Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Paula Risikko: Koti­ta­lous­vä­hen­nystä kohden­net­tava enem­män ikäih­mi­sille

Paula Risikko: Koti­ta­lous­vä­hen­nystä kohden­net­tava enem­män ikäih­mi­sille

Julkaistu:

Edus­kun­nan toinen vara­pu­he­mies Paula Risikko esit­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajem­paa kohden­ta­mista ikäih­mi­sille. Risikko puhui Eläke­lii­ton Lehti­mäen yhdis­tyk­sen 40-vuotis­juh­lassa lauan­taina Lehti­mäellä.

”Palve­lui­den, jotka edis­tä­vät ikäih­mis­ten kotona pärjää­mistä, tulisi olla laajem­min koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen piirissä. Tavoite, että asutaan mahdol­li­sim­man pitkään kotona ei onnistu, ellei sinne saada moni­puo­lista apua ja tukea. Kunnat eivät niitä kuiten­kaan aina pysty riit­tä­västi järjes­tä­mään”, Risikko sanoi.

Muun muassa Sitra on esit­tä­nyt koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mista 75 vuotta täyt­tä­neille. Sitran mukaan suurim­man hyödyn saisi­vat pieni­tu­loi­set eläke­läi­set ja erityi­sesti 75 vuotta täyt­tä­neet pieni­tu­loi­set naiset. Hyödyt olisi­vat sitä suurem­mat, mitä enem­män se kannus­taisi osta­maan koti­ta­lous­pal­ve­luja, jotka edis­tä­vät ikäih­mi­sen toimin­ta­ky­kyä ja itse­näistä selviy­ty­mistä kotona.

”Suomen väestö ikään­tyy vauh­dilla, ja palve­lui­den tarve kasvaa. Jos ikäih­mi­set voisi­vat laajem­min hyödyn­tää koti­ta­lous­vä­hen­nystä, olisi heillä mahdol­li­suus saada juuri heidän omiin tarpei­siinsa vastaa­via palve­luja. Lisäksi se keven­täisi julki­sesti järjes­tet­tyi­hin palve­lui­hin kohdis­tu­vaa painetta ja hillit­sisi kustan­nus­ten kasvua. Toisaalta se myös loisi mark­ki­noita ja uusia työpaik­koja koti­ta­lous­pal­ve­lui­hin”, Risikko totesi.

Esimerk­kinä ikäih­mis­ten uusista palve­lun­tar­peista Risikko nosti esiin digi­ta­li­saa­tion muka­naan tuomat muutok­set. Risi­kon mukaan mm. sähköis­ten palve­lui­den käytön opas­tus tulisi sisäl­lyt­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen piiriin.

”Yhä useampi palvelu ja toiminto on siir­ty­nyt sähköi­seksi, ja digi­taa­li­suutta suun­ni­tel­laan laajen­net­ta­van palve­luissa edel­leen. Tämä on iso haaste vanhem­malle väes­tölle. Myös ikäih­mi­sille tulee tarjota edel­ly­tyk­siä pärjätä digi­ta­li­soi­tu­vassa yhteis­kun­nassa”, Risikko sanoi.

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on yhteis­kun­nan tarjoama vero­vä­hen­nys. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen voi saada teetet­täessä esimer­kiksi asun­non kunnos­sa­pi­to­töitä, koti­ta­lous- tai hoito­työtä tai tieto­tek­niik­ka­lait­tei­den asen­nusta kotona tai vapaa-ajan asun­nolla. Vähen­nyk­seen oikeut­taa myös omien tai puoli­son vanhem­pien tai isovan­hem­pien luona tehty vastaava työ. Näin vähen­nyk­sen voi saada esimer­kiksi ikään­ty­neille vanhem­mille kotiin oste­tuista hoito­pal­ve­luista. Tällä hetkellä vähen­nystä voi saada vuodessa enin­tään 2 400 euroa/​henkilö, ja vähen­net­tä­vän määrän omavas­tuu on 100 euroa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Skip to content