Hyvää 31. itse­näi­syys­päi­vää Ukraina ja ukrai­na­lai­set! 

Olette tänään tais­tel­leet tasan puoli vuotta Venä­jän julmaa hyök­käystä vastaan. Koko maailma on teistä ylpeitä. Olemme tuke­neet teitä ja olemme tuke­nanne tänään ja huomenna, voit­toon asti. Slava Ukraini!

Sodan tuoma epävar­muus jatkuu ja tuntuu myös Suomessa. Erityi­sen näky­vää se on täällä Kaak­kois-Suomessa. Vierai­limme eilen Lappeen­ran­nassa ja Imat­ralla, ja tänään täällä Kotkassa, Hami­nassa ja Kouvo­lassa. Rajan lähei­syys on tuonut esimer­kiksi matkai­lue­lin­kei­nona alueelle paljon tuloja, jotka ovat nyt aina­kin joksi­kin aikaa ehty­neet. Kaak­koon tarvi­taan erityi­siä tuki­toi­mia, jotta tule­vasta selvi­tään. Rajan sulke­mi­nen osuu eniten juuri tälle alueelle.

Kävimme eilen vierai­le­massa raja­var­tio­lai­tok­sella. Raja pitää turvata. Onkin ilo huomata, että rajalla on menty hyvään suun­taan. Lain­sää­däntö on laitettu kuntoon, resurs­seja on vahvis­tettu. Kalus­toa kuten valvon­ta­len­to­ko­neita uusi­taan voimak­kaasti. Aidan raken­ta­mi­nen rajan kriit­ti­sille paikoille tulee alka­maan pian, ja henki­lös­tö­mää­rää on päästy kasvat­ta­maan koulu­tuk­sella. 3000 raja­mie­heen pääs­tään, ja näistä lähes puolet itära­jalla.

Olemme tähän tyyty­väi­siä, ja kokoo­mus sitou­tuu raja­re­surs­sin yllä­pi­tä­mi­seen ja vahvis­ta­mi­seen.

Hyvät kokoo­mus­lai­set, hyvät kuuli­jat,

Viime viik­koina olen muis­tel­lut presi­dentti Kekko­sen sanon­taa, että “jos jomman­kum­man, ulko- tai sisä­po­li­tii­kan pitää olla rempal­laan, niin olkoon se sitten sisä­po­li­tiikka”.

Nyt ulko­po­li­tiikka on kunnossa. Nato-juna kulkee. Mutta sisä­po­li­tiikka - se toti­sesti on rempal­laan.

Suoma­lai­sissa kodeisssa mieti­tään, riit­tä­vätkö rahat ensi talvena asumi­seen. Vanhus­ten­hoito ja terveys­pal­ve­lut on ajettu krii­siin. Inflaa­tio ja korko­jen nousu rasit­ta­vat sekä kotien että valtion taloutta. Elämme epävar­muu­den aikaa. 

Juuri tässä ajassa toivoi­sin, että median ja suoma­lais­ten huomio kiin­nit­tyisi siihen, mitä päämi­nis­teri Sanna Marin EI tee. Maa huutaa johta­juutta. 

Meidän suoma­lais­ten pitäisi tietää, miten Mari­nin halli­tus on varau­tu­nut talou­den taan­tu­maan? Mistä Suomi saa riit­tä­västi ener­giaa ensi talvena? Miten halli­tus aikoo pelas­taa vanhus­pal­ve­lut? Millä keinoin se vastaa työvoi­ma­pu­laan? Miten halli­tus varmis­taa, että Suomella on iskun­kes­to­ky­kyä mahdol­li­sissa uusissa krii­seissä? 

Murheista akuu­teim­pia on vanhus­ten­hoito ja terveys­pal­ve­lui­den kriisi. Koska emme saa vastausta siihen, miten halli­tus aikoo krii­siä hoitaa, niin joudumme teke­mään väli­ky­sy­myk­sen halli­tuk­selle.

Siinä mita­taan luot­ta­mus Sanna Mari­nin halli­tuk­seen ja kyky hoitaa maan asioita. Meillä tätä luot­ta­musta ei ole. Kysy­myk­siä riit­tää, sen sijaan vastauk­sia ei näy ei kuulu. Ikään kuin pyyhe olisi heitetty jo kehään, ja vastuu ongel­mi­neen jätetty seuraa­valle halli­tuk­selle. Yksit­täi­set minis­te­rit toimi­vat omil­laan ja riite­le­vät kiis­te­le­vät julki­sesti. Halli­tuk­sen linja on kadok­sissa. 

Mari­nin halli­tuk­sella olisi nyt viimei­nen hetki muut­taa suun­taa. Valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon budjet­tie­si­tys ei sitä kuiten­kaan lupaa, vaan lisä­vel­kaa velan päälle. Eilen valtio­va­rain­mi­nis­teri myönsi, että valtiolla on liikaa menoja ja liian vähän tuloja. Jos tämä halli­tus olisi itse ollut törmä­kämpi, tule­vat vaali­kau­det eivät menisi sen jälkien siivoa­mi­seen. 

Tarvit­semme muutok­sen. Suomi on vietävä oikealle raiteelle. Muutos tehdään viimeis­tään ensi kevään edus­kun­ta­vaa­leissa. 

Hyvät ystä­vät,

kesä­kuun puolue­ko­kouk­sessa Kala­joella hyväk­syimme Suomi oikealle raiteelle -ohjel­man. Siinä linjaamme, miten Suomi palau­te­taan takai­sin kasvun uralle. Tästä syystä me haluamme saada suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen ja voit­taa edus­kun­ta­vaa­lit.

Me haluamme palaut­taa suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen tule­vai­suu­teen. Haluamme turvata hyvin­voin­nin ja palve­lut, luoda kestä­vää kasvua ja lopet­taa velka­hum­pan, vaikka Kotkan meri­päi­vien humppa tunne­tusti villit­see­kin. 

Ennen vaaleja moni puolue hakee pika­voit­toja esit­tä­mällä meno­li­säyk­siä velaksi. Niillä ei Suomen isoja ongel­mia ratkaista. En minä­kään väitä, että talou­den saami­nen tasa­pai­noon olisi help­poa tai tapah­tuisi nopeasti. Pikem­min­kin olen vakuut­tu­nut, että se vaatii kaksi vaali­kautta ja kovaa työtä. Kaik­kien puoluei­den olisi sitou­dut­tava tavoit­tee­seen ja keinoi­hin laajasti ja pitkä­ai­kai­sesti. Tavoit­teesta pitäisi pystyä sopi­maan parla­men­taa­ri­sesti. 

Dema­reilla on nyt hallus­saan vain kulu­tuk­sen kaava. Meillä kokoo­muk­sessa on kasvun kaava. 

Kasvun kaava lähtee näkö­kul­man muutok­sesta: Siitä, että katse kohdis­te­taan kasvun edel­ly­tyk­siin: niihin teki­jöi­hin, jotka teke­vät Suomesta houkut­te­le­van maan inves­toida ja yrit­tää.  Siihen, että työn teke­mi­nen ja yrit­tä­mi­nen ovat tässä maassa aina kannat­ta­via. Siihen, että meillä on ja meille muut­taa osaa­via työn­te­ki­jöitä. Siihen, että me suoma­lai­set uskomme itseemme ja uskal­lamme myös näyt­tää sen. Että uskal­lamme menes­tyä. 

On aika siir­tyä tiekart­to­jen piir­te­lystä teke­mi­seen. Suomi tarvit­see vaikut­ta­via toimia, sillä ilman niitä tartumme lopul­li­sesti kiinni velkaan­tu­mi­sen kier­tee­seen. Talous­kas­vun ja työl­li­syy­den edel­ly­tyk­set on nostet­tava pohjois­mai­selle tasolle. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ja aktii­vista kasvu­po­li­tiik­kaa.  

Hyvät ystä­vät, 

te tiedätte, että talous­mie­henä pidän kaavoista. Siitä, että käsillä on ongelma, muut­tu­jat ja ratkaisu. Joskus yhtä­löitä tehdessä ensim­mäi­senä on olemassa ratkaisu ja siihen on keksit­tävä oikeat muut­tu­jat. 

Kasvun kaava on lopulta yksin­ker­tai­nen. Kasvua syntyy, kun Suomeen inves­toi­daan ja Suomessa inves­toi­daan yrityk­siin. Jotta näin tapah­tuu, meillä pitää olla ihmi­siä, jotka halua­vat ottaa riskiä ja yrit­tää, yrityk­siä, joissa syntyy inno­vaa­tioita. Jotta yritys voi kasvaa, sen pitää saada osaa­vaa työvoi­maa. Myös yrit­tä­mi­sen ympä­ris­tön pitää olla suotuisa: tarvit­semme mm. kunnossa olevan infran, kannus­ta­van vero­tuk­sen ja suju­van luvi­tuk­sen. 

Me tiedämme jokai­sen elemen­tin, joka on pantava kuntoon, jotta kasvun kaava toimii.   

Hyvät ystä­vät ja kuuli­jat, 

Etenemme nyt kohti poli­tii­kan syksyä ja edus­kun­ta­vaa­leja. Suomi tarvit­see epävar­moina aikoina vakaata, tietoon ja harkin­taan perus­tu­vaa johta­juutta. Mikäli halli­tus ei tähän pysty, kokoo­mus pystyy.

Meillä on kasvun kaava ja meillä on ratkaisu. Me tiedämme, miksi kasvun eteen on tehtävä töitä.  Kasvu on ainoa keino turvata suoma­lais­ten hyvin­vointi ja palve­lut myös huomenna. Kasvu on ainoa tae sille, että ihmi­sillä on töitä ja rahaa elämi­seen. Kasvu on ainoa tie suoma­lais­ten kotien ja Suomen vauras­tu­mi­seen. 

Talous on kuiten­kin lopulta vain väline sen yhteis­kun­nal­li­sen hyvän saavut­ta­mi­seen, mitä tavoit­te­lemme. Hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen onnis­tuu vain talou­del­li­sella kasvulla ja sen tuomilla resurs­seilla. Mutta se vaatii myös prio­ri­soin­teja. Kohteita on paljon.

Me haluamme satsata esimer­kiksi kaksi­vuo­ti­seen esio­pe­tuk­seen, perus­o­pe­tuk­seen, tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen, polii­siin ja turval­li­suu­teen sekä vanhus­pal­ve­lui­hin. On selvää, että tarpeita on runsaasti. Väli­ky­sy­myk­sel­lämme terveys­pal­ve­lui­den krii­sistä ja vanhus­ten­hoi­don tilasta pako­tamme halli­tuk­sen vastaa­maan viimein­kin siihen, millä keinoin he yrit­tä­vät saada asiat kuntoon.

Halli­tus myön­tää jo itse­kin minis­te­rei­densä suulla, että keisa­rilla ei ole vaat­teita lykä­tes­sään hoita­ja­mi­toi­tusta. Pelkkä lykkäys ei kuiten­kaan ratko ongel­mia, sillä tilan­teen on annettu kärjis­tyä liian pahaksi. Nyt on tartut­tava toimeen.

Tule­valla vaali­kau­della Suomi on palau­tet­tava kasvun ja luot­ta­muk­sen uralle. Se on lupaus, joka meidän on suoma­lai­sille annet­tava. Me kokoo­muk­sessa olemme valmiit lait­ta­maan kasvun edel­ly­tyk­set kuntoon - yksi kerral­laan. 

Puheen­joh­taja Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Kotkassa. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa