa valmiuttamme näihin vaatimuksiin. Vasta median voimakkaan painostuksen alla on tämä vyyhti alkanut keriytyä auki. Meillä on nyt käsissämme runsaasti informaatiota niin puolueiden kuin edustajien vaalirahoitukseen liittyen.
Olemme voineet nähdä millä tavoin suomalaista poliittista toimintaa on viime vuosien aikana tuettu. Suuri osuus tästä vaalirahoituksesta on ollut lainmukaisesti ilmoitettua, moraalisesti kestävää sekä demokratian toteutumisen kannalta tärkeää, mutta kaiken kattavan avoimuuden puuttuminen on uhannut tehdä koko vaalirahoituksen kyseenalaiseksi.
Vaalirahoituksen uudistamista pohtivassa työryhmässä ovat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tahtoo uudesta laista avoimen ja läpinäkyvän järjestelmän, jota äänestäjien on mahdollista seurata kampanjoinnin ollessa vielä käynnissä. Tahdomme myös edelleen kannustaa suomalaisia osallistumaan poliittisen toiminnan rahoittamiseen. Järjestelmää on kehitettävä siten, että kynnys puolueiden ja erityisesti ehdokkaiden tukemiseen ei nouse liian korkeaksi.
Puolueiden ja ehdokkaiden tukeminen talkootyöllä tai lahjoituksin on demokratian tärkeimpiä toteutumismuotoja. Demokratia ei ole vain äänestämistä ja ehdolle asettumista. Kansalaisten on demokratiassa voitava osallistua eri tavoin yhteisten asioiden hoitamiseen. Suurin osa demokratian toteutumisesta on kannan ottamista ja toimimista puolueiden, ehdokkaiden ajatusmaailman ja vaalityön edistämiseksi.
Vaalirahoituslain säätämisessä on kyse paljolti erilaisista rajanvedoista. Onko vain suora ehdokkaalle tai puolueelle maksettu vaalituki todella se, mitä jatkossa seurataan silmä tarkkana. Monessa tilanteessa rahaa paljon tärkeämpää tukea on esimerkiksi talkootyö tai muu ei-rahallisen tuen muoto.
Toinen kysymys joka herää, koskee kampanjakattoja. Onko järkevää, että rajaamme yksittäisten ehdokkaiden tai puolueiden kampanjoita, kun kampanjoinnilla on valtavan suuri merkitys yleisen vaalitietoisuuden lisäämisessä? Toisaalta kampanjakatot voisivat johtaa vaalityön siirtymiseen puolueita lähellä oleviin organisaatioihin, mikä ei varmasti ole ainakaan vaalirahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta toivottaa. Eikö tärkeintä ole keskittyä siihen, että vaalirahoitus on jatkossa tarkoin eriteltyä tietoa, lainmukaista ja moraalisen tarkastelun kestävää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei pidä järkevänä kampanjakattojen asettamista.
Uutta lakia pohdittaessa on väläytelty erilaisia esityksiä tuen antajien rajaamiseksi. Mielestämme on tärkeää, että jatkossa niin yksityisillä henkilöillä, yrityksillä kuin yhteisöilläkin on mahdollisuus tukea puolueiden ja ehdokkaiden toimintaa. Sen sijaan kuntien ja erilaisten yhteiskunnan tukemien säätiöiden tai vastaavien toimijoiden osallistuminen vaalirahoitukseen on kiellettävä jatkossa. Sama koskee myös yhtiöitä joissa valtio on enemmistöomistajana. Nykyisen puoluetuen tulee olla se järjestelmä, joka kanavoi yhteiskunnan tuen puolueiden toimintaan.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeutta, silloin kun sen tuotot käytetään järjestöjen päätarkoituksen toteuttamiseen. Mielestämme on ongelmallista, jos palkansaajaliikkeen verovähennysoikeudellisia jäsenmaksutuottoja ohjataan puolueiden rahoittamiseen. Mielestämme on syytä harkita myös yksityishenkilöiden ja yritysten puolueille antaman tuen verovähennysoikeutta.
Poliittinen järjestelmämme on joutunut oikeutetusti kritiikin kohteeksi. Nyt on kuitenkin luotava katse tulevaan ja korjattava tilanne. Meidän tehtävänämme on varmistaa, että vuosikymmeniä vanhat toimintatavat jäävät nyt syrjään ja harppaamme vaalirahoituslainsäädännön ja toiminnan avoimuudessa tähän päivään.
