Päämi­nis­teri Alexan­der Stubb antoi edus­kun­nalle ilmoi­tuk­sen ener­gia­po­li­tii­kan koko­nai­suu­desta 7.10.2014. Alla ilmoi­tus koko­nai­suu­dess­saan.

Arvoisa puhe­mies,

Kun me täällä tänä päivänä puhumme ener­gia­po­li­tii­kasta, puhumme itse asiassa monista muis­ta­kin asioista. Ener­gia­po­li­tiikka on ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa sekä talous- ja työl­li­syys­po­li­tiik­kaa. Ener­gia­po­li­tiikka on myös huolto- ja omava­rai­suutta ? sekä EU-, ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa.

Siksi on äärim­mäi­sen tärkeää, että koko edus­kunta pääsee näistä suurista koko­nai­suuk­sista keskus­te­le­maan. Käsit­te­len tässä ilmoi­tuk­ses­sani ener­gia­rat­kai­suja näistä näkö­kul­mista.

Arvoisa puhe­mies,

Maapallo ja sen luonto on meillä vain lainassa meidän jälkeemme tule­vilta suku­pol­vilta. Ihmi­sen tieteel­li­nen, tekni­nen ja talou­del­li­nen kehi­tys on varjo­puo­le­naan tuonut muka­naan myös suuria riskejä. Ilmas­ton­muu­tos, luon­non­va­ro­jen liika­käyttö ja ympä­ris­tön pilaa­mi­nen ovat ihmis­kun­nan suurim­pia uhkia. Maapallo ja sen ekosfääri voidaan pilata myös lopul­li­sesti.

Kansain­vä­li­sen ilmas­to­pa­nee­lin uusin raportti osoit­taa, että ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi tehdyt toimet eivät ole riit­tä­viä. Uhka pysty­tään torju­maan vain kansain­vä­li­sellä yhteis­työllä. Tarvi­taan laaja sitou­tu­mi­nen globaa­lien pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Siksi asia on korkealla YK:n agen­dalla. Seuraava toivo sito­vam­masta kansain­vä­li­sestä sopi­muk­sesta on 2015 Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­sen yhtey­dessä. Ilman sito­vaa sopi­musta, olemme ehkä lopul­li­sesti myöhäs­ty­neet.

Ilmas­ton­muu­tosta ei siis ratkaista yksin. Meidän­kin ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tiik­kamme perus­tuu EU:ssa yhdessä tehtä­viin ratkai­sui­hin. EU:n vuoteen 2020 asete­tut tavoit­teet kuulu­vat pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen, uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­nen ja ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen. Nämä tavoit­teet ovat toteu­tu­massa aina­kin pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen ja uusiu­tu­van ener­gian osalta.

Näiden tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi teimme 2010 merkit­tä­viä ener­gia­po­liit­ti­sia linjauk­sia: ener­gia­te­hok­kuus­toi­mia, uusiu­tu­van ener­gian ohjelma sekä peri­aa­te­pää­tök­set kahden uuden ydin­voi­mayk­si­kön raken­ta­mi­sesta. Näillä linjauk­silla halut­tiin paran­taa myös Suomen ener­giao­ma­va­rai­suutta sekä vahvis­taa kilpai­lu­ky­kyä.

Arvoisa puhe­mies,

Tästä pääsem­me­kin toiseen aihee­seen, eli talous-, teol­li­suus- ja työl­li­syys­po­liit­ti­seen näkö­kul­maan. Talou­den ja ympä­ris­tön hyvin­vointi eivät ole tois­tensa vasta­koh­tia ? ellemme ehdoin tahdoin poli­tii­kal­lamme niistä sellai­sia tee. Tavoit­tei­den kustan­nus­te­hok­kaassa toteu­tuk­sessa ei ole täysin onnis­tuttu euroop­pa­lai­sella tasolla. On huoleh­dit­tava että tehok­kaim­mat tavat vähen­tää pääs­töjä voit­ta­vat mark­ki­noilla. Mitä pienem­min kustan­nuk­sin pääs­töjä vähen­ne­tään, sitä enem­män niitä on samoilla resurs­seilla mahdol­li­suus vähen­tää.

Tiukka pääs­tö­ta­voite ja toimiva pääs­tö­kauppa ovat tehok­kain tapa tämän toteut­ta­mi­seksi. Uusiu­tu­van ener­gian ja ener­gia­te­hok­kuu­den osalta EU:n tavoit­teet eivät saa liiaksi sitoa jäsen­maita toimeen­pa­ne­masta tehok­kaim­pia keinoja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi. Liian sito­vat velvoit­teet näiden osalta sotke­vat pääs­tö­kau­pan toimi­vuutta. Pääs­tö­jen teho­kas vähen­tä­mi­nen on pääasia.

Pääs­töillä täytyy siten olla mark­ki­na­hinta. Silloin talous­kasvu ja ekolo­gi­nen kestä­vyys ovat tasa­pai­nossa. Tällä tavalla seulou­tu­vat siis myös tehok­kaim­mat keinot pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi. Näin ne myös toteu­tu­vat tehok­kaina inves­toin­teina ja kilpai­lu­ky­kyi­senä tuotan­tona. Vain sellai­set ratkai­sut voivat olla myös kansain­vä­li­siä vien­ti­tuot­teita.

Euroo­pan kunnian­hi­moi­nen ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tiikka ei ole tähän mennessä tuot­ta­nut halu­tun­laista vihreän talou­den kasvua ja vien­ti­teol­li­suu­den työpaik­koja clean­tech -alalle. Parem­min toteu­tet­tuna ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tiikka ei ole talous- työl­li­syys- ja teol­li­suus­po­li­tii­kan kanssa risti­rii­dassa, vaan kulkee päin­vas­toin käsi kädessä.

Arvoisa puhe­mies,

Sitten kolman­teen näkö­kul­maan: maail­man­po­liit­ti­nen tilanne - ei vähi­ten Venä­jän toimet Ukrai­nassa - on koros­ta­nut harkin­taa ener­gia­rat­kai­su­jen suhteen myös ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesta näkö­kul­masta. Ener­gian käyttö painos­tus­kei­nona on otet­tava huolel­li­sesti huomioon riskia­na­lyy­seis­sämme.

Valtio­neu­vos­ton päätös huol­to­var­muu­den tavoit­teista viime vuodelta totesi, että: ?ener­gia­huol­to­var­muu­den tulee perus­tua moni­puo­li­siin ener­gia­läh­tei­siin ja polt­toai­nei­siin, riit­tä­vään ja hajau­tet­tuun ener­gian­tuo­tan­toon sekä toimin­ta­var­moi­hin siirto- ja jake­lu­jär­jes­tel­miin?.

Tuon­tie­ner­giamme on pääosin kivi­hiiltä, öljyä, kaasua ja sähköä. Näiden korvaa­mi­nen mahdol­li­sim­man nopeasti uusiu­tu­villa ener­gian­läh­teillä ja ydin­voi­malla vähen­tää pääs­töjä ja korvaa tuon­tie­ner­giaa.

Moni kansa­lai­nen on ymmär­ret­tä­västi ollut tästä näkö­kul­masta huolis­saan Fenno­voi­man vähem­mis­tö­omis­tuk­sen siir­ty­mi­sestä ja laite­toi­mit­ta­jan vaih­dok­sesta Venä­jän valtion omis­ta­malle Rosa­to­mille. Fenno­voima haki täyden­nystä peri­aa­te­pää­tök­seen laitos­toi­mit­ta­jan muutok­sen vuoksi, mutta ei siis pyytä­nyt jatkoai­kaa peri­aa­te­pää­tök­selle. Sen on tehtävä päätös raken­nus­lu­van hake­mi­sesta ensi kesään mennessä. Päätök­seen lisät­tiin ehto noin 60 % suoma­lai­sesta ? tai vaih­toeh­toi­sesti EU/​ETA - omis­tuso­suu­desta.

Fenno­voima on enem­mis­töl­tään suoma­lai­so­mis­tei­nen. Se on suoma­lais­ten operoima laitos, joka sijait­see Suomessa. Siten se vähen­tää Suomen riip­pu­vuutta venä­läi­sestä ener­giasta, vaikka moni intui­tii­vi­sesti toisin ajat­te­lee. Fenno­voi­man hanke vähen­täisi valmis­tues­saan tarvetta tuon­tie­ner­gi­aan. Totta kai se siten vähen­tää ener­gia­riip­pu­vuutta Venä­jästä.

Toinen stra­te­gi­sesti merkit­tävä hanke tästä näkö­kul­masta on Baltic connec­tor kaasu­put­ken Viron ja Suomen välille. Silloin meillä olisi käytös­sämme vaih­toehto Venä­jältä suoraan putkea pitkin tuota­valle kaasulle. Neuvot­te­lut tähän liit­ty­västä LNG -termi­naa­lista ovat Viron kanssa käyn­nissä.

Ilmas­to­po­li­tii­kan, huol­to­var­muu­den, kaup­pa­ta­seen ja suoma­lai­sen työl­li­syy­den näkö­kul­masta on ongel­mal­lista, että kivi­hii­len käyttö Suomessa on lisään­ty­nyt viime vuosina ? aivan viime aikoja lukuun otta­matta. Syynä tähän on ollut kivi­hii­len maail­man­mark­ki­na­hin­nan nopea lasku sekä parin vuoden takai­nen turpeen veron koro­tus ja sitä vastaava metsä­hak­keen syöt­tö­ta­rif­fin leik­kaus.

Koti­mai­sen turpeen ja metsä­hak­keen käyttö kivi­hii­len sijasta olisi ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­pää, paran­taisi kaup­pa­ta­setta jättäen rahat koti­maa­han ? ja olisi satsaus suoma­lai­seen työhön. Halli­tuk­sen talous­po­liit­ti­nen minis­te­ri­va­lio­kunta linjasi tänään, että turpeen ja metsä­hak­keen osalta tulemme teke­mään ratkai­suja, jotka varmis­ta­vat niiden kilpai­lu­ky­vyn suhteessa kivi­hii­leen. Jatko­val­mis­telu asiassa on elin­kei­no­mi­nis­teri Vapaa­vuo­rella ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Rinteellä.

Arvoisa puhe­mies,

Suomen vahvuus on ener­gia­jär­jes­tel­män moni­puo­li­suus. Sen vaali­mi­nen vähen­tää haavoit­tu­vuutta ja lisää mahdol­li­suuk­sia toimia kette­rästi nopeasti muut­tu­vassa toimin­taym­pä­ris­tössä. Sääoloista riip­pu­vien tuotan­to­muo­to­jen eli tuuli- ja aurin­ko­voi­man ohella Suomessa tarvi­taan riit­tä­västi vakaata kapa­si­teet­tia, jota ydin­voima pystyy tarjoa­maan.

Kaikki kannat­ta­vat kivi­hii­lestä luopu­mista ener­gian­tuo­tan­nossa kustan­nus­te­hok­kaasti ja huol­to­var­muutta vaaran­ta­matta. Käytän­nössä tämä edel­lyt­tää kivi­hii­len korvaa­mista ydin­voi­malla. Bioener­gian täysi­mää­räi­sen hyödyn­tä­mi­sen lisäksi esimer­kiksi tuuli- ja aurin­ko­voi­man osuu­den kasvat­ta­mi­nen on myös tärkeää. Ilman ydin­voi­maa tavoi­tetta ei kuiten­kaan saavu­teta lähi­vuo­si­kym­me­ninä.

Ener­gian omava­rai­suu­desta huoleh­ti­mi­nen vahvis­taa myös Suomen kansan­ta­loutta. Esimer­kiksi ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen synnyt­tää merkit­tä­viä lisäin­ves­toin­teja paitsi ener­gia­sek­to­rille, myös raken­ta­mi­seen ja monille inves­toin­ti­hyö­dyk­keitä tuot­ta­ville toimia­loille.

Arvioi­den perus­teella inves­toin­neista synty­vät lisä­tu­lot piris­tä­vät myös kulu­tusta. Nämä hyödyt on mahdol­lista saavut­taa ilman valtion tukia. Tämä on ener­gia­sek­to­rilla myön­tei­nen poik­keus.

Miksi halli­tus ei esit­tä­nyt TVO:n peri­aa­te­pää­tök­selle jatkoai­kaa? Yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun arvioi­mi­nen ydin­e­ner­gian kohdalla on aina herkkä kysy­mys. Molem­mista näistä, kuten aina ennen­kin kaikista ydin­voi­ma­pää­tök­sistä, äänes­tet­tiin halli­tuk­sessa. TVO ei vali­tet­ta­vasti pysty­nyt anta­maan varmuutta inves­toin­nin toteut­ta­mi­sesta. Päätös ei olisi siten tuonut muka­naan toivot­tua talous­kas­vua tai yhtään uutta työpaik­kaa.

Päätös olisi sen sijaan tuonut jatku­vaa epävar­muutta ener­gia­rat­kai­sui­himme. TVO:n peri­aa­te­pää­tös on edel­leen voimassa ensi kesään saakka. Sen jälkeen pöytä on puhdas myös muille operaat­to­reille mahdol­li­sesti hakea peri­aa­te­pää­töstä. Myös TVO on erit­täin terve­tul­lut hake­maan uutta päätöstä aika­naan. Päätös selkeyt­tää tilan­netta myös muiden ener­gia­muo­to­jen ? kuten uusiu­tu­vien - inves­toin­tien suhteen.

Arvoisa puhe­mies,

Komis­sio antoi talvella esityk­sensä vuoteen 2030 ulot­tu­vasta ener­gia- ja ilmas­to­pa­ke­tista. Se on jatkoa 2020 tavoit­teille. Paketti on parin viikon kulut­tua Eurooppa-neuvos­tossa. Kunnian­hi­moi­suus ilmas­to­po­li­tii­kassa jatkuu, mutta keinoi­hin on haettu jous­ta­vuutta ja kustan­nus­te­hok­kuutta.

Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen asetet­tiin tärkeäm­pään rooliin. Pääl­lek­käi­set tavoit­teet ja ohjaus­kei­not ovat sotke­neet toisi­aan ja johta­neet ylikom­pen­soi­viin tuki­jär­jes­tel­miin. Tämä on haitan­nut ener­gian sisä­mark­ki­noita ja laske­nut pääs­tö­oi­keuk­sien hintaa ? mutta samalla nosta­nut pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen koko­nais­kus­tan­nusta merkit­tä­västi.

Pääs­tö­jen kaik­kia sitova vähen­nys­ta­voite olisi 40 % vuoteen 2030 mennessä. Uusiu­tu­van ener­gialle asetet­tiin asetet­tai­siin 27 %:n ja ener­gia­te­hok­kuu­delle 30 % EU:n laajui­nen tavoite. Nämä kaksi eivät ole sito­via jäsen­maille. Pake­tin yhtey­dessä annet­tiin lakie­si­tys pääs­tö­kau­pan mark­ki­na­re­ser­vistä. Se on terve­tul­lut uudis­tus, jonka tarkoi­tuk­sena on estää jatkossa epäta­sa­pai­no­jen synty­mi­sen pääs­tö­kaup­paan.

Ener­giain­ten­sii­vi­set teol­li­suu­de­na­lat saavat jatkos­sa­kin poik­keuk­sen ilmais­ten pääs­tö­oi­keuk­sien muodossa nykyi­sessä muodos­saan. Näin huoleh­di­taan ener­gia­te­hok­kaan teol­li­suu­temme kilpai­lu­ky­vystä ja este­tään pääs­töjä vain siir­ty­mistä hiili­vuo­tona Euroo­pan ulko­puo­lelle.

Tämä on päälin­joil­taan hyvä koko­nai­suus ilmas­to­po­li­tii­kan, kustan­nus­te­hok­kuu­den ja Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn kannalta. Jäsen­mailla on aiem­paa suurempi vapaus valita keinot pääs­tö­vä­hen­nyk­siin ja uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­seksi. Kustan­nus­ten jakau­tu­mi­sen suhteen jäsen­mai­den välillä on kuiten­kin oltava oikeu­den­mu­kai­nen.

Arvoisa puhe­mies,

Euroo­pan unio­nin on oltava ilmas­to­po­li­tii­kan edel­lä­kä­vijä maail­massa. Suomen taas pitää näyt­tää esimerk­kiä Euroo­passa. Haluamme silti samalla säilyt­tää Suomen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa vaaran­taa teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme.

Suomi on sitou­tu­nut toimiin ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi. Vähen­nämme pääs­töjä vuoden 1990 tasosta 80-95 prosen­tilla vuoteen 2050 mennessä. Haaste on valtava. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi ener­gia­jär­jes­telmä on muutet­tava lähes pääs­töt­tö­mäksi. Toimia vaadi­taan sekä valtiolta, yrityk­siltä, että meiltä jokai­selta suoma­lai­selta. Kulu­tus­tot­tu­mus­temme on muutut­tava ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­mäksi.

Parla­men­taa­ri­sen ener­gia- ja ilmas­to­ko­mi­tean työ on tässä erit­täin arvo­kas. Ener­gia- ja ilmas­to­ky­sy­myk­set ovat vaiku­tuk­sil­taan niin suuria, että on hyvä saada laaja kansal­li­nen yhtei­sym­mär­rys poli­tii­kan päälin­joista pidem­mällä aika­vä­lillä.

?Uusiu­tu­via vai ydin­voi­maa? ei siten ole oikea kysy­myk­se­na­set­telu. Uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den poten­ti­aali kasvaa ja kustan­nuk­set laske­vat koko ajan. Tarvit­semme silti sekä uusiu­tu­via että ydin­voi­maa. Vain siten voimme korvata fossii­li­set polt­toai­neet ja tuon­tie­ner­gian. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti pääs­tö­töntä Suomea luomalla uutta hyvin­voin­tia tule­vai­suu­teen.

Globaali ener­gian­tarve kasvaa nopeasti. Ensi vuoden Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­sessa tämä on sovi­tet­tava yhteen pääs­tö­jen hillit­se­mi­sen kanssa. Pääs­tö­jen kasvun hillit­se­mi­seksi vaiku­te­taan parhai­ten otta­malla kehi­tys­maissa suoraan käyt­töön uusinta ja puhtainta uusiu­tu­van ener­gian tekno­lo­giaa sekä ener­gia­te­hok­kaita ratkai­suja. Ener­gia- ja ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian vienti onkin nopeassa kasvussa ja sillä on suuri työl­lis­tävä merki­tys.

Edis­tyk­sel­li­nen ener­gia- ja ympä­ris­tö­tek­no­lo­gia muodos­taa maail­man­mark­ki­noi­den ehkä nopeim­min kasva­van liike­toi­min­ta­po­ten­ti­aa­lin. Suomen tulee saada koko­aan suurempi osuus kasva­vista maail­man­mark­ki­noista.

Suomi on maail­man kärkeä esimer­kiksi yhdis­te­tyn lämmön- ja sähkön­tuo­tan­nossa sekä bioener­gian hyödyn­tä­mi­sessä. Myös esimer­kiksi tuuli­voi­ma­tek­no­lo­gia, integroi­dut aurin­koe­ner­gia­jär­jes­tel­mät sekä sähkö­au­tot ovat nopeasti kasva­via ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian aloja. Niis­sä­kin suoma­lai­silla on niin halu­tes­saan kaikki mahdol­li­suu­det menes­tyä globaa­listi.

Suoma­lai­sen työn ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen ja maapal­lon pelas­ta­mi­nen onnis­tu­vat yhdessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa