Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhe Suomen Yrit­tä­jien Yrit­tä­jä­gaa­lassa. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Hyvät ystä­vät, naiset ja herrat,

lämmin kiitos kutsusta Yrit­tä­jä­gaa­laan. Viime vuonna pääsin osal­lis­tu­maan Yrit­tä­jä­päi­vien päivä­ti­lai­suu­teen, mutta tuol­loin illan ohjelma jäi välistä. Sovimme, että ensi kerralla sitten. Onpa muka­vaa, että uusi tilai­suus tuli näin pian. Arjen kiirei­den keskellä meille kaikille tekee hyvää hetkeksi kohot­tau­tua juhlaan, yrit­tä­jyy­den juhlaan.

Olen iloi­nen, että saan mahdol­li­suu­den puhua teille. Olen tavan­nut teistä monet työurani varrella: yritys­vie­rai­luilla, vien­ni­ne­dis­tä­mis­mat­koilla, edus­kun­nassa, turuilla ja toreilla. Olen saanut kuulla teiltä onnis­tu­mi­sista ja murheista, yrit­tä­jän arjesta. Jokai­sella teillä on oma tari­nanne yrit­tä­jinä. Jokai­nen näistä tari­noista on arvo­kas itses­sään ja se on arvo­kas Suomelle.

Suoma­lai­nen hyvin­vointi nimit­täin syntyy vain yrit­tä­jyy­destä ja työstä. Muuta resep­tiä kestä­vään hyvin­voin­tiin ei ole. Te tiedätte tämän, halli­tus tietää tämän.

Liian pitkään yrit­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­nen sekä yrit­tä­jyy­den ja omis­ta­mi­sen arvos­tuk­sen lisää­mi­nen ovat olleet ääneen lausut­tuja tavoit­teita juhla­pu­heissa. Minä­kin olen näitä puheita teille pitä­nyt.

Näin ei ole enää: nyt juhla­pu­hei­den tavoit­teet ovat halli­tus­oh­jel­massa. Ja me viemme nämä uudis­tuk­set eteen­päin.                      

Hyvät yrit­tä­jät,

Moni teistä on toden­nut minulle, että Suomi on hyvä maa yrit­tää. Meillä on korkeasti koulu­tettu ja osaava kansa. Yhteis­kun­tamme on turval­li­nen ja tasa-arvoi­nen. Meillä on luot­ta­musta toisiimme. Meillä tehdään maail­man­luo­kan tutki­musta, tuote­ke­hi­tystä ja inno­vaa­tioita. Insti­tuu­tiot toimi­vat ja infra­kin on… sano­taan nyt, että aina­kin kohtuul­li­sessa kunnossa.

Suomen vahvuu­det perus­tu­vat suoma­lai­seen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, joka takaa jokai­selle laaduk­kaan koulu­tuk­sen, tarvit­ta­vat palve­lut ja toimeen­tu­lon. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon. Se meidän on turvat­tava myös tule­ville suku­pol­ville.

Nyt maaperä on muren­tu­massa. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme rahoi­tus ei ole kestä­vällä pohjalla. Rahoi­tamme perus­pal­ve­lui­tamme velaksi. Näin ei voi jatkua.

Tiedän, että te yrit­tä­jät jaatte huolen julki­sen talou­den tilasta. Haluatte, että menot ja tulot saadaan tasa­pai­noon ja velkaan­tu­mis­ke­hi­tys pysäy­tet­tyä.

Tilanne on sanalla sanoen haas­tava. Edel­li­sen halli­tuk­sen päätök­set, kasva­vat korko­me­not, kasva­vat ikäsi­don­nai­set menot – siinä keskei­siä teki­jöitä tämän halli­tuk­sen peri­miin alijää­miin. Samaan aikaan on synny­tet­tävä kasvun aihiot, panos­tet­tava tule­vai­suu­teen ja huoleh­dit­tava turval­li­suu­desta muut­tu­neessa maail­man­po­liit­ti­sessa tilan­teessa.

Hyvät kuuli­jat,

Haas­tava ei kuiten­kaan tarkoita mahdo­tonta. Ongel­mista huoli­matta asiat ovat vielä omissa käsis­sämme. Suomen suunta on muutet­ta­vissa, ja halli­tus on jo tehnyt ensim­mäi­set päätök­set, joilla maata kään­ne­tään kohti kestä­vän kasvun uraa.

Meno­jen kasvu laite­taan aisoi­hin. Halli­tus palaa noudat­ta­maan sito­via valtion­ta­lou­den meno­ke­hyk­siä. Neljän miljar­din euron asteit­tai­set meno­sääs­töt ja kahden miljar­din raken­teel­li­set uudis­tuk­set on laitettu liik­keelle ensim­mäi­sessä talous­ar­vio­esi­tyk­sessä. Jos emme tässä urakassa onnistu, on edessä kerta­luok­kaa karvaam­pia sääs­töjä.

Olemme tehneet valin­nan ja se valinta on työn linja. Halli­tus ryhtyy toteut­ta­maan uudis­tuk­sia, joiden tavoit­teena on 100 000 uutta työl­listä vaali­kau­den loppuun mennessä.

Halli­tus ei itse luo yhtään uutta työpaik­kaa. Meidän tavoit­teemme on, että te, arvoi­sat yrit­tä­jät, pystytte luomaan ne yrityk­siin.

Me teemme päätök­siä, joiden tavoit­teena on kannus­taa teitä inves­toi­maan, kasvat­ta­maan liike­toi­min­taa ja palk­kaa­maan lisää työn­te­ki­jöitä. Siis otta­maan riskiä, menes­ty­mään. Teemme päätök­siä, joilla noste­taan yrit­tä­jyy­den ja omis­ta­juu­den arvos­tusta.

Minä uskon vahvasti siihen, että yritys­toi­min­nan edel­ly­tys­ten kannalta kaik­kein tärkeim­piä ovat perus­asiat. Vahva omai­suu­den suoja ja oikeus­val­tio. Elin­kei­non­va­paus ja reilua kilpai­lua suosiva mark­ki­na­ta­lous. Vakaa ja enna­koi­tava toimin­taym­pä­ristö, oli sitten kyse rajo­jen turval­li­suu­desta, lain­sää­dän­nöstä, sääte­lystä tai vero­tuk­sesta. Osaa­vat ja koulu­te­tut ihmi­set.

Näistä perus­asioista me huoleh­dimme. Mutta muuta­kin tarvi­taan, jotta saamme Suomen siivi­tet­tyä kasvuun.

Arvoi­sat yrit­tä­jät,

Olemme kuun­nel­leet teitä tarkalla korvalla, kun olette kerto­neet, mitkä asiat hidas­ta­vat suoma­lais­ten yritys­ten kasvua ja hanka­loit­ta­vat työl­lis­tä­mistä. Näihin me olemme nyt tart­tu­neet.

Muutosta ei aina terveh­ditä ilolla, vaikka muutok­sen lähtö­koh­dat jaet­tai­siin. Olen käynyt keskus­te­luja työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa. Jaamme tilan­ne­ku­van Suomen julki­sen talou­den tilasta. Jaamme tavoit­teen suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan turvaa­mi­sesta. Jaamme näke­myk­sen myös monista keinoista, joilla tavoite voidaan toteut­taa. Niistä asioista, joista meillä on eriä­vät näke­myk­set, jatkamme keskus­te­lua.

Halli­tus on tähän keskus­te­luun valmis. Olemme avoi­mia uusille ratkai­suille. Mutta muutok­sia on tehtävä, pelkän ei:n sano­mi­nen ei ole Suomelle vaih­toehto.

Minä ja halli­tus luotamme esimer­kiksi siihen, että suoma­lai­sissa yrityk­sissä tiede­tään parhai­ten, miten työtä kannat­taa järjes­tää ja miten sen ehdoista voidaan yhdessä sopia. Siksi laajen­namme voimak­kaasti mahdol­li­suuk­sia sopia paikal­li­sesti. Nyt 70 000 uutta yritystä pääsee hyödyn­tä­mään työeh­to­so­pi­mus­ten jous­toja.

Ajat­te­len, että meillä Suomessa työnan­ta­jat ja työn­te­ki­jät ovat samalla puolella, työn puolella. Tällai­nen henki on ollut päällä useassa yrityk­sessä, jossa olen saanut vierailla.  

Yrityk­semme kilpai­le­vat kasva­vissa määrin globaa­leilla mark­ki­noilla, joilla kilpailu on kovaa. Jos suoma­lai­sella yrityk­sellä ei ole mahdol­li­suuk­sia pärjätä tässä kilpai­lussa, pian ei ole yritystä eikä kenel­lä­kään työpaik­kaa. Silloin häviäjä on myös Suomi.

Fiksu paikal­li­nen sopi­mi­nen palve­lee parhaim­mil­laan niin yrit­tä­jää kuin työn­te­ki­jää erilai­sissa elämän­ti­lan­teissa. Tiedän, että ilman osaa­vaa ja sitou­tu­nutta henki­lös­töä ei ole menes­ty­vää yritystä. Jo nyt osaa­jista kilpail­laan. Työn­te­ki­jöistä on pulaa useilla alueilla ja aloilla.

Samaan aikaan eten­kin pienelle yrityk­selle työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on iso riski. Haluamme pienen­tää tätä riskiä muun muassa niin, että jatkossa työn­te­ki­jän irti­sa­no­mi­seen työn­te­ki­jästä johtu­vasta syystä riit­täisi asial­li­nen syy. Helpo­tamme määrä­ai­kais­ten työso­pi­mus­ten solmi­mista ja valmis­te­lemme yhteis­toi­min­ta­lain sovel­ta­mi­sa­lan nosta­mista 50 henkeä tai enem­män työl­lis­tä­viin yrityk­siin.

Työl­lis­tä­mi­sen kynnystä madal­taa myös ensi vuoden talous­ar­vioon sisäl­tyvä esitys työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen alen­ta­mi­sesta. Paran­namme yritys­ten kykyä reagoida yritys­toi­min­nan muutos­ti­lan­tei­siin ja helpo­tamme hallin­nol­lista taak­kaa lyhen­tä­mällä lomau­tusil­moi­tusai­kaa ja pois­ta­malla takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suu­den alle 50 työn­te­ki­jän yrityk­sissä.

Teemme nämä muutok­set, jotta te yrit­tä­jät uskal­tai­sitte palkata sen ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän ja liike­toi­min­nan kasvaessa vielä uusia työn­te­ki­jöitä.

Hyvät ystä­vät,

uudis­tuk­sia Suomi on odot­ta­nut jo vuosi­kym­me­niä. Verrokki- ja kilpai­li­ja­mais­samme ne on tehty. Yksi Suomen houkut­te­le­vuutta yritys­ten toimin­taym­pä­ris­tönä, inves­toin­ti­koh­teena ja kaup­pa­kump­pa­nina heiken­tävä asia on yhteis­kun­nan kehi­tyk­sestä jälkeen jäänyt työrau­ha­sää­tely.

Liian moni teidän asiak­kaanne maail­malla on joutu­nut petty­mään, kun kriit­ti­nen toimi­tus tai kompo­nentti on jäänyt toimit­ta­matta, kun sata­missa työ seisah­tuu, vaikka työeh­to­so­pi­mus on voimassa.

Suomen brut­to­kan­san­tuot­teesta noin puolet kertyy tava­roi­den ja palve­lui­den vien­nistä. Suomi on erit­täin riip­pu­vai­nen siitä, vetääkö vienti ja kulkeeko tavara.

Meiltä puut­tuu maayh­teys Keski-Euroo­pan mark­ki­noille. Suomella ei ole saarena varaa antaa muille maille enem­pää etumat­kaa kilpai­lussa menes­ty­västä yritys­toi­min­nasta ja inves­toin­neista. Niistä synty­vät tuot­ta­vuus, työpai­kat ja hyvin­vointi.

Suomessa työtais­te­lu­jen määrä on suuri verrat­tuna vaik­kapa naapu­ri­maa­hamme Ruot­siin. Työeh­to­so­pi­muk­siin perus­tu­van työrau­ha­vel­vol­li­suu­den pitä­vyys on ollut heikko. Lait­to­mia lakkoja on ollut erityi­sen paljon niinä vuosina, joina ei ole käyty työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luita.

Tästä syystä halli­tus päivit­tää työrau­ha­jär­jes­tel­män peli­sään­nöt 2000-luvulle ja vastaa­maan kilpai­li­ja­mai­demme sään­te­lyä.

Muutos­ten tavoit­teena on paran­taa Suomen luotet­ta­vuutta ja houkut­te­le­vuutta toimin­taym­pä­ris­tönä – siis luoda Suomeen uutta työtä.

Hyvät yrit­tä­jät,

Edel­li­nen halli­tus teki sosi­aali- ja tervey­den­huol­toon hallin­non uudis­tuk­sen. Hallin­non uudis­tus ja palve­lui­den tuot­ta­mi­sen keskit­tä­mi­nen julki­siin käsiin ei ole paran­ta­nut kenen­kään palve­luja eikä lyhen­tä­nyt jonoja. Menoja sen tiede­tään lisää­vän: miljar­dilla joka vuosi.

Meidän tehtä­vämme on saada suoma­lais­ten tärkeät palve­lut pelaa­maan ja jonot lyhe­ne­mään. Siihen me tarvit­semme yrityk­siä, toimi­vaa moni­tuot­ta­juutta. Hyvin­voin­tia­lueilla on saatava laajasti palve­luse­te­lit käyt­töön. Jono­jen purkuun tämä halli­tus ryhtyy paran­ta­malla Kela-korvausta kaik­ki­aan 500 miljoo­nalla vaali­kau­den aikana.

Halli­tus­oh­jel­masta voi nähdä, että olemme otta­neet tosis­samme yrit­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­sen. Teemme lukui­sia toimia sen eteen, että yrit­tä­jäksi uskal­taa ryhtyä, riskiä ottaa ja toimin­taa laajen­taa.

Keskus­te­lussa yrit­tä­jien kanssa olemme usein lopuksi toden­neet: parasta jälkeä syntyy, kun kumpi­kin pysyy omassa lestis­sään. Toisin sanoen: Teidän yrit­tä­jien viesti meille päät­tä­jille on, että mitä enem­män annamme teille tilaa tehdä, sen parem­paa tulosta syntyy.

Tämä ohje­nuora oli meillä mielessä, kun halli­tus­oh­jel­maa Sääty­ta­lossa neuvo­tel­tiin.

Huoleh­dimme, ettei yrityk­siä lannis­teta säädös­tul­valla, vaan karsimme ylimää­räistä byro­kra­tiaa. Jos joudumme teke­mään uutta sään­te­lyä, vähen­nämme sitä sitten toisaalta. Halli­tus on sitou­tu­nut purka­maan vähin­tään 300 yrityk­siä ja kansa­lai­sia hait­taa­vaa normia. EU-sään­te­lyn päälle emme tule lisää­mään kansal­lista kuor­ru­tusta.

Rajoi­tamme valtion toimin­taa sellai­silla mark­ki­noilla, joilla mark­ki­na­puu­tetta ei ole. Siksi puutumme esimer­kiksi julki­syh­tei­sö­jen inhouse-hankin­toi­hin ja lisäämme reilua kilpai­lua. Anne­taan yritys­ten hoitaa ja mark­ki­noi­den toimia. Mihin tarvi­taan vaik­kapa valtion pesu­laa tai cate­ring –palve­lua?

Raken­namme koko Suomelle kestä­vän kasvun edel­ly­tyk­siä vuosi­kym­me­niksi tästä eteen­päin. Jotta jokai­sessa ilman­suun­nassa on hyvä yrit­tää, työvoi­man ja tava­ran pitää päästä liik­ku­maan. Siksi laitamme 3 miljar­dia euroa elin­kei­noe­lä­män ja vien­ti­ve­toi­sen teol­li­suu­den kannalta tärkei­siin väyliin, korjaus­ve­lan purkuun ja raide­hank­kei­den edis­tä­mi­seen. 

Ja me pidämme huolta, että Suomeen saadaan osaa­jia myös muualta maail­masta. Tämä halli­tus jatkaa edel­leen työpe­räi­sen maahan­muu­ton helpot­ta­mista. Omin voimin emme pärjää. Toivon, että tämä viesti tavoit­taa yrit­tä­jä­ken­tän laajasti.

Hyvät ystä­vät,

Minulla on kunnia johtaa halli­tusta, joka ymmär­tää yrit­tä­jyy­den merki­tyk­sen suoma­lai­sen yhteis­kun­nan tule­vai­suu­den kannalta.

Hyvien halli­tus­oh­jel­ma­kir­jaus­ten lisäksi on tärkeää katsoa, mitä halli­tus­oh­jel­massa ei lue. Halli­tus pitää yhtei­sö­ve­ro­kan­nan kilpai­lu­ky­kyi­sellä tasolla ja reagoi tarvit­taessa kilpai­li­ja­maissa tapah­tu­viin muutok­siin. Listaa­mat­to­mien yritys­ten yrit­tä­jyys­kan­nus­tin ja yrit­tä­jä­vä­hen­nys säily­vät muut­tu­mat­to­mina.

Nämä ovat todella tärkeitä, eivätkä ollen­kaan itses­tään selviä arvo­va­lin­toja. Yrit­tä­jien vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen tulee olemaan puna­vih­reän oppo­si­tion vaih­toeh­to­bud­jet­tien taika­sana. Minä eikä tämä halli­tus usko siihen, että yrit­tä­jien vero­tusta kiris­tä­mällä luodaan Suomeen uutta kasvua tai uusia työpaik­koja.

Yritys­ten ja yrit­tä­jien vero­tuk­sen täytyy kannus­taa otta­maan ja kanta­maan riskiä. Moni yrit­täjä on pannut nimensä, luot­to­tie­tonsa ja koti­ta­lonsa yrityk­sen laino­jen vakuu­deksi. Te kannatte riskiä yrityk­senne menes­tyk­sestä ja yrityk­sen luomista työpai­koista. Tämän riskin kanta­mi­sesta ja uusien työpaik­ko­jen luomi­sesta saadun tulon ei pidä olla yhtä kireästi vero­tet­tua kuin palk­ka­työstä saatu­jen ansioi­den.

Hyvät ystä­vät,

kuten alkuun tote­sin, teillä jokai­sella on oma tari­nanne yrit­tä­jänä. Olkaa siitä ylpeitä. Olkaa ylpeitä työs­tänne, siitä mitä olette saavut­ta­neet ja oppi­neet, ehkä myös menet­tä­neet. Se kaikki on osa teidän omaa tari­naanne. Se on tuonut teidät tähän hetkeen.

On rohkeaa valita yrit­tä­jän polku. Uudis­ta­malla Suomea me tahdomme varmis­taa, että yhä useampi nuori ja vanhem­pi­kin näkisi yrit­tä­jyy­den polun valoi­sana ja innos­ta­vana. 

Kiitos teille, jotka jo kuljette polulla. Uudis­ta­malla Suomea me tahdomme varmis­taa, että yhä useampi teistä rohke­nee hake­maan kasvua ja pystyy anta­maan työtä myös toisille.

Suomi tarvit­see teistä jokaista: teitä, jotka yritätte yksin, teitä, jotka työl­lis­tätte toisia. Yrit­tä­mi­sestä ja työstä se muu yhteis­kun­nal­li­nen hyvä sitten seuraa. Halli­tuk­sen tehtävä on varmis­taa, että teillä on erin­omai­set edel­ly­tyk­set onnis­tua.

Tänä iltana toivon, että pysäh­dytte juuri tähän hetkeksi ja nautitte, tämä on teidän juhlanne.

Päämi­nis­te­rinä haluan kiit­tää teitä teke­mäs­tänne työstä ja toivot­taa mitä haus­kinta yhteistä iltaa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa