Osaamisbudjetti
Julkaistu:
Perusopetuksen osalta hallitus toteuttaa lupauksen siitä, että ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva säästö ohjataan koulutuksen laadun parantamiseen. Ensi vuonna summa on 18 miljoonaa euroa. Se kohdennetaan erillisinä avustuksina kunnille. Pääpaino on oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen vahvistamisessa. Perusopetuksessa on huomioitava nykyistä paremmin oppimisvaikeudet ja erilaiset lahjakkuudet. Koko vaalikaudella laadun parantamiseen on varattu 80 miljoonaa euroa.
Ammatillisen koulutuksen paikkoja lisätään ensi vuonna peräti 2200. Tämä on selkeä suunnan muutos aiempaan. Ammatillisen koulutuksen arvostus on kasvanut ja koulutukseen hakeutuu entistä enemmän nuoria. Tiedotusvälineiden ja työelämän edustajien kannanotoissa pitkään esillä ollut tarve ammattiosaajista on osaltaan lisännyt ammatillisen koulutuksen kysyntään. Paikkamäärä lisäys onkin selkeä - ja erittäin kaivattu - suunnanmuutos aiempaan.
Oppisopimusta lisätään ensi vuonna myös yli 2000 paikalla. Määrää kasvatettiin keväisestä kehyspäätöksestä vielä 500 paikalla lievittämään työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Budjettiriihessä myös sovittiin, että opetusministeri ja työministeri etsivät yhdessä keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Kehyskaudella yliopistojen toimintamenoja lisätään 80 miljoonaa euroa. Innovaatioyliopiston vaatima lisärahoitus tulee vielä näiden lisäpanosten päälle. Lisäpanokset ovat tarpeen, sillä erityisesti kauppatieteissä ja teknisissä tieteissä opiskelijaa kohti käytettävissä olevat rahat ovat Suomessa merkittävästi jäljessä kansainvälisestä kärjestä.
Ensi vuoden budjetti tuo yliopistojen perusvoimavaroihin 20 miljoonan euron tasokorotuksen. Tämän lisäksi budjettiriihessä päätettiin erillisestä 7 miljoonan euron panoksesta rakenteellisen kehittämisen rahoihin ensi vuodelle. Hankerahaa suunnataan Turun yliopistokonsortiolle, Itä-Suomen liittoyliopistolle ja Helsingin yliopistolle.
Merkittävää on myös se, että budjettiriihessä vahvistettiin se, että valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan myöhemmin syksyllä. On selvää, että nykyisellään valtion tuottavuusohjelma uhkaa tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tavoitteena pitää olla opettaja-opiskelija-suhteen parantaminen.
Budjettiriihessä sovittiin myös tieteelle tehtävien lahjoitusten verovapauden merkittävästä kasvattamisesta. Päänavaus oli kaivattu ja tarpeellinen. Verovähennysoikeus nousee kymmenkertaiseksi ja on ensi vuonna 250 000 euroa.
Opiskelijoille ensi vuoden budjetti on antelias. Kauan odotettu opintorahan korotus 15 prosentilla merkitsee korkeakouluopiskelijoille 39 euron lisäystä ensi elokuusta alkaen. Myös opiskelijoiden tulorajoja korotetaan 30 prosenttia. Opintotuen kehittämisen haasteet eivät kuitenkaan yhteen tasokorotukseen lopu. Erityisesti perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa on arvioitava hallituskauden aikana.
Suurten menolisäysten lisäksi opetusministeriö teki budjettiin myös lukuisia sisäisiä siirtoja. Niiden ansiosta taiteen perusopetusta tuntimäärää nostetaan ensi vuonna. Samoin valtion yleissivistävien koulujen, kuten vammaisten koulujen, toimintaedellytyksiä vahvistettiin.
Laura Rissanen
opetusministerin erityisavustaja