Perkiö: Suomen näytettävä esimerkkiä ilmastotalkoissa
Julkaistu:
Ihmiskunta on suurimman haasteensa edessä. Ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen vallitsee laaja yhteisymmärrys. Tiedeyhteisön mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Haaste on maailmanlaajuinen.
Euroopan unioni on jo sisäisesti sopinut merkittävistä päästövähennyksistä ja uusiutuvan energian lisäämisestä. Sinivihreä hallitus on lähtenyt määrätietoisesti torjumaan ilmastonmuutosta ja toteuttamaan EU:n ilmastotavoitteita. Suomen kaltaisten varakkaiden teollisuusmaiden tulee olla eturintamassa ja näyttää esimerkkiä. Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta linjaa ne keinot, joilla Suomi parantaa energiatehokkuutta, vähentää päästöjään ja lisää uusiutuvan energian osuutta EU:n vaatimaan 38 prosenttiin asti.
Suurin vastuu muutoksen toimeenpanosta on meillä poliittisilla päättäjillä. Jokaisen suomalaisen tulee myös omakohtaisesti tarkastella elintapojaan ja niiden vaikutusta ilmastoon. Miten asumme, liikumme ja jopa se, mitä syömme ja juomme, vaikuttaa ilmastoon. Yleisen ilmastotietoisuuden lisäämisessä myös kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä. Nyt käsittelyssä oleva strategia on alku suunnanmuutokseen. Tavoitteena on Suomi, jonka kasvuhuonekaasupäästöt ovat alhaiset ja jonka kasvavat metsät sitovat hiilidioksidia.
Suomen erityispiirteitä ovat kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivinen teollisuus, minkä vuoksi energia on meille erityisen tärkeä. Haasteena on löytää keinot, joilla samaan aikaan toteutetaan päästöjen väheneminen ja energiatehokkuuden parantaminen, turvataan energian saatavuus ja hinta sekä säilytetään hyvä ympäristöntila ja työllisyys.
Kokoomus on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumiseen. Mielestämme ilmastotavoitteet saavutetaan parhaiten järkivihreällä lähestymistavalla. Ensisijaisesti on otettava huomioon päästöjen vähentäminen ja ilmastotoimien kustannustehokkuus. Energian hinta tullee nousemaan joka tapauksessa, mutta olisi vastuutonta antaa energian hinnan kivuta miten korkealle vain kuluttajan kukkarosta ja kilpailukyvystä piittaamatta. Kokoomuksen tavoitteena on siis päästöttömyyden lisäksi taata kohtuullinen energian hinta kuluttajalle ja teollisuudelle. Näin luomme maahamme edelleen investointeja ja työpaikkoja. Heikkenevän talouden oloissa ilmastotavoitteet on sovitettava yhteen työllisyyden ylläpitämisen kanssa.
Julkisuudessa keskustelu EU:n tavoitteista on keskittynyt suurelta osin uusiutuvan energian lisäämiseen. Päästövähennysten kannalta olisi kuitenkin tärkeää kohentaa nimenomaan energian säästöä ja energiatehokkuutta. Se säästää sekä ympäristöä että taloutta.
Energiatehokkuutta saadaan aikaan yhdyskuntarakenteiden uudistamisella. Uusien asuinalueiden on tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin, kaukolämpöön ja joukkoliikenteeseen. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa viihtyisän ja vihreän ympäristön samalla, kun liikkuminen ja asuminen säästävät energiaa ja ohjaavat asukkaita luontevasti ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Haja-asutusalueilla energiatehokkuutta parantaa esimerkiksi talokohtainen uusiutuvan energian käyttö.
Rakennuksille, koneille, sähkölaitteille ja autoille on luotava yhä tiukentuvat energiatehokkuuden vaatimukset. Pientalojen asukkaat voivat muuttaa talojaan energiatehokkaammiksi laajentuvan kotitalousvähennyksen avulla. Energiatukia on saatavissa muillekin rakennuksille lämpöpumppuihin, lämmön talteenottoon sekä pelletti- ja aurinkoenergiaan siirtymiseksi.
Muita Kokoomuksen kannattamia energiatehokkuutta parantavia toimia ovat muun muassa vähäpäästöisten autojen käyttöönoton edistäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Huomattavaa energiansäästöä saisimme myös hyödyntämällä vesistöihin johdettavia lämpimiä vesiä kaukolämpönä. Tämä toimenpide parantaisi myös Itämeren tilaa.
Ilmastonmuutos on Suomelle myös mahdollisuus. Teknologian kehittyminen ja innovaatiot ovat avainasemassa, jotta merkittävät päästövähennykset todella saadaan aikaan koko maailmassa. Näin ollen on järkevää lähteä liikkeelle ripeästi ja pyrkiä ilmastoratkaisujen edelläkävijäksi, koska alan markkinat ovat kovassa kasvussa. Uusiutuvan energian edistäminen voi olla Suomessa myös työllisyys- ja aluepoliittisesti perusteltua, sillä esimerkiksi puuperäisen energian tuotanto luo uusia mahdollisuuksia erityisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys on kasvanut taloudellisen epävarmuuden myötä. Suomi on erityisen riippuvainen tuontienergiasta, sillä jopa 70 prosenttia energiastamme tuodaan muualta. Sähköntuotannossa Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet parantaa omavaraisuutta ja poistaa riippuvuus tuontisähköstä. Kokoomus onkin täysin strategiassa esitetyn sähköntuotannon omavaraisuuslinjauksen takana.
Uusiutuva energia - niin sähkö kuin lämpökin - on mahdollista tuottaa kotimaisista raaka-aineista. Myös Suomen suuret turvevarat auttavat omavaraisuuden vahvistamisessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa turpeen ilmaston kannalta kestävää energiakäyttöä.
Uusiutuvan energian mittava lisääminen on perusteltua päästövähennysten, omavaraisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Se kuitenkin aiheuttaa myös ympäristövaikutuksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että esimerkiksi metsien lisääntyvä energiakäyttö voidaan toteuttaa vain siten, että kestävä kehitys ja metsien rooli hiilinieluna eivät vaarannu.
Suomen kansantalouden kannalta puu kannattaa käyttää ensisijassa arvokkaiden vientituotteiden raaka-aineeksi. Tämän lisäksi hyödynnetään kaikki syntyvä jätepuu, jäteliemet, kuoret ja puru bioenergiana. Puutuotteilla on paljon vientimahdollisuuksia, ja ne ovat myös ilmaston kannalta erittäin suositeltavia, sillä ne toimivat hiilivarastoina. Puu voidaan käyttää energiaksi elinkaarensa loppupäässä, jolloin sen energiasisältö on vielä tallella.
Kuten strategiassa linjataan, uusiutuvaa energiaa on lähdettävä lisäämään heti ja voimalla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä huomauttaa, että kansantalouden kannalta on ehdottoman tärkeää, että suunniteltujen toimien kustannustehokkuus selvitetään ja toimet toteutetaan tehokkuusjärjestyksessä.
Ensin otetaan käyttöön markkinaehtoisesti kannattavin energia, kuten vesivoiman tehonkorotukset, puun tarkempi käyttö, lämpöpumput sekä jätteiden energiasisällön hyödyntäminen. Näiden lisäksi tuulivoiman kapasiteetti nostetaan nykyisestä reilusta 100 megawatista 2 000 megawattiin. Kokoomus korostaa, että tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset on otettava tarkkaan huomioon, jotta hyvää asiaa ei pilata voimaloiden taitamattomalla sijoittamisella esimerkiksi linnuston vahingoksi tai merkittävien maisema- ja meluhaittojen takia.
Yhteiskuntaa on ohjattava vähähiilisyyttä kohti. Ohjauskeinojen, kuten investointitukien ja syöttötariffien, tulee palvella sekä ilmastoa että taloutta. Näin ollen ohjauskeinot on valittava siten, että ne todella vähentävät päästöjä, ovat kustannustehokkaita eivätkä vääristä markkinoita.
Myös ekologisilla verouudistuksilla voidaan ohjata käyttäytymistä. Erinomainen esimerkki tästä on jo toteutettu autoveron porrastus päästöjen mukaan. Näin porkkanoiden avulla edetään energiatehokkaampaan suuntaan siten, että kuluttajilla on vapaus punnita omia valintojaan, ja ilmaston kannalta parempia vaihtoehtoja kannattaa valita.
Teollisuutemme on energiatehokkuudessa maailman kärkisijoilla ja tuotanto tapahtuu puhtaammin kuin monissa muissa maissa. Kokoomus on koko strategiatyön ajan korostanut, että elinkeinoelämän tarpeet ja siten työpaikkojen säilyminen tulee huomioida sähkönsaannin osalta myös tulevaisuudessa. Tämä periaate onkin hyvin strategiassa mukana.
Sähkönkulutuksen rajoittamisesta ei siis pidä tehdä itsetarkoitusta, vaan nimenomaan päästöttömästä tuotannosta. Suomessa sähköä on mahdollista tuottaa päästöttömästi uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla, jolloin energiankäyttö suuntautuu fossiilisista polttoaineista päästöttömään sähköön.
Pohjoisesta sijainnistamme huolimatta myös aurinkoenergian hyödyntämistä on laajennettava. Teknologian kehittyessä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi osin ratkaista kivihiilen käyttöön liittyviä ongelmia. Hallituksen on tärkeää tukea toimillaan näiden CCS-kokeiluhankkeiden toteuttamista Suomessa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia valtaosin hyvinä. Kokoomuksen painopiste ilmasto- ja energiapolitiikassa on päästöttömyys. Päästöttömyyteen johtavat toimet on otettava laajasti käyttöön yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Toimenpiteet punnitaan järkivihreästi siten, että ne ovat kustannustehokkaita ja mahdollisimman markkinaehtoisia sekä ennen kaikkea aidosti vähentävät päästöjä. Näin Suomi voi toimia ilmastopolitiikan ja -teknologian edelläkävijänä, torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti, säilyttää kilpailukykynsä sekä luoda uutta työtä ja hyvinvointia.
