Pääministeri Petteri Orpon ilmoitus sosiaali- ja terveyspalveluista ja hyvinvointialueiden tilanteesta
Julkaistu:
Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Arvoisa puhemies,
hyvinvointialueilla tapahtuu nyt paljon. On tärkeää, että paitsi kansanedustajat myös kaikki suomalaiset saavat kokonaiskuvan tilanteesta. Siksi annan pääministerin ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista mielelläni. Kyse on ihmisten elämän, hyvinvoinnin ja arjen kannalta tärkeistä palveluista.
Perimme edelliseltä hallitukselta hallintomallin, joka ei ollut meille mieluinen. Mallin romuttaminen ja alusta aloittaminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto, kun sen kanssa oli painittu jo 15 vuotta. Hyvinvointialueiden työ oli juuri käynnistynyt. Hallitus päätti keskittyä siihen, että saamme nykyisen mallin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tuemme hyvinvointialueita, jotta ne onnistuvat työssään.
Työtä on valtavasti, ratkaistavat asiat vaikeita. Mahdoton tehtävä se ei silti ole.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kolme isoa haastetta: miten saamme palvelut, sekä suomeksi että ruotsiksi, toimimaan niin, että hoitoa ja tukea saa, kun sitä tarvitsee. Miten saamme osaavan henkilöstön riittämään ja miten saamme rahat riittämään.
Näiden kysymysten ratkaisemiseksi hallitus ja erityisesti ministerit Juuso ja Ikonen tekevät töitä joka päivä. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi hyvinvointialueet tekevät työtä joka päivä. Päätökset eivät ole helppoja. Sote-alueiden henkilöstö, virkakunta ja aluevaltuutetut ansaitsevat sen, että tuemme heitä työssään. He tekevät sitä alueiden ihmisiä varten.
Korjaamme, uudistamme ja kehitämme, jotta pystymme turvaamaan suomalaisille tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut, nyt ja tulevaisuudessa. Sitähän me kaikki tässä salissa ja alueilla haluamme. Haaste on yhteinen.
Puhun ensin rahasta. Kestävää hyvinvointia ja sote-palveluita ei voi turvata loputtomiin velkarahalla. On uudistettava.
Vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille siirtynyt rahoitus korotuksineen oli 22,5 miljardia. Ensi vuoden talousarvioon esitys on 26,2 miljardia. Kolmessa vuodessa hyvinvointialueiden rahoitus on siis kasvanut lähes neljällä miljardilla eurolla.
Olisiko viimein aika, että tässäkin salissa tunnustettaisiin, että välttämättömien säästötoimien keskelläkin hallitus on kyennyt löytämään miljardeja sote-menoihin?
Lisäämme rahoitusta myös tulevina vuosina, sillä väestön ikääntyminen tarkoittaa kasvavaa palveluiden tarvetta.
Hyvinvointialueiden arvio on, että ne ovat kyenneet järjestämään lakisääteiset palvelut riittävän yhdenmukaisesti ja väestön tarpeet huomioiden. Hoitoon pääsy ja hoidon aloitus ovat nopeutuneet. Hoitojonojen kasvu on kansallisesti pysähtynyt.
Huolta herättää hyvinvointialueiden velkaantuminen, joka on merkittävästi suurempaa kuin edellinen hallitus rahoituslakia tehdessään ennakoi.
Tämän hetken arvio on, että osa hyvinvointialueista pystyy kattamaan alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Kuusi aluetta otetaan nyt ministeriöiden tiukempaan ohjaukseen. Yhdessä haetaan keinoja, joilla tilanne saadaan oikenemaan.
Lakia alijäämien kattamisvelvoitteesta hallitus ei tule muuttamaan, sillä se on olennainen osa hyvinvointialueiden taloudellisten kannustimien kannalta.
Hyvinvointialueiden on onnistuttava kustannusten kasvun hillinnässä. Se tarkoittaa paitsi säästöjä myös entistä kustannustehokkaampia toimintatapoja.
Hyvä esimerkki on Tuiran terveysasemalla Oulussa pilotoitu omalääkärimalli. Tuttu lääkäri ja jatkuvuuteen perustuva hoito ovat vähentäneet lähetteitä päivystykseen ja kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Kokeiluja on nyt käynnissä eri puolilla Suomea. Tarkoituksena on levittää malli koko Suomeen.
Ensi vuoden alusta pääsemme vertailemaan sote-palveluiden yksikkökustannuksia hyvinvointialueilla. Kun tiedämme, miksi yksi alue pystyy tarjoamaan palvelua muita edullisemmin, pystymme monistamaan tehokkaimmat toimintatavat kaikille alueille.
Tahdomme saada kalliin vuokratyövoiman käytön kuriin. Ministeri Juuso on käynnistänyt selvityksen niin sanotusta Ruotsin mallista, jossa alueiden välisellä sopimuksella pyritään vähentämään vuokratyövoiman käyttöä.
Kehitämme soten rahoitusmallia, jotta se toimisi kannustavammin ja huomioisi nykyistä vahvemmin alueiden erityispiirteet väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien osalta. Samalla kannustamme hyvinvointialueita panostamaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimiin.
Rahoitusmalliin tehtävät muutokset alkavat vaikuttaa vuoden 2026 alusta.
Tarve osaavasta henkilöstöstä on sosiaali- ja terveyspalveluissa kova, ja se vain kovenee tulevina vuosina. Meidän on saatava alalle uusia tulijoita ja siellä jo olevat viihtymään ja jaksamaan työssään.
Työssä jaksamiselle tärkeitä ovat hyvä johtajuus ja työ merkityksellisyys. Se, että pääosan työajastaan voi käyttää työhön, jonka vuoksi alalle hakeutui. Siksi hallitus muiden muassa vähentää ammattihenkilöstön kirjallisten töiden, esimerkiksi erilaisten lausuntojen määrää.
Turvaamme sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyttä lisäämällä alan koulutuspaikkoja. Esimerkiksi lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja olemme jo lisänneet pysyvästi 70:llä. Ammattikorkeakouluissa on rahoitettu yli 1000 uutta aloituspaikkaa sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden ja röntgenhoitajien koulutukseen.
Selvää on, että tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuonna maahanmuuttovirasto myönsi sote-alalle jo yli 2000 työlupaa. Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että ulkomailla pätevöityneet sote-osaajat pääsevät Suomessa nopeasti osaamistaan vastaaviin töihin.
Myös henkilöstömitoituksen pienentäminen parantaa välillisesti henkilöstön riittävyyttä ja aiempaa joustavampaa käyttöä.
Tavoitteena on myös hyödyntää teknologiaa ja digitalisaatiota entistä paremmin hoivatyössä. Jo nyt esimerkiksi kotihoito pystyy lääkkeiden annosjakelijan avulla huolehtimaan, että asiakas saa oikean määrän oikeita lääkkeitä. Tämä säästää kotihoidon aikaa muuhun asiakastyöhön.
Suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin paranee, kun tukea ja hoitoa saa oikeaan aikaan, oikeasta paikasta. Tarvitsemme niin ennalta ehkäisyä, jonojen purkua ja muun muassa päivystyksen kuormituksen keventämistä.
Esimerkiksi terapiatakuulla ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluilla hallitus pyrkii puuttumaan lasten ja nuorten pahoinvointiin ennen kuin ongelmat kehittyvät pitkäkestoisiksi tai vaikeiksi. Psykoterapiapalveluiden saatavuutta vahvistetaan uudistamalla psykoterapeuttien koulutusta ja tekemällä siitä osittain maksutonta.
Hallituksen tavoite purkaa hoitojonoja Kela-korvauksen avulla ei toiminut toivotulla tavalla. Siksi ministeri Grahn-Laasonen on nyt tuonut uuden esityksen Kela-korvausten asteittaiseksi uudistamiseksi. Yksi merkittävimmistä muutoksista on Kela-korvauskokeilu, jolla 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Hintakatolla varmistamme, että korvaus ei valu hintoihin.
Korotamme myös Kela-korvauksia palveluissa, joita julkisella puolella on heikosti saatavissa. Lapsettomuudesta kärsiviä hallitus tukee palauttamalla hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.
Digitalisaatio nopeuttaa hoitoon pääsyä. Digiklinikat voivat parhaimmillaan mahdollistaa hoidon saamisen jopa minuuteissa, kotisohvalla. Tämä vapauttaa lääkärin aikaa terveysasemalla niille, joille digitaaliset palvelut eivät ole vaihtoehto.
Tärkeää myös on, että ihminen ohjautuu hoitoon oikeaan paikkaan. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on otettu käyttöön liikkuva GerBiili-yksikkö kotihoidossa ja hoivakodeissa työskentelevien ammattilaisten tueksi. Yksikkö neuvoo, auttaa ja tekee tarvittaessa kotikäynnin, jolla voidaan välttää asiakkaan joutuminen päivystykseen turhaan. Tämä on vähentänyt yli 75-vuotiaiden päivystyskäyntejä puolessa vuodessa 10 prosenttia.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi vanhuspalvelut saavat kansallisessa asiakaskyselyssä hyviä arvosanoja. Yli puolet kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista antoi arvosanaksi 9 tai 10, kun heiltä kysyttiin, kuinka mielellään he suosittelisivat palvelua läheisilleen. Täysiä kymppejä antoi useampi kuin joka kolmas vastaaja. Tuloksissa ei ole juuri eroa pari vuotta sitten tehtyyn kyselyyn.
On tärkeää muistaa, että moni muukin asia sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii hyvin.
Korjattavaa, uudistettavaa ja kehitettävää on paljon. Suomalaiset voivat luottaa siihen, että niin hallituksessa kuin hyvinvointialueille tehdään tinkimättömästi töitä sen eteen, että tässä myös onnistumme.
