Arvoisa puhe­mies, 

Halli­tuk­sen budjet­ti­riihi oli petty­mys. Suomessa ihmi­siä irti­sa­no­taan, työpaik­ko­jen ovia laite­taan kiinni ja tehtaita sulje­taan. Samaan aikaan halli­tus päätti työl­li­syys­ta­voit­teen siir­tä­mi­sestä tämän vuosi­kym­me­nen loppuun.

Suomessa oli elokuun lopussa yhteensä 329 700 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Se on 97 100 enem­män kuin viime vuonna. Erityi­sesti nais­ten ja nuor­ten työt­tö­myys nous­sut. 

Ihmis­ten ja elin­kei­noe­lä­män luot­ta­mus talou­teen on synken­ty­nyt edel­leen. Juuri tässä tilan­teessa pitäisi yrit­tää valaa uskoa teke­mällä päätök­siä. Suoma­lai­set tarvit­se­vat työpaik­koja nyt, ei vasta kymme­nen vuoden päästä. 

Kulu­van vuoden valtion velan­otto on 17,8 miljar­dia euroa. Halli­tus sopi riihessä menoista, jotka kasvat­ta­vat alijää­män ensi vuonna 10,8 miljar­diin euroon. 

Tässä väli­ky­sy­myk­sessä ei ole kyse tämän vuoden vela­no­tosta vaan siitä, että halli­tus on raken­ta­massa koko tämän vuosi­kym­me­nen velan­o­ton varaan ja laimin­lyö työpaik­ko­jen luomi­sen, kun niitä kipeim­min tarvit­tai­siin. 

Halli­tusta ei tunnu häirit­se­vän, että elämme miljar­deja yli varo­jemme tästä kymme­nen vuotta eteen­päin.

Ei velkaa loput­to­masti voi ottaa, ja varsin­kaan, jos ei ole ajatus­ta­kaan, miten se makse­taan takai­sin. 

Budjet­ti­rii­hessä ei saatu aikai­seksi yhtään päätöstä teol­li­suu­den ja inves­toin­tien tuke­mi­seksi. Väylä­mak­sut on puoli­tettu jo vuonna 2015 ja sähkö­ve­ron alen­ta­mi­sesta sovit­tiin jo halli­tus­oh­jel­massa. Yrit­tä­jälle, joka suun­nit­te­lee inves­toin­teja ja palk­kaa­mista, tämän päivän velkaan­tu­mi­nen näyt­täy­tyy huomi­sen veron­ko­ro­tuk­sena.

Puheet yritys­ten ja yrit­tä­jien vero­tuk­sen massii­vi­sesta kiris­tä­mi­sestä sekä keskus­joh­toi­sesti pako­te­tusta työai­ko­jen lyhen­tä­mi­sestä eivät herätä toivoa parem­masta. Halli­tuk­sen vastuu­ton talous­po­li­tiikka karkot­taa työtä ja kasvua luovat inves­toin­nit Suomesta. 

Päämi­nis­teri on kysee­na­lais­ta­nut yritys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuun. Suoma­lai­set yrityk­set ja yrit­tä­jät ovat maail­man vastuul­li­sim­pien joukossa. Vahvaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei ole ilman menes­ty­viä yrityk­siä, eikä yrityk­siä ilman toimi­vaa julkista sekto­ria. Vastak­kai­na­set­te­lun liet­so­mi­nen on repi­mistä, ei raken­ta­mista. 

Yrityk­set tarvit­se­vat vakaan ja ennus­tet­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön, ei syyl­lis­tä­mistä. Nyt tarvi­taan yhteis­pe­liä, välit­tä­mi­sen ja yhtei­sen vastuun­kan­non henkeä. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nassa julki­nen ja yksi­tyi­nen ovat kump­pa­neita, ei riita­pu­ka­reita.

Arvoisa puhe­mies, 

Suomen talous oli vaikeuk­sissa jo ennen koro­na­krii­siä. Suomella on Euroo­pan vaikein huol­to­suhde ja ratkai­se­ma­ton kestä­vyys­vaje. Työl­li­syy­sas­teemme on pohjois­mai­hin verrat­tuna alhai­nen. Inves­toin­nit ovat olleet liian mata­lalla tasolla vuosia.  

Budjet­ti­rii­hessä pääte­tyt työl­li­syys­toi­met eivät riitä alkuun­kaan. Jos halli­tus­oh­jel­man 75 prosen­tin työl­li­syy­sas­teesta pidet­täi­siin kiinni, tarvit­tava työl­lis­ten määrän kasvu olisi reilusti yli 100 000 halli­tus­kau­den loppuun mennessä. Nyt kun työpaik­koja katoaa koro­nan vaiku­tuk­sesta, halli­tuk­sen pitäisi entistä suurem­malla syyllä vahvis­taa työl­li­syyttä. 

Budjet­ti­rii­hessä halli­tus julisti, että päätök­set 30 000 työl­li­sestä tehdään - Keskusta jopa uhkasi jättää halli­tuk­sen. Vaan miten kävi? Halli­tus onnis­tui teke­mään päätök­siä työl­li­syy­den paran­ta­mi­sesta vain noin 15 000 työl­li­sen edestä. Kun tästä vähen­ne­tään halli­tuk­sen aiem­pien päätös­ten seurauk­sena työl­lis­ten vähe­ne­mi­nen, on halli­tus onnis­tu­nut vähen­tä­mään työl­li­syyttä - siis vähen­tä­mään!

Halli­tuk­sen mielestä riit­tää, että sen työl­li­syys­pää­tök­set vaikut­ta­vat vasta vuosi­kym­me­nen loppuun mennessä. Tämä on varmasti ensim­mäi­nen halli­tus, joka yrit­tää usko­tella, että sen päätök­set eivät vaikuta vasta seuraa­van, eikä sitä seuraa­van, vaan vasta sitä seuraa­van halli­tuk­sen aikana!

Ei suoma­lais­ten asioita näin voi hoitaa. 

Halli­tuk­sessa haaveil­laan valtion sane­le­masta kuuden tunnin työpäi­västä. Minä haavei­len siitä, että jokai­sella olisi töitä. Siitä, että palkalla tulisi toimeen. Siitä, että jokai­nen voi sopia jous­ta­vasti omista töis­tään. Kun vasem­misto haavei­lee downs­hif­tauk­sesta, me haavei­lemme siitä, että ihmi­set voisi­vat tulla toimeen omil­laan ilman valtion tukia. 

Päämi­nis­teri Marin, mitä te sanotte sadalle tuhan­nelle tänä vuonna työt­tö­mäksi jääneelle suoma­lai­selle. Ihmi­sille, jotka haluai­si­vat päästä töihin. Miten te seli­tätte sen, kun ette uskalla tehdä päätök­siä työl­li­syys­toi­mista?

Meidän on puolus­tet­tava nykyi­siä työpaik­koja ja luotava edel­ly­tyk­siä uusille. Ilman päät­tä­väi­siä toimia työt­tö­myys uhkaa kasvaa inhi­mil­li­sesti sietä­mät­tö­män korkealle tasolle.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö valmis­teli halli­tuk­selle ehdo­tuk­sen uudis­tuk­sista, joilla työl­lis­ten määrä nousisi ennak­koar­vioi­den mukaan 60 000:lla. Halli­tus on vastoin halli­tus­oh­jel­maa jättä­nyt valtao­san ehdo­tuk­sista huomiotta. Lisäksi on lukui­sia muita keinoja, joille on etukä­teen arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus. 

Arvoisa puhe­mies, 

Halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myy­delle on vaih­toehto. Se on Kokoo­muk­sen työlinja.

Me keven­täi­simme työn vero­tusta. Teki­simme työl­li­syyttä ja perheitä tuke­van perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. Teki­simme työn teke­mi­sestä aina kannat­ta­vaa. Toteut­tai­simme yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen, joka tekisi koti­ta­lous­työn teet­tä­mi­sestä helpom­paa.

Suomi tarvit­see kipeästi työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia. Porras­tai­simme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van. Pois­tai­simme eläke­put­ken ja teki­simme toimia ikäsyr­jin­nän vähen­tä­mi­seksi työelä­mässä. Nostai­simme ulos­o­ton suojao­saa. Auttai­simme vaikeuk­siin ajau­tu­neen yrit­tä­jän takai­sin töihin helpot­ta­malla pääsyä velka­sa­nee­rauk­seen ja eroon maksu­häi­riö­mer­kin­nöistä. 

Me mahdol­lis­tai­simme paikal­li­sen sopi­mi­sen työpai­koilla. Yrit­tä­jät ovat arvioi­neet palk­kaa­vansa 15 000 uutta työn­te­ki­jää, jos paikal­li­nen sopi­mi­nen etenee. Toteut­tai­simme työpaik­ka­koh­tai­sen sopi­mi­sen tasa­pai­noi­sesti niin, että siitä hyöty­vät sekä yrityk­set että työn­te­ki­jät. 

Halli­tuk­sen poli­tii­kalle on vaih­toehto.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Vanha­nen, eikö nämä toimet kannat­taisi tehdä mieluum­min heti? Vaih­toehto on jättää sadat tuhan­net suoma­lai­set oman onnensa nojaan. 

Tasa­val­lan presi­dent­tiä mukail­len: teke­mättä ei voi jättää. 

Keinoja työpaik­ko­jen lisää­mi­seksi on, jos halli­tuk­sella vain olisi tahtoa niiden toteut­ta­mi­seen. Ruot­sissa tätä tahtoa on ollut. Ruot­sin talou­den palau­tu­mi­nen tulee olemaan huomat­ta­vasti Suomea voimak­kaam­paa. Ruot­sin talou­den kasvua tukee vuosia sitten toteu­te­tut uudis­tuk­set. Ensi vuonna Ruot­silla on varaa elvyt­tää omaa talout­taan noin 10 miljar­dilla eurolla, heiken­tä­mättä tule­vai­suu­den näky­miä.

Sosi­aa­li­de­mo­kraatti Löfve­nin puna­vih­reän halli­tuk­sen elvy­tys­pa­ke­tissa on veron­alen­nuk­sia noin 3 miljar­din euron edestä. Ruot­sissa veron­alen­nuk­sia pide­tään hyvänä keinona elvyt­tää taloutta, lisätä koti­ta­louk­sien kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja paran­taa työn vastaa­not­ta­mi­sen kannat­ta­vuutta, eli lisätä työl­li­syyttä. 

Ruot­sin julki­nen talous tulee olemaan ylijää­mäi­nen jo vuonna 2023. Suomessa halli­tus ei edes tavoit­tele julki­sen talou­den tasa­pai­noa seuraa­vaan 10 vuoteen.

Olisipa meil­lä­kin asiat kuten naapu­rissa.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus laimin­lyö Suomen uuteen alkuun, talou­den ja vien­nin kasvuun tähtää­vät teot. Halli­tuk­sen budjet­tie­si­tys ei luo pysy­viä edel­ly­tyk­siä uusille työpai­koille yrityk­sissä. Se on vastuu­ton teko erityi­sesti työt­tö­miä ja heidän perhei­tään kohtaan. 

Hyvin­voin­timme pelas­tuu, jos yrit­tä­mi­nen, inves­toi­mi­nen ja ihmis­ten töihin palk­kaa­mi­nen on pelot­ta­van sijaan innos­ta­vaa. Työn pitää aina kannat­taa ja jokai­sen työky­kyi­sen on pääs­tävä töihin. 

Halli­tus­oh­jel­man nurk­ka­pul­tit edel­lyt­tä­vät yli 100 000 työsuh­detta lisää tämän päivän tilan­tee­seen.

Menoja ei pitä­nyt lisätä ennen päätök­siä tuloista. Nyt on epäsel­vää, ovatko Rinteen ja Mari­nin halli­tus­ten päätök­set yhteen lasket­tuina lain­kaan lisän­neet vaiko pikem­min­kin vähen­tä­neet työssä olevien määrää maas­samme. 

Kynnys­ky­sy­myk­sistä on tullut kynnys­mat­toja. Perus­tus­lain mukaan Suomen halli­tuk­sen on nautit­tava edus­kun­nan luot­ta­musta myös ohjel­mansa puolesta. Siksi edus­kunta käsit­te­lee muodos­tet­ta­van halli­tuk­sen ohjel­man ja äänes­tää erik­seen halli­tus­oh­jel­masta. Halli­tus­oh­jel­malta on nyt pettä­nyt pohja, eikä sen voida katsoa olevan enää voimassa.

Siksi esitän, että edus­kunta toteaa, ettei halli­tus nauti enää edus­kun­nan luot­ta­musta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa