Edus­kun­nan 2. vara­pu­he­mies Paula Risikko vaatii pitkä­jän­tei­syyttä liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­luun. Risikko ehdot­taa, että Suomelle laadit­tai­siin parla­men­taa­ri­sessa yhteis­työssä 12-vuoti­nen liiken­ne­po­liit­ti­nen suun­ni­telma. Suun­ni­telma sisäl­täisi muun muassa peri­aat­teet liiken­nein­fra­struk­tuu­rin ja -palve­lu­jen yllä­pi­toon ja kehit­tä­mi­seen.

”Liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­telu vaatii pitkä­jän­tei­syyttä tempoi­le­van liiken­ne­po­li­tii­kan sijaan. Liiken­ne­po­liit­tista suun­ni­tel­maa ei laadit­taisi vain suun­ni­tel­man vuoksi, vaan se olisi vastat­tava pitkä­jän­tei­sesti liiken­teen kehit­tä­mi­sen tarpei­siin eri näkö­kul­mista”, ehdot­taa vara­pu­he­mies Paula Risikko vappu­pu­hees­saan Seinä­joella.

Useissa maissa on jo siir­rytty pitkä­jän­tei­seen liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­luun. Esimer­kiksi Norjassa katso­taan kymme­nen, Ruot­sissa kaksi­toista ja Viros­sa­kin kahdek­san vuotta eteen­päin. Tämä on lisän­nyt ennus­tet­ta­vuutta liiken­ne­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sessä. Pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma ei olisi paikal­leen jämäh­tä­nyt paperi, vaan sitä tulisi päivit­tää sään­nöl­li­sesti muuta­man vuoden välein.

”Liikenne on alue, jolla valtava merki­tys elin­kei­noe­lä­mälle ja siten maamme kilpai­lu­ky­vylle, työl­li­syy­delle, turval­li­suu­delle ja ihmis­ten hyvin­voin­nille. Ennus­tet­ta­vuus on yksi tärkeim­mistä asioista, jota poli­tiikka voi liike-elämälle tarjota”, sanoo Risikko.

Risi­kon mukaan väylä­hank­kei­siin inves­toi­mi­nen on kaikin puolin kannat­ta­vaa. Miljoo­nan euron panos­tus työl­lis­tää raken­ta­mi­sai­kai­sina vaiku­tuk­sina 15-17 henki­lö­työ­vuotta. Liiken­nein­ves­toin­neilla on sinänsä elvyt­tävä vaiku­tus, mutta vielä keskei­sem­pää ovat hank­kei­den liiken­teel­li­set ja laajem­min muut yhteis­kun­nal­li­set vaiku­tuk­set. Panos­tuk­sia liiken­ne­verk­koon ei pidä nähdä kulue­rinä vaan inves­toin­teina yhteis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tys­ten ja kansal­li­sen kilpai­lu­ky­vyn turvaa­mi­seen.

”Meidän tulee ottaa täysi­mää­räi­sesti käyt­töön liiken­ne­po­li­tii­kan uusiin keinoi­hin sisäl­tyvä poten­ti­aali hyvin­voin­nin, työl­li­syy­den, talou­del­li­sen kasvun ja Suomen kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi. Tarvi­taan yhteistä tahtoa ja rohkeutta uuden edessä. Liiken­ne­po­li­tiikka on olen­nai­nen osa muuta yhteis­kun­ta­po­li­tiik­kaa. Niin maan­käyt­töä, asumista kuin liiken­net­tä­kin pitää katsoa koko­nai­suu­tena”, sanoo Risikko.

”Logis­tii­kan suju­voit­ta­mi­nen on avain kustan­nus­ten vähen­tä­mi­seen esimer­kiksi teol­li­suu­dessa. Matka- ja kulje­tus­ket­ju­jen toimi­vuutta voidaan usein paran­taa merkit­tä­västi täsmä­toi­min. Esimer­kiksi jatko­säh­köis­tä­mällä puut­tu­via rata­ver­kon osia mahdol­lis­te­taan kulje­tuk­set ilman vetu­rin­vaih­toa”, jatkaa Risikko.

Edel­li­nen halli­tus linjasi liiken­ne­po­li­tii­kan suun­ta­vii­vat liiken­ne­po­liit­ti­sessa selon­teossa vuonna 2012. Tämän lisäksi edel­li­sen halli­tuk­sen aikana laadit­tiin Suomen meri­lii­ken­ne­stra­te­gia 2014-2022 sekä lento­lii­ken­ne­stra­te­gia 2015-2030. Viime halli­tus­kau­della työs­ken­teli myös parla­men­taa­ri­nen korjaus­vel­ka­työ­ryhmä, joka linjasi nykyi­sen halli­tuk­sen liiken­ne­po­li­tiik­kaa.

”Viime halli­tus­kau­den osatar­kas­te­lut ovat hyviä, mutta koko­nais­nä­ke­mys puut­tuu. Tarvit­semme suun­ni­tel­man, jossa koor­di­noi­daan kaik­kien liiken­ne­muo­to­jen toimi­mi­nen yhteen. Se tarkoit­taa yhteistä suun­ni­tel­maa niin raide-, vesi­väylä-, lento- kuin tielii­ken­teen­kin yllä­pi­toon”, toteaa Risikko.

Risi­kon mukaan Suomessa ongel­mana on toimien ajoit­ta­mi­nen. Meillä reagoi­daan tarpei­siin, eli tehdään sitten kun on pakko ja vielä silloin­kin mahdol­li­sim­man vähän ja halvalla. Ruot­sissa tehdään ennak­koon, jolloin luodaan edel­ly­tyk­siä yrityk­sille ja ylipäänsä elin­kei­no­toi­min­nalle.

”Suomen pitää olla houkut­te­leva paikka yritys­ten sijoit­tua ja harjoit­taa toimin­taa. Tämä edel­lyt­tää toimi­vaa, olemassa olevaa infraa. Hyvänä esimerk­kinä tästä on Vaasan radan sähköis­tä­mi­nen. Sitä ei aluksi pidetty kannat­ta­vana, kun h/k-luku oli 0,3. Jälki­tar­kas­te­luissa luku onkin yli kahden. Sähköis­tys on tuonut muka­naan liiken­nettä eli tavara liik­kuu siellä. Ei liik­kuisi ilman sitä sähköis­tystä”, päät­tää Risikko.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa