Petteri Orpo: On uskallettava puhua myös rahasta
Julkaistu:
Kaikki tietävät, että vaalikeskustelut ovat enimmäkseen sokerilla kuorrutettua tavoitelaulantaa. Tavoitteetkin ovat toki tärkeitä, mutta nyt meidän kaikkien poliitikkojen olisi poistuttava mukavuusalueelta. On viimeinen hetki ennen vaaleja puhua myös uhkista ja realiteeteista: siitä, miten palvelut rahoitetaan, mihin loputon velalla mässäily johtaa, ja kuinka paljon suomalaisten kukkaroista halutaan vielä nyhtää.
Sosiaali- ja terveyspalveluita ei saada parannettua, jos taloutemme ei ole terve. Ja sitä Suomen talous ei todellakaan ole. Julkinen talous on ollut kroonisesti alijäämäinen yli kymmenen vuotta. Jotta emme ajautuisi hallitsemattoman velkaantumisen tielle, tulisi Suomen Pankin mukaan julkista taloutta vahvistaa jopa 10 miljardilla eurolla lähitulevaisuudessa. Tämä on siis lähtötilanne ja edellytys sille, että edes nykyiset palvelut voidaan rahoittaa.
Vasemmistohallituksen läpi runnoma hallintouudistus tarkoittaa kaikkea muuta kuin helpotusta yhtälöön. Sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuutena maksavat lähivuosina yli kuusi miljardia euroa nykyistä enemmän. Lisäksi pelkkä uuden hallinnon pystyttäminen nielee jopa yli neljä miljardia. Hallitus ei ole pystynyt kertomaan, miten palkkamenot ja tietojärjestelmien uudistaminen alueilla rahoitetaan. Jos ratkaisua ei löydy, rahat ovat pois nykyisistä palveluista. Olisi rehellistä kertoa tämä äänestäjille ennen vaaleja.
Huolestuttavinta on, että vasemmistopuolueiden edustajat tuntevat kyllä julkisen talouden tilan, mutta eivät siitä piittaa. Valtiovarainministeriö on seikkaperäisesti selittänyt heille, mihin on varaa. Silti ilma on sakeanaan hallituspuolueiden höttöisiä vaalilupauksia.
Rahoitettavana ovat siis jatkuvasti kasvavat sote-menot, sote-hallinnon valtavat pystyttämiskustannukset ja päälle vasemmiston miljardiluokan vaalilupaukset. Samaan aikaan tosiasia on, että talouskasvun ennustetaan hiipuvan. Kertaakaan en ole kuullut hallituspuolueiden johtajilta ehyttä ajatusta siitä, miten tämä kaikki rahoitetaan. Lisämenot ilman tietoa tuloista uhkaavat hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluita.
Kokoomuskin on esittänyt aluevaaliohjelmassaan monia vahvistuksia ihmisten palveluihin. Mielestämme esimerkiksi terapiatakuulla on välttämätöntä luoda Suomeen matalan kynnyksen mielenterveyden perustaso. Vanhusten palveluihin osoittaisimme lisää resursseja. Ratkaiseva ero kokoomuksen ja muiden puolueiden välillä on siinä, että olemme esittäneet myös keinoja menojen rahoittamiseksi ja velkaantumisen vähentämiseksi. Vaihtoehtobudjettimme sisältää panostuksia moniin tärkeisiin palveluihin, mutta samaan aikaan miljardiluokkaa pienempää velkaantumista.
Talouden realiteetit ovat olemassa nyt ja vaalien jälkeen. Me kokoomuksessa haluamme kehittää palveluita. Haluamme hyödyntää digitalisaation ja palveluseteleiden mahdollisuuksia. Järjestöjä ja yrityksiä tarvitaan palveluiden tuottajiksi. Me haluamme turvata ihmisten nopean hoitoonpääsyn ja laadukkaat, ihmisläheiset palvelut kaikkialla Suomessa.
Siksi on välttämätöntä lopettaa puhe pelkästään siitä, miten veronmaksajien rahoja käytetään enemmän. Sen sijaan on puhuttava useammin siitä, miten tekisimme asioita paremmin. Tähän keskusteluun kannustan kaikkia puolueita. Vaalien jälkeen ympäri Suomea voi olla lukuisia pettyneitä vasemmistolaisia aluevaltuutettuja, kun lupauksia ei pystytäkään lunastamaan. Ja vielä useampia pettyneitä vasemmiston äänestäjiä.
Me kokoomuslaiset puhumme taloudesta paljon juuri siksi, että vain terve talous takaa terveet peruspalvelut. Vain korkea työllisyys ja vahva talous mahdollistavat panostukset lastensuojeluun, vanhuspalveluihin ja pelastusasemiin. Vain vastuullinen taloudenpito takaa, että meillä on varaa maksaa riittävän monelle palomiehelle, lääkärille ja hoitajalle riittävää palkkaa. Hyvinvointi ei kasva jakamalla yhä enemmän yhä vähemmästä. Olisiko siis aika puhua myös rahasta?
