Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Arvoisa puhe­mies, ärade talman

Suomi on nimetty maail­man onnel­li­sim­maksi maaksi seit­se­mänä vuonna peräk­käin.

Suomen vahvuus on aina ollut yhte­näi­nen, sisu­kas kansa. Suomen talou­del­li­nen kehi­tys on ollut menes­tys­ta­rina, jonka turvin olemme raken­ta­neet hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan.

Olemme kansan­kun­tana kyen­neet näke­mään sen, mitä parempi tule­vai­suus vaatii.

Tiedän, että näemme sen tällä­kin kertaa.

Arvoisa puhe­mies,

Vali­tet­ta­vasti myös näiden valtio­päi­vien yllä leiju­vat tummat pilvet.

Venäjä on jatka­nut täysi­mit­taista hyök­käys­so­taansa Ukrai­nassa kohta kolmen vuoden ajan. Yhtä pitkään Ukraina on tais­tel­lut paitsi itse­näi­syy­tensä ja suve­re­ni­teet­tinsa, myös koko vapaan maail­man puolesta. Tähän mennessä Suomi on tuke­nut Ukrai­naa yhteensä 27:llä puolus­tus­ma­te­ri­aa­li­pa­ke­tilla. Meidän on tehtävä kaik­kemme, jotta Ukraina lähtee rauhan­neu­vot­te­lui­hin – kun niiden aika on – mahdol­li­sim­man vahvasta asemasta. Rauhan­neu­vot­te­lut on käytävä Ukrai­nan ehdoilla. Rauhan on oltava sekä oikeu­den­mu­kai­nen Ukrai­nalle että kestävä Euroo­pan turval­li­suu­den näkö­kul­masta.

Samaan aikaan Lähi-idässä Israe­lin ja Hama­sin tuli­tau­ko­so­pi­mus antaa vastaa­vasti oras­ta­vaa toivoa. Samoin Assa­din hallin­non kaatu­mi­nen Syyriassa. Liian moni kärsii tällä­kin hetkellä sotien keskellä.

Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan keskei­sim­missä kysy­myk­sissä Suomen vahvuus on aina ollut yhte­näi­syys. Vaali­taan sitä yhdessä.

Toimimme yhte­näi­senä myös viime kesänä, kun edus­kunta hyväk­syi poik­keuk­sel­li­sella 5/​6 enem­mis­töllä lain väliai­kai­sista toimen­pi­teistä väli­neel­lis­te­tyn maahan­tu­lon torju­mi­seksi. Lailla Suomi suoje­lee sekä omaa, että EU:n, Schen­ge­nin ja Naton rajaa.

Haluan jälleen kiit­tää edus­kun­taa siitä, miten tuossa Suomen ja Euroo­pan turval­li­suutta koske­neessa kysy­myk­sessä löysimme yhte­näi­syy­den.

Keväällä tulemme anta­maan esityk­sen lain jatkosta.

Arvoisa puhe­mies,

Kenraali Adolf Ernh­rooth totesi aikoi­naan viisaasti:

”Kansa, joka ei tunne histo­ri­aansa, ei voi raken­taa tule­vai­suut­taan”.

Tämä halli­tus peri edel­tä­jäl­tään vaaral­li­sesti velkaan­tu­neen, uudis­tus­vel­kai­sen maan. Suomen brut­to­kan­san­tuote ei ole kasva­nut 15 vuoteen. Suomen työl­li­syys kään­tyi laskuun jo vuonna 2022.

Katto vuotaa ja sitä on nyt korjat­tava sateessa.

Työ ei ole helppo ja se edel­lyt­tää vaikei­ta­kin päätök­siä. Halli­tuk­sella on kuiten­kin vain yksi tavoite: turvata suoma­lais­ten hyvin­vointi ja taata Suomen turval­li­suus.

Arvoisa puhe­mies,

Saksa on jo vuosia toimi­nut Euroo­passa talous­ve­tu­rina, mutta nyt Euroo­pasta ei juuri saada vetoa­pua.

On laitet­tava Suomen julki­nen talous ja kilpai­lu­kyky kuntoon

Halli­tus sopi ohjel­mas­saan yhteensä kuuden miljar­din sopeu­tuk­sesta. Viime keväänä sovit­tiin vielä kolmen miljar­din euron lisä­so­peu­tuk­sesta. Halli­tus pitää kiinni tavoit­tees­taan tait­taa velka­suh­teen kehi­tys vaali­kau­den loppuun mennessä – ja sen aiomme myös saavut­taa.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön laskel­mien mukaan halli­tus on tehnyt noin 90 000 työl­li­sen verran työl­li­syyttä vahvis­ta­via päätök­siä. Raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia työmark­ki­noille ja sosi­aa­li­tur­vaan. Panos­tuk­sia koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen ja puhtaa­seen siir­ty­mään.

Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto pitää halli­tuk­sen talous­po­li­tiik­kaa oikein ajoi­tet­tuna ja oikein mitoi­tet­tuna. Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto IMF pitää halli­tuk­sen työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia oikean suun­tai­sina. Euroo­pan Komis­sio piti halli­tuk­sen kehys­rii­hen lisä­sääs­töjä riit­tä­vinä, jotta Suomi vältti liial­li­sen alijää­män menet­te­lyyn ajau­tu­mi­sen.

Talou­den sopeut­ta­mi­nen ja raken­teel­li­set uudis­tuk­set vaikut­ta­vat aina ihmi­siin.

Jokai­nen säästö on vaikea. Veron­ko­ro­tuk­set näky­vät arjessa. On selvää, että näin valta­vaa velka­taak­kaa ei kään­netä ilman, että se näkyisi missään.

Oppo­si­tiolla on houku­tus yllä­pi­tää pessi­mis­tistä tilan­ne­ku­vaa Suomesta. Helposti käy kuiten­kin niin, ettei kohka­tessa näe metsää puilta.

Arvoisa puhe­mies,

Käänne talou­dessa on tapah­tu­nut. Tätä vauh­dit­taa korko­jen lasku, alhai­nen inflaa­tio, kansa­lais­ten osto­voi­man kohen­tu­mi­nen sekä halli­tuk­sen uudis­tuk­set.

Olen viime aikoina kier­tä­nyt ympäri Suomea. Paljon hyvää on nyt liik­keellä.

Porin räjäh­de­teh­das tulisi olemaan toinen TNT-tehdas koko Euroo­passa.

Suomen puhdas ja kasvava sähkön­tuo­tanto on houku­tel­lut vähä­hii­li­sen alumii­nin ja teräk­sen tehdas­suun­ni­tel­mat Kokko­laan ja Inkoo­seen. Näissä tehtaissa pystymme tuot­ta­maan globaa­leille mark­ki­noille nykyistä puhtaam­pia tuot­teita ja vahvis­ta­maan hiili­kä­den­jäl­keämme.

Valta­via data­kes­kus­hank­keita suun­ni­tel­laan joka puolelle – Muhok­sen ja Kajaa­nin hank­keet näistä kenties merkit­tä­vim­mät. Kotkan seudulle Kymen­laak­soon on nouse­massa Euroo­pan vahvim­piin kuuluva akkue­ko­sys­teemi. Puhtaan ener­gian ja puhtai­den polt­toai­nei­den hank­keita on lukui­sia Oulusta Joen­suu­hun – Hangosta Lappiin. Suomessa on vireillä miljar­dien hank­keita, joilla luodaan kasvua ja hyvin­voin­tia, työtä ja tuloja kaikille suoma­lai­sille.

Kasvut­to­mien vuosien jälkeen toivoa on ilmassa. Talous lähtee kasva­maan, mutta se edel­lyt­tää vakautta myös muualla maail­malla.

Esimer­kiksi mahdol­li­nen kaup­pa­sota tietäisi Suomelle suuria vaikeuk­sia. Toisaalta mikäli Ukrai­naan saadaan kestävä rauha, käyn­nis­tää jälleen­ra­ken­nus nopean kasvun Suomeen ja koko Euroop­paan.

Kasvu on yhtei­nen asiamme ja siksi tapaan helmi­kuun aikana kaikki oppo­si­tio­puo­lu­eet kuul­lak­seni uudet ideat ja keinot kasvun vauh­dit­ta­mi­seksi.

Arvoisa puhe­mies,

Toivoa on näky­vissä myös hyvin­voin­tia­lueilla, joissa on tapah­tu­massa käänne parem­paan.

11 aluetta tule­vat teke­mään talou­tensa osalta posi­tii­vi­sen tulok­sen, kuusi aluetta nolla­tu­lok­sen. Viidellä alueella on kuiten­kin vielä suuria haas­teita.

Näitä haas­teita ratko­taan viime kädessä arvioin­ti­me­net­te­lyssä, jossa aluei­den sopeu­tus­toi­met käydään läpi kamman kanssa. Talkoot voivat jatkua odotet­tua pidem­pään. Kaikissa tilan­teissa huoleh­dimme siitä, että hoitoon pääsee ja apua saa.

Hyvin­voin­tia­lu­eet ovat kyen­neet järjes­tä­mään laki­sää­tei­set palve­lunsa riit­tä­vän yhden­ver­tai­sesti ja väes­tön tarpeet huomioi­den. Hoitoon pääsy ja hoidon aloi­tus ovat nopeu­tu­neet ja hoito­jo­noja on kyetty lyhen­tä­mään.

Talou­den lisäksi myös monia palve­luita on saatu toimi­maan parem­min. Alueilla on otettu käyt­töön uusia liik­ku­via palve­luja, etävas­taan­ot­toja, joilla lääkä­riin saa yhtey­den omalta koti­soh­valta, omalää­kä­ri­mal­leja, joilla pääsee tarvit­taessa tutun lääkä­rin luokse.

Halli­tus valmis­te­lee parhail­laan Kela-korvauk­silla toteu­tet­ta­vaa yli 65-vuotiai­den valin­nan­va­paus­ko­kei­lua, lasten­suo­je­lun koko­nai­suu­dis­tus etenee ja tera­pia­ta­kuu otetaan vihdoin käyt­töön 1. touko­kuuta.

Arvoisa puhe­mies,

Presi­dentti Trum­pin kauden alku on jo sisäl­tä­nyt nopeita toimia ja avauk­sia. On rehel­listä sanoa, että ne ovat tuoneet muka­naan myös epävar­muu­den tunnetta, jota tässä muuten­kin turbu­len­tissa maail­massa tuskin kukaan mielel­lään näkisi.

Mitä halli­tus sitten tekee? Me jatkamme yhteis­työtä tärkeim­män liit­to­lai­semme, Yhdys­val­to­jen, kanssa. Samalla yhtä tärkeää on koko EU:n yhte­näi­syys. Teemme töitä sen eteen, että Eurooppa ottaa nykyistä vahvem­man roolin. Tätä presi­dentti Trump perään­kuu­lutti puolus­tuk­sen osalta jo edel­li­sellä kaudel­laan - ja oli siinä oikeassa.

Tähän on erin­omai­nen aika nyt, uuden komis­sion aloit­taessa toden teolla työnsä. Eurooppa ei seuraa sivusta, oli kyse kaup­pa­po­li­tii­kasta tai Grön­lan­nista. Meidän on oltava valmiita tarvit­taessa neuvot­te­le­maan ja puolus­ta­maan omia etujamme.

500 miljoo­nan ihmi­sen Eurooppa on parhaim­mil­laan valtava voima.

Euroo­pan komis­sion kulu­van vuoden työoh­jelma julkais­tiin tänään. Keskeistä agen­dalla on Euroo­pan turval­li­suus ja kilpai­lu­kyky.

Maalis­kuussa komis­sio julkai­see puolus­tuk­sen valkoi­sen kirjan, jossa esitel­lään EU:n tavoit­teita ja keinoja puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­seen niin puolus­tus­teol­li­suu­den vauh­dit­ta­mi­sen kuin EU:n ja NATOn yhteis­työn sekä kriit­ti­sen infran suoje­lun osalta.

EU:n uuden rahoi­tus­ke­hyk­sen neuvot­te­lut käyn­nis­ty­vät tänä vuonna ja komis­siolta odote­taan esitystä loppu­vuo­desta. Keskeistä Suomelle tule­vassa rahoi­tus­ke­hyk­sessä on uusien pain­opis­tei­den näky­mi­nen: puolus­tus, turval­li­suus, ruoka­turva ja kilpai­lu­ky­vyn edis­tä­mi­nen kuten tutki­mus­pa­nos­tuk­set.

Keskus­te­lin viimeksi viime viikolla EU-päämies­kol­le­goi­den kanssa Euroo­pan puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­sesta. EU:ssa on ymmär­ret­tävä laajasti, että Puti­nin Venäjä on Euroo­palle pitkä­ai­kai­nen ja pysyvä turval­li­suusuhka. Yhtei­sen rahoi­tuk­sen olisi myös vält­tä­mä­töntä kohden­tua sinne, missä Euroop­paa puolus­te­taan – eli sen itäi­selle puolis­kolle. Uudesta vaadit­ta­vasta rahoi­tuk­sen tasosta tullaan käymään myös parla­men­taa­rista keskus­te­lua. Suomen kannalta se tulee tarkoit­ta­maan meno­jen prio­ri­soi­mista myös tule­villa vaali­kausilla.

Lienemme yhtä mieltä siitä, että riit­tä­västä puolus­tuk­sesta ei voi tinkiä.

Arvoisa puhe­mies,

Lopuksi haluan kiit­tää tätä salia.

Edel­li­sen istun­to­kau­den tapaan meillä on jälleen edes­sämme työn­täy­tei­set valtio­päi­vät.

Halli­tuk­sen tavoit­teena on antaa edus­kun­nalle kevät­kau­della yhteensä 113 esitystä. Näistä kiireel­li­siä on 22. Syysis­tun­to­kau­delle 2025 on merkitty alus­ta­vasti 97 halli­tuk­sen esitystä. Syksyn suun­ni­telma tarkis­te­taan ennen syysis­tun­to­kau­den alkua. Suun­ni­tel­maan sisäl­tyy myös viisi kevät­kau­della annet­ta­vaa valtio­neu­vos­ton selon­te­koa. Syys­kau­della anne­taan aina­kin yksi selon­teko.

Tässä maail­man­po­liit­ti­sessa tilan­teessa katseet tarken­tu­vat meihin, vapai­siin demo­kra­tioi­hin. Euroo­pan turval­li­suu­den ohella meille suoma­lai­sille tärkeitä arvoja ja sään­tö­poh­jaista maail­man­jär­jes­tystä haas­te­taan eri puolilla maail­maa.

Me vaalimme oikeus­val­tiota. Yhteis­kun­taa, jonne mahtu­vat erilai­set arvo­maa­il­mat ja näke­myk­set. Yhteis­kun­taa, jossa voidaan käydä raken­ta­vaa keskus­te­lua ilman pelkoa seurauk­sista. Yhteis­kun­taa, jossa on vapaa tiedon­vä­li­tys. Yhteis­kun­taa, jossa myös oppo­si­tiolla on tärkeä rooli.

Demo­kra­tia tulee näyt­tä­mään voimansa jälleen tänä keväänä, kun Suomessa käydään kunta- ja alue­vaa­lit.

Toimi­kaamme kaikki sen puolesta, että suoma­lai­set koke­vat kansa­lai­soi­keu­dek­seen käyt­tää valtaansa ja äänes­tä­vät.

Toivon, että tällä nyt alka­valla istun­to­kau­della voimme edel­leen keskus­tella raken­ta­vasti, väitel­lä­kin, mutta ennen muuta kuun­nella toisiamme kunnioit­ta­vasti.

Me toimimme tässä ajassa demo­kra­tian keula­ku­vana.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa