Vaalei­hin on tänään aikaa 190 päivää. Siis 190 päivää siihen, kun me muutamme Suomen suun­nan. Uskomme siihen, että suoma­lai­set äänes­tä­vät kumoon asioita huonosti hoita­van halli­tuk­sen. Suoma­lai­set ansait­se­vat, ja Suomi tarvit­see muutok­sen. Rinteen-Mari­nin halli­tuk­sen linjalla olemme vaaral­li­sella tiellä. Ilma on sakeana huonoista uuti­sista.

Nyt on palau­tet­tava suoma­lais­ten usko tule­vai­suu­teen. Siihen, että vaikeis­ta­kin ajoista selvi­tään, kunhan teemme oikeita asioita. Kokoo­mus on vaih­toehto vasem­mis­to­hal­li­tuk­selle ja nyky­me­nolle. Kokoo­mus on vastuul­li­nen asioi­den hoitaja, ratkai­suja etsivä ja niitä löytävä.

Uskon että viime kuukausina olemme kaikki saaneet herä­tyk­sen siihen, miksi länsi­mie­listä, keskus­ta­oi­keis­to­laista ja rohkeaa kansan­lii­kettä tarvi­taan.  Viimei­sin esimerkki tästä on Venä­jän raja­ky­sy­mys.

Halli­tus ilmoitti myöhään perjan­taina, että se aikoo viimein estää venä­läis­ten turis­tien saapu­mi­sen maahan. Päätök­sen perus­teet ovat samoja, jotka halli­tus on tähän saakka torju­nut mahdot­to­mina. Jos tahtoa olisi ollut, tie olisi löyty­nyt aiem­min. Oikeus­val­tiosta tinki­mättä.  

Meidän ei myös­kään pidä ottaa Venä­jältä mahdol­li­sesti laajoin joukoin tule­via reser­vi­läi­siä vastaan turva­pai­kan­ha­ki­joita. Riski turval­li­suusuh­kista joukossa on ilmei­nen. Meidän on asetet­tava kansal­li­nen turval­li­suus etusi­jalle. Emme saa olla liian sini­sil­mäi­siä.

Kokoo­mus ja oppo­si­tio hoiti­vat kesällä raja­lain­sää­dän­nön kuntoon. Meidän näke­myk­semme tarvi­taan tässä­kin tilan­teessa.

Hyvät kuuli­jat,

Se maailma, jota me yhdessä olemme olleet raken­ta­massa viimei­set vuosi­kym­me­net, on nyt poik­keuk­sel­li­sen muutok­sen kourissa. Vaikka maailma ympä­ril­lämme on muut­tu­nut peruut­ta­mat­to­masti viime kuukausina, meidän vastauk­semme eivät ole vanhen­tu­neet. Voimme seistä selkä suorana. Tilan­ne­ku­vamme on ollut muita puolueita parempi.

Kanna­timme Suomen Nato-jäse­nyyttä puoli­toista vuosi­kym­mentä ennen muita. Nyt kaikki ovat tulleet samalle linjalle.

Olemme kannat­ta­neet johdon­mu­kai­sesti ydin­voi­maa ja vahvaa ener­giao­ma­va­rai­suutta. Jos kokoo­mus olisi saanut yksin päät­tää, olisi Vanha­sen halli­tuk­sessa annettu kolme ydin­voi­ma­lu­paa kahden sijasta. Fortum olisi raken­ta­nut yhden lisä­voi­ma­lan Lovii­saan – jolloin Saksan seik­kai­lui­hin ei ehkä olisi tuhlattu rahoja.

Viime vaalien alla olimme huolis­samme vanhus­ten­hoi­don tilasta. Pelkät laki­py­kä­lät eivät yksin paranna tilan­netta, jos hoita­jia ei ole ja ala ei houkut­tele. Huoli on vain kasva­nut, kun halli­tus ei ole saanut korjat­tua vanhus­pal­ve­luita, vaan niiden tila on pahen­tu­nut enti­ses­tään. Siksi jätimme väli­ky­sy­myk­sen vanhus­pal­ve­lu­jen krii­sistä.

Olemme puhu­neet vuodesta ja vaali­kau­desta toiseen velkaan­tu­mi­sen ja korko­me­no­jen vaarasta, vaikka se on ollut epäsuo­sit­tua. Nyt olemme tilan­teessa, jossa ensi vuonna valtion korko­me­not tuplaan­tu­vat lähes puoleen­toista miljar­diin euroon. Se on enem­män kuin polii­si­toi­men vuosit­tai­set toimin­ta­me­not tai valtion rahoi­tus ammat­ti­kor­kea­kou­luille koko maassa.

Vasem­mis­to­hal­li­tus ei ole edes yrit­tä­nyt kään­tää suun­taa. Ensi vuonna Suomi ottaa 8,1 miljar­dia euroa uutta velkaa ilman suun­ni­tel­maa siitä, miten velkaan­tu­mi­nen saatai­siin kuriin. Halli­tus puhuu kuin velalla ei olisi väliä. Tai väit­tää Suomen elävän sota­ta­lou­dessa.

Minä olen eri mieltä.  Velalla toti­sesti on väliä. Ja sota­ta­lou­dessa emme elä. Ukraina elää sota­ta­lou­dessa.

Hyvät kuuli­jat,

Edes­sämme ovat epävar­mat ja vaikeat ajat. Venä­jän raaka sota Ukrai­nassa jatkuu. Seurauk­set ovat kovia koko Euroo­palle ja heijas­tu­vat jokai­seen suoma­lai­seen kotiin asti.

Kokoo­muk­sen lääk­keitä tarvi­taan, kun ratko­taan päälle katu­via haas­teita ja samalla raken­ne­taan tule­vai­suutta – turval­li­sem­paa, vauraam­paa ja puhtaam­paa Suomea. Vaikeassa tilan­teessa tarvi­taan johta­juutta ja kykyä tart­tua pirul­li­siin kysy­myk­siin.

Olemme haas­ta­neet ja tarjon­neet halli­tuk­selle vaih­toeh­toja useista kysy­myk­sistä: miksi viisu­mi­kiel­toa venä­läi­sille turis­teille ei saada aikaan? Miksi krii­sien varjolla on surutta lisätty muita­kin menoja? Miksi työvoi­ma­pu­laan ei ole etsitty ratkai­suja? Miksei velkaan­tu­mista edes yritetä tait­taa, vaikka se uhkaa hyvin­voin­tiamme? Miten talous saadaan kasvuun?

Vastaus kysy­myk­siin on ollut hyök­käys ja kokoo­muk­sen syyt­tely: mutta kun kokoo­mus, mutta kun kokoo­mus.

Päämi­nis­teri Marin, vastuu vanhus­pal­ve­lui­den krii­sistä, kesän Uniper-neuvot­te­luista, velkaan­tu­mi­sesta ja venä­läis­tu­ris­tien viisu­mi­sot­kusta on ollut halli­tuk­sen.

Marin ja Saarikko ovat kerto­neet kerta toisensa jälkeen, ettei heidän poli­tii­kal­leen ole ollut vaih­toeh­toja. Että muuta ei ole ollut tehtä­vissä.

Minä olen eri mieltä.

Kokoo­mus on vaalien turval­li­sin vaih­toehto. Olemme vastuul­li­sin ja luotet­ta­vin kuski tule­vai­suu­den haas­ta­valla tieo­suu­della. Olemme esitel­leet oman vaih­toeh­tomme velka­ta­lou­delle. Meidän mallis­samme tule­vai­suutta raken­ne­taan talou­den kestä­välle kasvulle, osaa­mi­selle, turval­li­suu­delle. Meidän vaih­toeh­dos­samme hyvin­vointi syntyy suoma­lais­ten työstä ja yrit­tä­mi­sestä.

Prag­ma­tis­min, asioi­den järke­vän hoita­mi­sen lisäksi on tietysti kyse myös arvoista - ja arvo­va­lin­noista.

Kaikki perus­tuu osaa­mi­seen ja sivis­tyk­seen. Arvois­tamme tärkeim­piin. Tule­vai­suus ja korkea hyvin­vointi syntyy osaa­vien suoma­lais­ten ja inno­va­tii­vis­ten yritys­ten varaan. Sitou­dumme TKI-panos­tuk­siin ja haluamme lait­taa perus­o­pe­tuk­sen kuntoon. Aloi­te­taan se kaksi­vuo­ti­sesta esio­pe­tuk­sesta ja perus­kou­lun nosta­mi­sesta koulu­tus­po­li­tii­kan ytimeen.

Kannamme vastuuta kaikista suoma­lai­sista ja joka puolella Suomea.

Kokoo­mus­lai­sessa ajat­te­lussa hyvät tasa-arvoi­set ja laaduk­kaat palve­lut ovat hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ja huolen­pi­don perusta. Halli­tuk­sen linja suosii tulon­siir­toja palve­lui­den kustan­nuk­sella.

Ihmi­nen, yksi­lönä ja yhtei­sön jäse­nenä, on kaiken keskellä. Halli­tus­puo­lueille julki­nen sektori ja järjes­telmä on tärkeämpi. Halli­tuk­sen sote­mal­lissa palve­lut jäivät korjaa­matta, sen sijaan raken­net­tiin uusi uljas ja kallis hallinto.

Ikään­ty­västä Suomesta on pidet­tävä huolta. Vanhus­pal­ve­lut ovat krii­sissä. Me haluamme lait­taa koko ketjun kuntoon: hoiva­ko­dit, koti­hoito ja omais­hoito. Jotta yhtälö toimii, tarvit­semme lisää hoita­jia ja hoita­jille parem­mat työolot.

Haluamme, että ihmi­set saavat päät­tää enem­män omista rahois­taan. Halli­tus pitää ihmis­ten rahoja lähes ominaan, ja heille veron­ko­ro­tus on poliit­ti­nen voitto.

Tästä tulee mieleen valtio­mies Wins­ton Churc­hil­lin sanat. Hän totesi aikoi­naan, että ajatus kansa­kun­nan vauras­tu­mi­sesta veroja korot­ta­malla on sama kuin seisoisi ämpä­rissä ja yrit­täisi nostaa itse­ään ämpä­rin reunoista.

Me sen sijaan uskomme työn linjaan. Työn­teko ja alempi työn vero­tus kannus­taa teke­mään enem­män.

Tule­vana talvena monella on tiuk­kaa. Ruoan hinta nousee, sähkön hinta nousee, vastik­keet nouse­vat, asun­to­lai­no­jen korot nouse­vat. Paras tapa lievit­tää talou­del­lista ahdin­koa on varmis­taa, että suoma­lai­silla jää palkasta ja eläk­keestä enem­män rahaa käteen. Kannus­taa teke­mään työtä. Korkeat margi­naa­li­ve­rot on saatava alem­mas.

Opis­ke­li­joi­den tilan­netta voidaan saman tien helpot­taa nosta­malla yhä opin­to­tuen tulo­ra­joja. Ja eläke­läis­ten työn­te­koa voidaan tukea eläke­läis­ten työtu­lo­vä­hen­nystä korot­ta­malla. 

Uudis­te­taan sosi­aa­li­tur­vaa niin, että työn teke­mi­nen on aina kannat­ta­vaa. Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mi­nen olisi merkit­tävä askel tähän suun­taan, mutta ensi kaudella on tehtävä myös suurempi sosi­aa­li­tur­van remontti. Työtä on nyt tarjolla. On tarjot­tava ihmi­sille kannus­teet tehdä.

Turval­li­suus on nous­sut arvoon arvaa­mat­to­maan. Venä­jän uhka, sota, rikol­li­suus, jengiy­ty­mi­nen. Kokoo­mus lupaa huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta.

Turval­li­suutta on myös kestä­vyy­destä huoleh­ti­mi­nen. Kestä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­teet on raken­nettu sisälle poli­tiik­kamme suun­taan. Edes­men­nyttä Erkki ”Susi” Pulliaista laina­ten, meidän on huoleh­dit­tava luon­non kanto­ky­vystä ja ihmis­ten sieto­ky­vystä.

Pitkän aika­vä­lin ilmas­to­ta­voit­teita emme tingi. Samoin meidän on huoleh­dit­tava siitä, että ensi talvena kodeissa on lämpöä ja sähköä, ja että yrityk­sillä on tarvit­se­maansa ener­giaa. Siihen tarvit­semme kaiken saata­villa olevan ener­gia­re­ser­vin, myös turpeen ja kivi­hii­len.

Irtaan­tu­malla venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta me saavu­tamme ilmas­to­ta­voit­teet. Samalla raken­namme Suomesta puhtaan ener­gian suur­val­lan. Meillä on siihen erin­omai­set edel­ly­tyk­set. Panos­tamme ydin­voi­maan ja puhtai­siin ener­gia­läh­tei­siin, tuuli- ja aurin­ko­voi­maan, vety­ta­lou­teen.

Olen keskus­tel­lut viime aikoina paljon suoma­lais­ten yrit­tä­jien ja elin­kei­noe­lä­män kanssa. Viesti on yhte­näi­nen: Puhdas ener­gia on meille tule­vai­suu­den kilpai­lu­valtti.

Hyvät kuuli­jat,

Näin vaih­toeh­tomme raken­tuu. Meillä on tahto, meillä on ratkai­sut. Talous­po­li­tii­kassa tarvit­semme kahta asiaa. Talou­den kasvua ja meno­jen sopeut­ta­mista, sääs­tä­mistä.

Kokoo­mus on anta­nut näyt­tönsä, että kyke­nemme sääs­töi­hin silloin, kun se on vält­tä­mä­töntä. Iiro Viina­nen ja Sauli Niinistö lait­toi­vat itsensä likoon vahti­vuo­roil­laan, Sipi­län halli­tuk­sessa tasa­pai­no­timme taloutta neljän miljar­din kovalla sääs­tö­kuu­rilla.

On hupai­saa, että halli­tuk­sessa istu­vat tuhlaa­ja­puo­lu­eet ovat huolis­saan kokoo­muk­sen kyvystä sopeut­taa. Heidän kannat­taisi kysyä itsel­tään, miten valtion meno­jen ja tulo­jen pysyvä epäsuhta ratkais­taan. Vai aiko­vatko he vain seurata katseella, kun hyvin­voin­timme mure­nee.

Sääs­töjä tarvi­taan, se on selvä. Alijäämä on niin syvä, että tarvit­semme kaksi vaali­kautta julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seen.  Hyvän raamin työlle antaa talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vos­ton suosi­tus. Kahden vaali­kau­den ajan sopeu­te­taan 0,2-0,4 prosent­tia suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Tämä tarkoit­taa noin miljar­din euron vuotuista sopeu­tusta.

Mistä sitten sääs­te­tään?

Budje­tin loppusumma on ennä­tyk­sel­li­set 80 miljar­dia. Enti­senä valtion­va­rain­mi­nis­te­rinä tiedän, että tuosta koko­nai­suu­desta löytyy sääs­tet­tä­vää. Valtion budjet­ti­kirja on käytävä momentti momen­tilta läpi. Aina voi jota­kin jättää teke­mättä tai tehdä tehok­kaam­min.

Erityi­sesti ympä­ris­tölle haital­li­set yritys­tuet on syytä kammata läpi tarkasti. Suurista meno­koh­teista nostan esille asumis­tuen, joka on nous­sut lyhyessä ajassa 1,5 miljar­diin ja kasvaa yhä.  Asumis­tuen uudis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä. Uskal­lan väit­tää, että paisu­neista asumis­tu­ki­me­noista eivät ole hyöty­neet pieni­tu­loi­set, vaan kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat ja koja­mot.

Sote-uudis­tuk­sessa hassa­taan satoja miljoo­nia uuden hallin­non raken­ta­mi­seen. Tuot­ta­vuutta paran­ta­malla ja tehos­ta­malla pystymme saamaan sääs­töjä kajoa­matta itse palve­lui­hin.

Julki­sia hankin­toja tehdään vuodessa 50 miljar­dilla eurolla. Sääs­tö­po­ten­ti­aali valtava, jos kilpai­lu­tuk­siin saadaan lisää tarjouk­sia sisään.

Valmis­te­lemme parhail­laan vaih­toeh­toamme halli­tuk­sen budje­tille. Siinä esit­te­lemme tarkem­min suun­ni­tel­mamme.

Suomen kään­nös oike­aan suun­taan ei kuiten­kaan tapahdu vain menoja leik­kaa­malla. Se tapah­tuu tuloja lisää­mällä. Veroas­tetta emme voi korot­taa, joten jäljelle jää vahvuu­temme, kasvun raken­ta­mi­nen.

Kokoo­muk­sella on hallus­saan kasvun kaava, halli­tuk­sella pelkäs­tään yliku­lu­tuk­sen kaava.

Seuraa­van halli­tuk­sen on korjat­tava kasvun elemen­tit yksi kerral­laan. Työvoi­man saanti, yrit­tä­mi­seen ja työn­te­koon kannus­tava vero­tus ja sosi­aa­li­turva, toimi­vat ja jous­ta­vat työmark­ki­nat, ener­gian saata­vuus, osaa­mi­nen, tutki­mus ja inno­vaa­tiot.

Viime kaudella kokoo­mus toimi valtio­va­rain­mi­nis­te­ri­puo­lu­eena. Loppu­tu­lok­sena velkaan­tu­mi­nen painet­tiin lähes nollaan ja julki­nen talous saatiin lähes tasa­pai­noon. Samaan aikaan maahan syntyi 140 000 uutta työpaik­kaa määrä­tie­tois­ten uudis­tus­ten myötä. Yhdis­telmä piti sisäl­lään kasvu­toi­mia ja sääs­töjä.

Kuuli­sin mielel­läni Sanna Mari­nilta Sdp:n keinot talous­kas­vun aikaan­saa­mi­seksi, meno­jen suit­si­mi­seksi ja talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi. Onko niitä? Vai onko Sdp:n ajatus paikata puut­tu­vat tulot veron­ko­ro­tuk­silla - hamua­malla inflaa­tion keven­tä­mistä lompa­koista viimei­set­kin eurot?

Hyvät ystä­vät,

Me tahdomme voit­taa suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen ja kään­tää Suomen suun­nan.

Siksi tarvit­semme vaali­voi­ton, joka antaa meille mandaa­tin raken­taa vastuul­li­nen ja tule­vai­suu­teen katsova halli­tus­oh­jelma. Meidän on tehtävä kovasti työtä, että saamme Suomen nykyistä parem­paan kuntoon. Ja kun ponnis­tus­lankku on korjattu, me suoma­lai­set pystymme leis­kaut­ta­maan pitkälle.

Epävar­muu­den ja huono­jen uutis­ten keskel­lä­kin olen luot­ta­vai­nen. Kun uskal­lamme tehdä oikeita ratkai­suja, asiat järjes­ty­vät. Itses­tään tai parasta toivo­malla ne eivät oikene.

Meidän syymme ryhtyä muutok­seen tänään on parempi huomi­nen.  Kun tapaan yrit­tä­jiä, tutki­joita ja opis­ke­li­joita, innos­tun. Maailma on mahdol­li­suuk­sia täynnä.  Kotona minulla on kaksi upeaa nuorta. Tahdon, että heillä ja heidän ystä­vil­lään on vapaus tehdä valin­toja ja löytää oma tapansa elää hyvää elämää. Tiedän, te tahdotte lähei­sil­lenne samaa.

Kun katson teitä hyvä kokoo­muk­sen kent­tä­väki, luot­ta­vai­suus vain vahvis­tuu. Te olette vahva, näke­myk­sel­li­nen jouk­kue. Olette näyt­tä­neet, miten kunta- ja alue­vaa­lit voitet­tiin, osaatte vaali­työn.

Yksin tätä työtä ei kukaan tee, eikä jaksa.  Ensi keväänä, yhdessä, me kään­nämme Suomen suun­nan.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa