Annika Kokko: Suomeen vahvat ja elinvoimaiset kunnat
Julkaistu:
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on lupaus huolenpidosta. Lupauksen täyttämiseksi, julkisen talouden kohentamiseksi ja hyvinvointiin kuuluvien palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Tarvitsemme uusia tapoja tuottaa palveluita ja järjestää hallintoa. Totesi kuntapäivillä ryhmäpuheenvuoron pitänyt Annika Kokko.
Huoli julkisesta taloudesta on valtion ja kuntien yhteinen. Yhteistä koko Suomen kuntakentälle on julkisen talouden kiristyminen ja palvelutarpeen kasvu. Kuntakentällä kannetaan vastuuta vaikeassa taloustilanteessa. Samaan aikaan tehdään tulevaisuuden vahvistamiseen tähtäävää työtä ja panostetaan kuntauudistukseen, koulutukseen, kansainvälisyyteen sekä elinkeinojen ja elinympäristön kehittämiseen.
Siksi maamme hallitus on päättänyt toteuttaa kunta- ja palvelurakenne- sekä sote-uudistukset. Uudistukset ovat tärkeitä, sillä tämänhetkisellä kuntarakenteella emme pysty turvaamaan palveluita suomalaisille.
Käynnissä olevan kuntauudistuksen tavoitteena on saada tulevaisuuden kannalta kaikkialle Suomeen mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Siksi alueita on kyettävä katsomaan myös laajempana kokonaisuutena ja pyrittävä kuntarakenteeseen, joka on tulevaisuuden kannalta kestävällä pohjalla.
Kuntauudistusta monet tuntuvat pitävän vain kuntaliitoshankkeena. Kuntauudistuksessa on kyse paljon muusta kuin vain rajojen muuttamisesta. On kyse palvelurakenteen uudistamisesta, palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamisesta, alueellisten vahvuuksien hyödyntämisestä, hallinnon keventämisestä ja ammatillisen osaamisen varmistamisesta. Kunta- ja soteuudistus ovat laaja kokonaisuudistus. Aiemmin uudistuksia on tehty paloina, jolloin kokonaisuus on jäänyt hajanaiseksi.
Rakenteiden uudistaminen ja muuttaminen kokonaisuutena on haastava tehtävä. Tämä vaatii kuntavaikuttajilta vastuullista ja aktiivista otetta. Kunta- ja sote-uudistuksessa on kyse historiallisen suuresta julkishallinnon uudistuksesta. Tätä ovat yrittäneet monet hallitukset aikaisemminkin ? itse asiassa vuoden 1961 suuresta kuntauudistuksesta lähtien.
Kun näihin suuriin myllerryksiin yhdistetään vielä valmisteilla oleva valtionosuusuudistus, on Suomi suurten muutosten ja mahdollisuuksien edessä.
Nykyinen kuntalaki on vuodelta 1996. Käynnissä oleva kuntalain kokonaisuudistus uudistaa kunnallisen demokratian ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet.
Uudistusten kokonaisuutta on lähestyttävä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja rakentavasti. Hallitus on selvittänyt kuntien lakisääteiset tehtävät ja velvollisuudet ja nyt käynnissä on työ kuinka niitä voidaan vähentää ja keventää.
Kokoomus uskoo kuntaperusteiseen järjestelmään. Suomalainen malli, jossa kunnat verottavat asukkaita ja järjestävät sen vastineeksi julkiset palvelut, on osoittautunut hyväksi, tehokkaaksi, joustavaksi ja demokraattiseksi tavaksi.
Julkisuuden kritiikistä huolimatta on ilo havaita, että kunnissa tehdään aktiivista työtä paikallisten ratkaisuiden löytämiseksi. Selvitysten osana ideoidaan ja pohditaan omalle alueelle parhaita ratkaisuja. Tässä työssä tarvitaan osaamista ja vastuuta.
Suomen Kuntaliitto on keskeinen ja tärkeä toimija- kuntien edunvalvoja, kuntalaisten itsehallinnon vahvistaja ja kehittäjä. Kiitosta ansaitsee Kuntaliiton työ kuntauudistuksen ja kuntien palvelurakenteen uudistajana. Myös sote-uudistuksen valmistelussa on Kuntaliiton sana painanut paljon.
Kuntaliitoon hallituksen yksimielisessä lausunnossa sote-uudistuksesta korostettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tulee edetä samantahtisesti kuntarakennelain kanssa. Kokoomuksen kuntapäiväryhmä tukee kuntaliiton hallituksen yksimielistä lausuntoa.
On hyvä, että Kuntaliitto on jo aiemmissa kannanotoissaan todennut, että niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin kuntarakenneuudistuksen lähtökohtana on oltava vahva peruskunta. Siellä missä tällaisia ei synny, tarvitaan hyvin tiivistä kuntien yhteistoimintaa. Kuntien välinen yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä voi perustua vastuukuntamalliin tai poikkeustapauksissa kuntayhtymään. Kuntaliiton näkemyksen mukaan nykyisiin yhteistoiminta-alueisiin verrattuna tavoitteena tulee olla yhtenäisten maantieteellisten alueiden muodostuminen, väestöpohjan vahvistaminen, toimijoiden määrän vähentäminen ja harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet. Tavoite on oikea.
Kokoomuksen kuntapäiväryhmä pitää Kuntaliitto tavoin tärkeänä, että uudistuksen lähtökohtana on lähipalveluiden saavutettavuuden turvaaminen. Lähipalveluita on myös kehitettävä ottamalla oppia eri puolilla maata meneillään olevista hienoista hankkeista. On kuitenkin tosiasia, että tulevaisuudessa pienten kuntien on vaikea suoriutua yksin perustehtävistään. Suurempi kokonaisuus vahvistaa kunnan asemaa myös työmarkkinoilla. Suuremmilla työyhteisöillä on edellytykset pitää palvelut pysyvästi hyvätasoisina, koska niillä on paremmat mahdollisuudet hoitaa laadukkaasti myös sijaisuusjärjestelyt ja palkata ammattitaitoista henkilöstöä.
Kuntaliiton lausunto oli tärkeä viesti valtakunnan hallitukselle. Kuntaliitossa oppositio- ja hallituspuolueet löysivät yhteisen linjan. Viikko sitten hallituksen asettama soteryhmä ja kuntaliitto löysivät yhteisen linjan uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita siten, että se palvelee yhdenvertaisesti koko väestöä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on vahvistettava sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta siten, että se palvelee yhdenvertaisesti koko väestöä.
Linjauksen mukaan päätösvalta palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta tulee vahvan peruskunnan ja demokraattisesti valitun valtuuston käsiin. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun on oltava mahdollisimman hyvin kytkettynä muuhun kunnalliseen
päätöksentekoon.
On syytä korostaa, että kunnissa kannattaa oma-aloitteisesti jatkaa aktiivista työtä paikallisten ratkaisuiden löytämiseksi.
