Petteri Orpo: “Me olemme kuntien puolella”
Julkaistu:
“Me emme hyväksy kuntien hiljaisia hautajaisia, vaan lähdemme puolustamaan niitä kevään vaaleissa.”
Arvoisa puoluevaltuuston puheenjohtaja, hyvät puoluevaltuutetut, ja hyvät median edustajat,
Tämä puhe on kuntien ja kaupunkien puolustuspuhe. Se on välttämätön, koska muuten kuntia ei puolusta kukaan. Ja kun puhun kunnista, en puhu vaakunoista, vaan puhun kouluista, päiväkodeista, terveyskeskuksista ja urheilukentistä. Ihmisten lähipalveluista ja demokratiasta.
Puhe jakautuu tänään kolmeen osaan: kuntien tilanteeseen, työllisyyteen ja soteen. Aiheisiin, jotka ovat syystä pinnalla juuri nyt.
Hyvät kuulijat,
kunnat ovat suuressa ahdingossa. Talous on kuralla käytännössä jokaisessa suomalaisessa kunnassa. Viime vuonna kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen. Lukumäärällisesti negatiivisen tuloksen tehneitä kuntia oli viime vuonna 225 kuntaa. 53 kuntaa päätti nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2020. Vuonna 2020 veronkorotukset koskivat noin 1,1 miljoonaa kuntalaista. Viime vuosi oli koko mittaushistorian huonoin kuntataloudessa.
Tilanne oli vaikea jo ennen koronaa, mutta korona sysäsi kunnat ennennäkemättömään ahdinkoon. VM:n kesän ennusteessa arvioitiin kuntatalouden alijäämän olevan ensi vuonna yli 4 miljardia ja seuraavankin vuonna vielä -3,5 miljardia. Nämä ovat valtavan kokoisia lukuja.
Samaan aikaan palvelutarpeet kunnissa kasvavat. Seuraavan vuosikymmenen aikana yli 65-vuotiaiden suomalaisten määrä kasvaa yli 200 000 hengellä. Yli 85-vuotiaiden määrän kasvu on vielä voimakkaampaa prosentuaalisesti. Yhä pienempi työikäisten joukko huolehtii ikääntyvän Suomen palveluista.
Samaan aikaan lasten määrä vähentyy. Se tarkoittaa hetkellisesti monissa paikoissa helpotusta kuntien menoihin, mutta samaan aikaan kovaa iskua oman alueen tulevaisuususkoon. Ilman lapsia, ei kunnalla ole tulevaisuutta.
Koska tilanne muuttuu niin valtavaa vauhtia ikäluokkien molemmista päistä, pitäisi nyt tehdä valtavasti toimia, joilla turvataan suomalaisten palvelujen ja hyvinvoinnin tulevaisuus.
Hallitus päätti budjettiriihessä 1,45 miljardin euron tukipaketista suomalaisille kunnille. Tämä tulee tarpeeseen. Samalla ei kuitenkaan tehty mitään rakenteellisia toimia, jotka voisivat helpottaa kuntien tilannetta tulevaisuudessa.
Hallitus on kuin äkkirikastunut nousukas, joka ehtii vielä ennen valomerkkiä tilaamaan viimeisen kierroksen koko ravintolalle. Siinä hetkessä ajatus tuntuu hyvältä, mutta huonostihan siinä lopulta käy.
Hyvät kuulijat,
Pelkkä ensiapu ei riitä. Kokoomuksen mielestä kunnille on tarjottava ratkaisuja, joilla kunnat pystyvät katsomaan pidemmälle.
Ensinnäkin vuosien epävarmuus kuntien tulevaisuuden ympärillä on saatava päättymään. Menossa on kuntien hiljaiset hautajaiset, kuten Helsingin pormestari tällä viikolla sanoi. Me emme hyväksy sitä, että kunnat toimivana demokratian ja palveluiden järjestämisen tasona hiljaisesti haudataan maakuntauudistuksen alle. Sillä sitähän maakuntauudistus tarkoittaa. Puolet tuloista lähtee, mutta velat jäävät. Puolikas kunta ei pysty investoimaan, kasvamaan ja hyvä, jos edes järjestämään jäljelle jääviä palveluita.
Kun kaikkialla muualla maailmassa kaupunkien ja kuntien rooli kasvaa, Suomessa sitä haluttaisiin radikaalisti pienentää. Me sanomme ei maakuntamallille.
Kunnille pitää antaa työkaluja pärjätä nykyistä paremmin. Kunnissa tarvitaan päätöksiä, joilla kunnat pystyvät vahvistamaan rahoituspohjaansa. Kuntien riippuvuutta valtionosuuksista pitäisi vähentää, ei lisätä. Me olisimme valmiita tarkastelemaan verotusta.
Yhteisövero on kunnille hyvä kannustin. Jos hieman suurempi osuus yritysten tekemästä tuloksesta jää yhteisöveroina kuntiin, se kannustaa kuntia tekemään hyvää elinkeinopolitiikkaa. Nyt tehdyistä yhteisöveron väliaikaisista ratkaisujen jälkeen on syytä tarkastella, voisiko yhteisöveron kuntaosuuden jättää pysyvästi korkeammalle tasolle.
Me haluaisimme myös selvittää, voisiko osan pääomatuloverojen kertymästä jättää maksajan kotikuntaan. Tämä ei kuitenkaan saisi tarkoittaa pääomatuloverotuksen kiristämistä.
Olisimme myös valmiita tarkastelemaan kuntien tehtäviä. Lakisääteisiä tehtäviä on yritetty vähentää ja edellinen hallitus pystyi muutaman normin jopa purkamaankin. Tämä on kuitenkin osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Kuntaliiton toimitusjohtaja kannusti syyskuun alussa katsomaan lakien otsikoiden sijaan lakien sisältöihin. Kunnille pitää jättää enemmän tilaa tehdä itse ratkaisuja siitä, miten palvelut tuotetaan. Kannustaa hyvään yhteistyöhön yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa sekä muiden kuntien kanssa.
Me olemme myös sitoutuneita siihen, että kunnille ei anneta uusia tehtäviä ilman täysimääräistä rahoitusta. Hallitus toimii toiseen suuntaan. Jos oppivelvollisuuden pidentäminen menee läpi, se tarkoittaa monissa kunnissa sopeutustoimia ensi vuonna. Hallitus väittää, että rahat riittävät uudistuksen toteuttamiseen, vaikka kunnat sanovat toista. Minä uskon kuntiin.
Yritykset ja työpaikat ovat kunnissa. Ei ole samantekevää, minkälaista politiikkaa kunnissa tehdään. Kunnat pystyvät luomaan yritystoiminnalle ja sen kasvulle edellytyksiä, kouluttamaan osaavia työntekijöitä, vaikuttamaan liikenneratkaisuihin ja elinympäristöön. Moni yritysten investointipäätös on siitä kiinni, mitä kunnissa tehdään. Kunnilla pitää olla vahva elinkeinopoliittinen rooli, eikä sitä pidä heikentää.
Hyvät kuulijat,
Ensi keskiviikkona käydään välikysymyskeskustelu hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Kokoomus ei käytä herkästi opposition raskainta työvälinettä, välikysymystä. Nyt olimme kuitenkin pakotettuja siihen. Keräsimme koko opposition yhteen rintamaan kokoomuksen välikysymyksen taakse.
Hallitus ei tehnyt riihessä kunnollisia päätöksiä työllisyyden parantamiseksi. Ei tehnyt suunnitelmaa velkaantumisen pysäyttämiseksi, vaan jatkoi rahanjakoa.
Hallituksen politiikka johtaa Suomen ylivelkaantumiseen ja korkeaan työttömyyteen. Tien päässä on veronkorotukset ja leikkaukset suomalaisten tärkeisiin palveluihin.
Hallitusohjelma ei ole enää voimassa, koska sen perustana olevaan työllisyystavoitteeseen ei usko yksikään hallituspuolueiden puheenjohtajista. Se ei menoa haittaa.
”Kaikki saatiin, mitä tajuttiin pyytää”, kuuluu ministeriöiden virkamiehiltä.
Ei suomalaisten asioita voi näin hoitaa.
Ruotsissa toimitaan toisin. Siellä punavihreä hallitus elvyttää keventämällä verotusta ja alentamalla progressiota pysyvästi. Keskituloisen palkansaajan verotus laskee 300 eurolla vuodessa. Ruotsin talouden ennustetaan palaavan ylijäämäiseksi jo 2023. Meillä velkaantuminen jatkuu valtiovarainministeriön arvion mukaan miltei kymmenen miljardin vuositasolla koko loppuvaalikauden.
Se olisi katastrofi.
Koronan vuoksi velkaa voidaan nyt ottaa. Velkaantuminen on kuitenkin saatava kuriin.
Kyse on siitä, että ei tunnu olevan väliä paljonko velkaa otetaan. Hallituspuolueiden puheenjohtajat eivät edes moista yksityiskohta säätytalon portailla tienneet.
Toinen ongelma on se, miten rahaa käytetään. Mekin, tottakai, käyttäisimme rahaa koronatestaukseen, kasvaneisiin terveydenhuollon kuluihin ja yritysten tukemiseen. Ongelma vain on siinä, että hallitus ei jätä asiaa tähän. Se ei ole perunut yhtään menoja lisäävää päätöstä, joita se teki jo ennen koronakriisiä. Ei lainkaan priorisointia, vaan eletään niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se on vastuutonta.
Kolmas ongelma hallituksen elvyttämisessä on se, että elvyttäminen tapahtuu täysimääräisesti tukiaisilla ja julkista sektoria kasvattamalla. Sen sijaan, että pääministeri Marin päättää, mikä on ihmisille parasta, me antaisimme elvytyksellä Ruotsin malliin tilaa ihmisten omille valinnoille ja kuluttajalähtöiselle elpymiselle.
Tätä taustaa vasten Marinin kommentit yritysten yhteiskuntavastuun puutteesta tuntuvat kummallisilta. Vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman menestyviä yrityksiä, eikä yrityksiä ilman toimivaa julkista sektoria.
Osoittaa ymmärtämättömyyttä yhteiskunnasta. Tällaisen vastakkainasettelun lietsominen pääministeriltä on ongelmallista.
Suomalaiset yritykset ja yrittäjät ovat maailman vastuullisimpien joukossa ja haluavat parantaa maailmaa. Se mitä yritykset tarvitsevat, on hyvä toimintaympäristö, ei syyllistämistä.
Nyt jos koskaan, tarvitaan yhteispeliä, välittämisen ja yhteisen vastuunkannon henkeä. Sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa julkinen ja yksityinen ovat kumppaneita, ei riitapukareita.
Hyvät kuulijat,
Prosentin korkeampi työllisyysaste vahvistaa julkista taloutta miljardilla. Mitä useampi on töissä, sitä useampi maksaa veroja – ja sitä harvempi tarvitsee tukia. Me emme tavoittele kuuden tunnin työpäivää, vaan sitä, että jokaisella työkykyisellä olisi töitä. Meidän tavoitteemme on pohjoismainen 80 prosentin työllisyysaste.
Mitä hallitus on saanut aikaan? Jos katsotaan puhtaasti päätöksiä ja unohdetaan hetkeksi koronakriisi, hallituksen päätösten saldo on lähellä nollaa. Hallitus itse kertoi tehneensä päätöksiä 31 000 – 36 000 uudesta työllisestä budjettiriihessä. Tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa.
Hyväntahtoisillakin laskelmilla budjettiriihen päätöksistä saa kasaan 16 000 uutta työllistä, ja nekin vuoteen 2029 mennessä. Tässä ei vielä ole mukana edes hallituksen työllisyyttä heikentävät päätökset: aktiivimallin purkaminen, perhevapaauudistus ja kuluvan vuoden talousarviopäätökset. Kun hallituksen tähänastiset työllisyyspäätökset lasketaan yhteen, päästään lähelle nollaa.
Hyvät ihmiset,
luemme joka päivä uutisia irtisanomisista ja yt-neuvotteluista. Kauanko tätä tekemättömyyttä vielä siedetään? Me emme enää siedä. Hallituksen lääkkeillä ei Suomea tai suomalaisten työpaikkoja pelasteta.
Keskustan ensimmäinen kynnyskysymys tälle hallitukselle oli: ”Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkaminen siten, että sitoudutaan 75 %:n työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous (ml. kuntatalous) on tasapainossa vuonna 2023.”
Jo pitkään on ollut tiedossa, että tämä ensimmäinen ja tärkein keskustan kynnyskysymys ei toteudu, mutta viimeistään nyt se sai lopullisen niitin. Keskustan kynnyskysymykset ovat muuttuneet vasemmistohallituksen kynnysmatoksi.
Saarikon kuherruskuukausi uutena puheenjohtajana kesti viikon. Sen jälkeen palattiin normaaliin, jossa keskusta joutui antautumaan vasemmistopuolueille jälleen kerran.
Mitä pitäisi siis tehdä:
- Tilanne pitää vakauttaa - viesti suomalaisille ja yrityksille
- Suunnitelma velkaantumisen pysäyttämiseksi - hyvinvoinnin perustan turvaaminen - sääteliäisyys
- 120 000 työllisyyspaketti - työn puolue
- Toivon politiikkaa - K6, uusi tavoiteohjelma
Hyvät kuulijat,
Päätimme vuosi sitten, että olemme hetken hiljaa sotesta. Se tuli varmasti tarpeeseen, sillä uskon, että aika moni suomalainen on korviaan myöten täynnä sotekeskustelua. Oli myös reilua antaa hallitukselle työrauha ensimmäisen esityksen valmisteluun.
Nyt emme kuitenkaan enää voi olla hiljaa. Eilen perjantaina päättyi lausuntokierros hallituksen sote-esityksestä. Lausuntopalaute on karmeaa luettavaa. Kriittisiä mallille ovat niin kaupungit, yritykset kuin eri alojen asiantuntijatkin.
Entinen keskustavaikuttaja Mikko Alkio antoi muutama viikko sitten hyvin kriittisen haastattelun Maaseudun Tulevaisuudelle, jossa hän kritisoi armotta hallituksen talouspolitiikkaa ja sotemallia. Piikikkäimmän kritiikin Alkio antoi keskustalle. Hän kysyi haastattelussa, onko kukaan keskustalainen edes lukenut esitystä, sillä ei siinä perusteta mitään itsehallinnollisia maakuntia, joita keskusta tavoittelee? Alkion kritiikki osui ja upposi, mutta sai samalla miettimään, onko hallituksessa yhtään muuta ministeriä kuin Krista Kiuru, joka aidosti on sisäistänyt ja ymmärtänyt, mitä tämä hallituksen esitys tarkoittaa?
Minä uskallan sanoa, että tämä hallituksen esitys ei vähennä kustannuksia, eikä paranna hoitoonpääsyä. Se itseasiassa tulee lisäämään terveyseroja ja heikentämään heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten palveluja. Keskeisimmät syyt tähän ovat rahoitusmallin puutteet sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden toiminnan hyvin laaja rajoittaminen.
Rahoitusmallin ongelma on yksinkertainen. Mitä huonommin hoidat ihmisiä, sitä enemmän rahaa saat. Jos maakunta hoitaa hyvin asiansa ja saa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia parannettua, tästä ei ole tiedossa minkäänlaista palkintoa, vaan rahojen vähentymistä. Kannustimet ovat aivan nurinkuriset. Tästä huolimatta useampi maakunta – niin voittajat kuin häviäjät – ovat lähtökohtaisesti arvioineet tulevan rahoituksensa heti kättelyssä riittämättömäksi.
Esityksen yritysvastaisuus on aivan omassa mittaluokassaan. Jos esimerkiksi lääkäreiden oikeutta toimia ammatinharjoittajina rajoitetaan esityksessä kuvatulla tavalla, se tulee viemään monta alue- ja keskussairaalaa vaikeuksiin lääkäreiden siirtyessä yksityisten toimijoiden palvelukseen. Kun samalla heikennetään erikoissairaanhoidon rahoitusta, se vain kiihdyttää siirtymää. Samaan aikaan sote-maakuntien kädet on sidottu niin, etteivät ne voi tehdä yhteistyötä yksityisten tuottajien kanssa silloinkaan, kun se olisi paras ratkaisu ihmisten ja palveluiden kannalta.
Pahimmillaan kehitys johtaa siihen, että palvelujen heikentyessä terveydenhuollon eriarvoisuus vain jatkaa kasvuaan, eikä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin löydy.
Viime kauden kova työ teki selväksi, että maakuntapohja ei ole ratkaisu soteen. EI toisteta samaa virhettä. Suomi ei tarvitse 22 uutta maakuntaa, eikä lisää hallintoa.
Tämä esitetty malli ei yksinkertaisesti vastaa niihin ongelmiin, joita sosiaali- ja terveydenhuollossa on. Se ei lyhennä lääkärijonoja, eikä lisää palveluiden kustannustehokkuutta. Se ei ratkaise rahapulasta kärsivien kuntien ongelmia, vaan pahentaa niitä.
Hyvät kuulijat,
Tässäkin asiassa me olemme kuntien puolella. Me emme tavoittele vallankumousta, vaan asteittaista kehitystä, jossa sotepalvelut siirtyvät riittävän laajoille hartioille. Me emme pidä yrityksiä ja järjestöjä vastenmielisinä, vaan luontevina kumppaneina, jotka kuuluvat osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Me olemme ihmisten puolella. Valinnanmahdollisuudet, yksilöllisemmät palvelut. On voitava luottaa siihen, että sairastuessaan pääsee sujuvasti hoitoon ja saa apua.
En usko, että tätä uudistusta voivat hyväksyä ne hallituspuolueiden edustajat, jotka pitävät itseään porvareina tai ne, jotka ovat kiinnostuneita kaupunkien toimintakyvystä. Meidän tehtävämme on asettaa painetta, että tämä uudistus jää sinne sosiaali- ja terveysministeriön pöytälaatikkoon, josta se on tullutkin. Uudistuksen läpimeno olisi katastrofi niin suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin kuntien tulevaisuuden kannalta.
Annetaan kuntien edetä yhteistyön kautta. Kyllä suomalaiset vastuulliset kuntapäättäjät löytävät parhaat ratkaisut. Kokoomus esittelee oman kuntaperusteisen mallinsa vielä syksyn aikana. Vpj Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen ex-pormestari johtaa valmistelua.
Kuntavaalityöhön panostaminen on nyt parasta taistelua, hallituksen kyhäelmää vastaan.
Hyvät kuulijat,
Kuntavaaleihin on tänään 204 päivää. Me olemme tällä hetkellä Suomen suurin kuntapuolue. Kovasti näyttää siltä, että olemme myös Suomen ainoa kuntapuolue.
Me uskallamme puolustaa kuntia. Sitä hyvää työtä, jota kunnissa tehdään. Toimivaa demokratiaa, joka toteutuu kuntapäättäjien ja kunnallisvaalien kautta. Niitä palveluita, joita kunnissa järjestetään.
Me emme hyväksy kuntien hiljaisia hautajaisia, vaan lähdemme puolustamaan niitä kevään vaaleissa. Me voitamme ne vaalit.
Petteri Orpon puhe puoluevaltuustossa 25.9.2020
Muutokset puhuttaessa mahdollisia
