Suomen vahvuus on osaava ja koulu­tettu kansa. Suomessa jokai­sen on saatava oppia ja koulut­tau­tua mahdol­li­sim­man hyvin perhe­taus­tasta tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

Kansain­vä­li­nen kilpailu osaa­jista kiris­tyy, ja tule­vai­suu­den kasvu edel­lyt­tää meiltä entistä vahvem­paa koulu­tus­ta­soa ja korkeam­paa osaa­mista, kirjoit­taa opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen osaa­mista käsit­te­le­vässä pamfle­tis­saan.

Koulu­tuk­sessa on kyse mahdol­li­suuk­sien ja näkö­alo­jen raken­ta­mi­sesta. Koulu­tuk­sen avulla luomme ihmi­sille kuvia tule­vai­suu­den mahdol­li­suuk­sista ja huomi­sen unel­mista. Jokai­sen nuoren on saatava tunne siitä, että koulu­tus kannat­taa. Vahva yleis­si­vis­tys antaa pohjan tule­vai­suu­den taidoille ja todel­li­set edel­ly­tyk­set myös jatku­valle oppi­mi­selle.

Kaikille yhtei­nen perus­koulu on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kirkas tähti. Se tuot­taa kansain­vä­li­sesti erin­omai­sia tulok­sia tasa-arvoi­sesti, asuin­paik­kaan tai perhe­taus­taan katso­matta. Suomi on onnis­tu­nut yhdis­tä­mään koulu­tus­jär­jes­tel­mässä korkean laadun ja tasa-arvon. Yksi suurim­mista vahvuuk­sis­tamme ovat maail­man parhaat opet­ta­jat, joiden ammat­ti­tai­toon voi aina luot­taa. Näitä arvok­kaita ominai­suuk­sia meidän on enti­ses­tään vahvis­tet­tava.

Työn murros, tekno­lo­gian kehi­tys, väes­tön ikään­ty­mi­nen ja ikäluok­kien piene­ne­mi­nen aset­ta­vat ennen­nä­ke­mät­tö­miä haas­teita myös meidän koulu­tus­jär­jes­tel­mäl­lemme. Koulu­tus on viime kädessä se yhteis­kun­nan voima­vara, jolla tuemme ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia mukau­tua maail­man muutok­seen. Kaik­kien on voitava luot­taa siihen, että juuri hänelle käy hyvin.

Tasa-arvo syntyy yhtä­läi­sistä mahdol­li­suuk­sia oppia ja tavoi­tella unel­mi­aan.

Tärkeintä on luoda kaikille suoma­lai­sille vahvat sivis­tyk­sel­li­set perus­val­miu­det, kielel­li­set ja mate­maat­ti­set taidot. Tasa-arvo syntyy yhtä­läi­sistä mahdol­li­suuk­sia oppia ja tavoi­tella unel­mi­aan.

Suomi ei saa menet­tää osaa­mi­seen, sivis­tyk­seen ja tietee­seen perus­tu­nutta kilpai­lue­tu­aan. Suoma­lais­ten oppi­mis­tu­lok­set ja koulu­tus­taso ovat kään­ty­neet laskuun. Korkea­kou­lu­tet­tu­jen osuus jää meillä nyt jo alle OECD-maiden keskiar­von. Kokoo­mus haluaa nostaa Suomen koulu­tus­ta­soa ja varmis­taa maamme kasvun ja hyvin­voin­nin myös tule­vai­suu­dessa. Pienenä maana meillä ei voi olla muuta menes­ty­mi­sen stra­te­giaa, kuin olla maail­man osaa­vin kansa­kunta.

Katse varhai­siin vuosiin

Laadu­kas varhais­kas­va­tus on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme ensim­mäi­nen askel. Siihen osal­lis­tu­mi­nen on lapsen oikeus. Suomessa varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen on vähäi­sem­pää kuin pohjois­maissa ja muissa OECD-maissa. Päivä­ko­deissa leiki­tään ja opitaan perus­tai­toja. Varhais­kas­va­tus myös tasaa lasten lähtö­koh­tien eroja oppi­mis­tu­lok­sissa, vahvis­taa koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa ja ehkäi­see syrjäy­ty­mistä. Aivan liian moni lapsi jää koko­naan ulko­puo­lelle. Erityi­nen ongelma on, että vähi­ten osal­lis­tu­vat ne lapset, jotka hyötyi­si­vät varhais­kas­va­tuk­sesta kaik­kein eniten.

Suoma­lai­nen koulu­tus­jär­jes­telmä on yksi maail­man tasa-arvoi­sim­mista. Vahvis­ta­malla koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon toteu­tu­mista kaik­kialla Suomessa takaamme sen, että kaikki lapset ja nuoret pysy­vät mukana. Suomella ei voi olla muuta tule­vai­suu­den stra­te­giaa, kuin olla maail­man osaa­vin maa. Tähän tavoit­tee­seen pääsemme ainoas­taan takaa­malla tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det kaikille aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tuk­seen saakka.

Tehdään esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista niin, että kaikki 5-6 -vuoti­aat pääse­vät osal­lis­tu­maan maksutta.

Alen­ne­taan varhais­kas­va­tuk­sen maksuja asteit­tain. Pitkän aika­vä­lin tavoit­teena on koko ikäluo­kan maksu­ton varhais­kas­va­tus (20h/​vk).

Raken­ne­taan päivä­ko­dista, esikou­lusta ja perus­kou­lun ensim­mäi­sistä luokista sauma­ton jatkumo, jossa lapsi pääsee etene­mään omaa, yksi­löl­listä tahtia.

Perus­kou­lun on täytet­tävä lupaus siitä, että jokai­nen saa riit­tä­vän osaa­mi­sen ja taidot jatko-opin­noissa ja elämässä pärjä­täk­seen. Tämä tarkoit­taa entistä yksi­löl­li­sem­piä oppi­mi­sen polkuja ja entistä yksi­löl­li­sem­pää tukea esimer­kiksi oppi­mis­vai­keuk­sista kärsi­ville oppi­laille. Vahva yleis­si­vis­tys on pärjää­mi­sen edel­ly­tys.

Luodaan tarkis­tus­pis­teet osaa­mi­sen varmis­ta­mi­seen perus­kou­lussa painot­taen alku­päätä – siellä osaa­mi­sen pohja luodaan.

Varmis­te­taan, että jokai­sella on riit­tävä ja hyvä luku­taito. Vahva luku­taito ja kirjal­li­set valmiu­det ovat kaiken myöhem­män oppi­mi­sen pohja.

Opet­ta­jilla pitää olla enem­män aikaa opet­ta­mi­seen. Vähen­ne­tään laki­sää­tei­siä suun­ni­tel­mia, rapor­toin­tia ja muuta pape­ri­työtä.

Tuetaan haas­ta­villa alueilla toimi­via päivä­ko­teja ja kouluja tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sella. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon on toteu­dut­tava koko Suomessa.

Alen­ne­taan opis­ke­lun kustan­nuk­sia lukioissa ja toisen asteen amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa. Kenen­kään koulut­tau­tu­mi­nen ei saa olla kustan­nuk­sista kiinni.

Kiusaa­mi­seen on puutut­tava aina. Koulu­jen vastuu tässä on yksi­se­lit­tei­nen. Jokai­sen lapsen on saatava kasvaa ja elää omana ainut­laa­tui­sena itse­nään ilman pelkoa.

Tehdään harras­tus­ta­kuusta totta. Jokai­selle lapselle ja nuorelle tarjo­taan mahdol­li­suus aina­kin yhteen mielui­saan harras­tuk­seen. Helpo­te­taan harras­tuk­siin pääsyä järjes­tä­mällä niitä kouluilla ilta­päi­viin.

Päivä­ko­tien aukio­loai­ko­jen jous­toja lisä­tään. Päivä­ko­ti­paik­ko­jen pitää löytyä kotien läheltä tai työmat­kan varrelta. Yksi­tyis­ten ja kunnal­lis­ten päivä­ko­tien on täyden­net­tävä toisi­aan. Palve­luse­te­leillä mahdol­lis­te­taan palve­lui­den jous­tava käyttö.

Neuvo­lat, päivä­ko­dit, koulut ja kodit yhteis­työssä lasten parhaaksi: kootaan palve­luja samo­jen katto­jen alle toimi­viin, terveel­li­siin ja turval­li­siin tiloi­hin.

Noste­taan Suomen koulu­tus­ta­soa

Perus­kou­lumme raken­net­tiin aikana, joka näytti kovin toisen­lai­selta kuin nyky­päi­vän Suomi. Lasten taus­tat ovat aiem­paa moni­nai­sem­mat. Tekno­lo­gia avaa uusia mahdol­li­suuk­sia oppi­mi­seen, mutta samalla tämän päivän koulu kilpai­lee lasten ja nuor­ten huomiosta ennen­nä­ke­mät­tö­män infor­maa­tio­tul­van keskellä. Suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tärkein vahvuus ovat tässä­kin suhteessa maail­man parhaat opet­ta­jat.

Suomella ei pienenä maana voi olla muuta osaa­mi­sen stra­te­giaa, kuin olla osaa­vin kansa­kunta. Koulu­tuk­sen on annet­tava vahva pohja myös uuden osaa­mi­sen hank­ki­mi­selle ja jatku­valle oppi­mi­selle. Tule­vai­suu­den kasvun, menes­tyk­sen ja hyvin­voin­nin perusta raken­ne­taan vahvalla yleis­si­vis­tyk­sellä, korkealla osaa­mi­sella, kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sellä tieteellä ja tutki­muk­sella.

Noste­taan Suomen koulu­tus­ta­soa niin, että vähin­tään puolet nuorista aikui­sista suorit­taa korkea­kou­lu­tut­kin­non joko ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tai yliopis­tossa.

Ovet auki korkea­kou­luun. Anne­taan kaikille ahke­rille, uteliaille ja tiedon­ja­noi­sille ihmi­sille mahdol­li­suus opis­kella korkea­kou­lussa ja uudis­te­taan opis­ke­li­ja­va­lin­toja niin, ettei korkea­kou­luun haeta, vaan siir­ry­tään. Korkea­kou­luun tullessa ei ole vält­tä­mä­töntä tietää, miksi haluaa isona tulla. Tätä tarkoi­tusta palve­le­vat jo nyt aiem­paa laajem­mat kandi­daat­tioh­jel­mat.

Tarjo­taan jokai­selle opet­ta­jalle mahdol­li­suus täyden­tää osaa­mis­taan ja saada lisää koulu­tusta. Kannamme vastuuta opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen veto­voi­masta ja opet­ta­jien arvos­tuk­sesta.

Vähen­ne­tään koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mistä toisella asteella. Jokai­sella toiselle asteelle tule­valla on oltava opis­ke­lun taidot, moti­vaa­tio ja koke­mus oman alan löytä­mi­sestä. Varmis­te­taan, että jokai­nen opis­ke­lija saa ansait­se­mansa ja lain edel­lyt­tä­mät henki­lö­koh­tai­set suun­ni­tel­mat. Tavoit­teena ei voi olla vähem­pää kuin se, että koko ikäluokka suorit­taa toisen asteen tutkin­non.

Inves­toi­daan korke­aan osaa­mi­seen ja tutki­muk­seen. Siihen tulee olla mahdol­lista ja miele­kästä sijoit­taa myös yksi­tyistä rahaa kuiten­kin niin, että tutkinto-opis­kelu on aina opis­ke­li­jalle maksu­tonta.

Otetaan määrä­tie­toi­sia aske­leita kohti tutki­mus ja inno­vaa­tio­toi­min­nan 4 prosen­tin rahoi­tuso­suutta brut­to­kan­san­tuot­teesta. Tavoite on saavu­tet­ta­vissa 2030 mennessä. Laajen­ne­taan suoma­lai­sen tieteen rahoi­tus­poh­jaa ja kannus­te­taan korkea­kou­luja laajaan yhteis­työ­hön ympä­röi­vän yhteis­kun­nan kanssa.

Vahvis­te­taan yliopis­to­jen auto­no­miaa jatka­malla pääomit­ta­mista.

Suun­na­taan yritys­ten tukia uudel­leen tuke­maan tutki­musta ja inno­vaa­tioita sekä kannus­te­taan sellais­ten osaa­mis­kes­kit­ty­mien synnyt­tä­mi­seen, joissa tutki­mus, työelämä ja julki­nen sektori – tiedon käyt­tä­jät ja tiedon tuot­ta­jat – toimi­vat yhdessä.

Avoin, kansain­vä­li­nen Suomi

Kokoo­mus on puolue, joka uskoo oikeus­val­tioon, demo­kra­ti­aan, mark­ki­na­ta­lou­teen ja ihmi­soi­keuk­siin. Olemme sitou­tu­neet kaikessa toimin­nas­samme länsi­mais­ten arvo­jen puolus­ta­mi­seen ja niiden edis­tä­mi­seen. Kokoo­mus uskoo euroop­pa­lai­suu­teen, kannat­taa kansain­vä­listä yhteis­työtä ja edis­tää avointa, yhden­ver­taista yhteis­kun­taa.

Suomi menes­tyy avoi­mena, euroop­pa­lai­sena osaa­jayh­teis­kun­tana. Se edel­lyt­tää korkeaa koulu­tus­ta­soa, nopeaa uuden omak­su­mista sekä kannus­ta­vaa toimin­taym­pä­ris­töä luovuu­delle, yrit­tä­mi­selle ja työl­lis­tä­mi­selle. Se edel­lyt­tää myös aktii­vi­sia toimia kansain­vä­lis­ten yhteyk­sien lisää­mi­seksi kaikille.

Suomen on oltava houkut­te­leva maa kansain­vä­li­sille huip­puo­saa­jille. Piden­ne­tään suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­nei­den oles­ke­lu­lu­pia ja helpo­te­taan Suomessa opis­kel­lei­den ulko­maa­lais­ten integroi­tu­mista työmark­ki­noille.

Haluamme, että jokai­selle opis­ke­li­jalle tarjo­taan mahdol­li­suus kansain­vä­li­seen vaih­toon jo toisella asteella. Viimeis­tään korkea­kou­luissa tutkin­toi­hin tulee sisäl­tyä kansain­vä­lis­ty­mis­jakso.

Kokoo­mus haluaa, että maahan­muut­ta­ja­taus­tai­set lapset ja nuoret löytä­vät yhden­ver­tai­sen paik­kansa yhteis­kun­nas­tamme. Vahvis­te­taan koti­mais­ten kiel­ten oppi­mista ja luodaan tarkas­tus­pis­teet koulu­po­lun eri vaihei­siin. Ensim­mäi­sen polven maahan­muut­ta­ja­las­ten oppi­mis­tu­lok­sissa voi olla aineesta riip­puen jopa kahden vuoden ero kanta­väes­töön verrat­tuna. Riit­tä­vien perus­val­miuk­sien ja osaa­mis­ta­voit­tei­den on toteu­dut­tava kaikille.

Perheen kotou­tu­mis­suun­ni­tel­maan on liitet­tävä perheen alle koului­käis­ten lasten varhais­kas­va­tus ja esio­pe­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen. Samalla on paino­tet­tava kielen oppi­mi­sen merki­tystä.

Vastus­tamme kaik­kea rasis­mia, kiusaa­mista ja viha­pu­hetta. Erityi­sesti lasten ja nuor­ten kanssa työs­ken­te­le­villä on oltava riit­tävä osaa­mi­nen kohdata ja puut­tua viha­pu­hee­seen ja rasis­miin. On osa kaik­kien yleis­si­vis­tystä oppia ja ymmär­tää, mikä on toista ihmistä kunnioit­ta­vaa käytöstä.

Lisä­tään kansain­vä­li­siä päivä­ko­teja ja kouluja sekä englan­nin­kie­li­sen opis­ke­lun vaih­toeh­toja osaa­jien ja heidän perhei­densä houkut­te­le­mi­seksi Suomeen.

Pois­te­taan edel­leen koulu­tus­vien­nin esteitä ja vahvis­te­taan suoma­lai­sen koulu­tus­osaa­mi­sen roolia osana kehi­ty­syh­teis­työtä.

Tule­vai­suus vaatii jatku­vaa oppi­mista

Tule­vai­suu­den työ vaatii enem­män osaa­mista. Koulu­tuk­sen on annet­tava hyvä pohja jatku­valle oppi­mi­selle ja uuden osaa­mi­sen hank­ki­mi­selle myöhem­min työuralla. On tehtävä mahdol­li­seksi se, että jokai­nen voi oppia uutta, koulut­tau­tua ja kehit­tää osaa­mis­taan jous­ta­vam­min elämän eri vaiheissa. Korkea­kou­lu­jen koulu­tus­tar­jon­nan on oltava jous­ta­vasti eri käyt­tä­jä­ryh­mien hyödyn­net­tä­vissä.

Nyky­ään ajat­te­lemme, että ensin käydään koulut, sitten mennään töihin. Tule­vai­suu­dessa tämä yksi­suun­tai­nen polku hämär­tyy. Nyky­päi­vän työ vaatii jatku­vasti uuden oppi­mista, ja yhä useam­man työura muodos­tuu pienem­mistä paloista.

Suomen tavoit­teena on oltava maail­man osaa­vin työvoima. Se on tule­vai­suu­den talous­kas­vun, hyvin­voin­nin ja kehi­tyk­sen kannalta ratkai­seva tekijä. Osaa­van työvoi­man saata­vuus on edel­ly­tys Suomen talou­den ja työelä­män kasvulle sekä maamme ylei­selle houkut­te­le­vuu­delle. Kokoo­mus kannat­taa tavoi­tetta, että vähin­tään puolet nuorista suorit­taa korkea­kou­lu­tut­kin­non joko ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tai yliopis­tossa. Koulu­tus on paras muutos­turva sekä yksi­lölle että koko yhteis­kun­nalle. Tämä tarkoit­taa, että jokai­sella pitää olla mahdol­li­suus oppia uutta, täyden­tää osaa­mis­taan taikka vaih­taa alaa tai ammat­tia.

Suomi tarvit­see osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen. Koulu­tus­jär­jes­tel­män tarjon­taa on päivi­tet­tävä ja järjes­tel­mää jous­ta­voi­tet­tava. Työelä­mässä oleville on tarjot­tava moduu­li­mai­sia jatku­van oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia ilman, että aina pitää aloit­taa uuden tutkin­non suorit­ta­mi­nen. Opis­ke­lun on tapah­dut­tava jatkossa jous­ta­vam­min ja enem­män myös työn rinnalla.

Osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen avulla tuomme yhteen pöytään työnan­ta­jat, työn­te­ki­jät ja koulu­tuk­sen järjes­tä­jät eli oppi­lai­tok­set.

Anne­taan myös vart­tu­neem­mille mahdol­li­suus paran­taa työelä­män ja kansa­lai­syh­teis­kun­nan edel­lyt­tä­miä digi­taa­li­sen yhteis­kun­nan taitoja.

Laite­taan raha seuraa­maan enem­män oppi­jaa, ei vain insti­tuu­tioita. Vero­tusta, yhteis­kun­nan raken­teita ja sosi­aa­li­tur­vaa on uudis­tet­tava niin, että opis­kelu on mahdol­lista eri elämän­ti­lan­teissa.

Varmis­te­taan korkea­kou­lu­jemme kilpai­lu­kyky ja houkut­te­le­vuus globaa­lissa kilpai­lussa, jossa tieto liik­kuu rajat­to­masti. Lisä­tään korkea­kou­lu­jen toimin­ta­va­pauk­sia kansain­vä­lis­tyä ja luoda kansain­vä­li­siä yhteis­työ­ver­kos­toja. Kannus­te­taan korkea­kou­luja koulu­tuk­sen tarjon­nassa yhteis­työ­hön elin­kei­noe­lä­män ja muun yhteis­kun­nan kanssa koti­maassa ja kansain­vä­li­sesti.

Tule­vai­suu­dessa koulu­tusta on oltava tarjolla jous­ta­vam­min ja parem­min työelä­män muut­tu­vien tarpei­den mukai­sesti. Oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia on tarjot­tava niin, että niihin pystyy osal­lis­tu­maan elämän­ti­lan­teesta riip­pu­matta.

Tekno­lo­gian kehi­tys uhkaa eniten mata­la­palk­kai­sia, mata­laa koulu­tus­ta­soa vaati­via töitä. Erityi­nen haaste on saada heidät päivit­tä­mään osaa­mis­taan, jotka ovat koulut­tau­tu­neet kaik­kein vähi­ten.

Lisä­tään yhteis­työtä koulu­tus­jär­jes­tel­män ja työelä­män välillä. Vahvis­te­taan valmis­tu­nei­den työl­lis­ty­mistä rahoi­tus­kri­tee­rinä.

Hyödyn­ne­tään kansa­lais­opis­to­jen, kansan­opis­to­jen ja kesäy­li­opis­to­jen mahdol­li­suu­det niin syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevien, maahan­muut­ta­jien, aikuis­ten ja ikäih­mis­ten oppi­mi­sessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa