Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: pääsemme pitkälle, kun Suomessa saa tehdä

Petteri Orpo: pääsemme pitkälle, kun Suomessa saa tehdä

Julkaistu:

Valta­kun­nal­li­set Yrit­tä­jä­päi­vät Turussa 20.10.2018, valtio­val­lan terveh­dys, valtio­va­rain­mi­nis­teri Petteri Orpo

Minulle on suuri kunnia, että saan olla tänään puhu­massa teille, yrit­tä­jät. Minulle merkit­see paljon, että saan puhua teille juuri täällä, koti­kau­pun­gis­sani. Kaupun­gissa, jonka yrit­tä­jiä ja yrit­tä­jyy­den hengen tunnen hyvin.

Kort­te­lin päässä Turun kaup­pa­to­rilta, Kaup­pias­ka­dun ja Maarian­ka­dun kulmassa oli aikoi­naan setäni Timon ja hänen vaimonsa Raijan kauppa. Tex-tuote oli paraa­ti­pai­kalla, kolme kerrosta täynnä vaat­teita. Olin siellä 1980-90-luvulla töissä vuosia, ensin kesä­töissä, opis­ke­luai­kana viikon­lop­pu­ja­kin.

Timo ja Raija olivat aina töissä. 35 vuoteen he eivät otta­neet yhtään koko­naista viikon­lop­pua vapaaksi. Kunnes yhtenä perjan­taina he ojen­si­vat minulle kaupan avai­met ja kertoi­vat lähte­vänsä viikon­vaih­teeksi mökille. Tämä oli niin ennen­kuu­lu­ma­tonta, että isäni­kin soitti minulle vahvis­taak­seen, onko asia totta. Vahvis­tin, että on se. ”Lähtikö Raija­kin”, isäni vielä kysyi, epäus­koa äänes­sään. ”Lähti”, vasta­sin.

Tiedän, että Timo ja Raija eivät ole ainoat lajis­saan. Minulle he opet­ti­vat kaksi erit­täin tärkeää asiaa: Ensin­nä­kin, hyvät kuuli­jat, opin myymään housuja. Toiseksi, opin, millaista sitou­tu­nei­suutta ja vastuun kanta­mista yrit­tä­jyys vaatii. Se on elämän­tapa. Se on asenne.

Täytän ensi vuonna 50 vuotta. Ehkä siksi olen viime aikoina ajatel­lut taval­lista enem­män ratkai­suja, joita olen elämäs­säni tähän mennessä tehnyt. Yksi näistä ratkai­suista on urava­linta. Kuten tiedätte, minusta ei tullut yrit­tä­jyy­den ammat­ti­laista – minusta tuli poli­tii­kan ammat­ti­lai­nen. Tiedän, missä yrityk­siin ja yrit­tä­jiin vaikut­ta­vat päätök­set tehdään. Käytän osaa­mi­seni siihen, että työtä, yrit­tä­mistä ja kasvua tuke­via päätök­siä viedään eteen­päin niin Helsin­gissä, Brys­se­lissä kuin maail­mal­la­kin.

Olen tässä poli­tii­kan ”bisnek­sessä”, koska luotan suoma­lai­siin. Luotan suoma­lais­ten ahke­ruu­teen, kekse­liäi­syy­teen ja sisuk­kuu­teen – jäärä­päi­syy­teen­kin. Luotan siihen, että suoma­lai­silla on halua ja tahtoa toimia tämän maan eduksi. Näitä asioita haluan olla mahdol­lis­ta­massa ja vahvis­ta­massa.

Hyvät kuuli­jat, 

Noin viisi vuotta sitten olin kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja. Olimme tyyty­mät­tö­miä silloi­sen halli­tuk­sen yrit­tä­jyys­toi­miin. Istuimme pala­ve­rissa pohti­massa, mikä olisi yrit­tä­jille tärkeää. Aika nopeasti ymmär­sin, että vastaus ei löydy siitä huoneesta. Päätin pala­ve­rin sanoi­hin: entä, jos kysyt­täi­siin yrit­tä­jiltä. Päätimme tehdä laajan yrit­tä­jä­kier­tu­een ja kysyä teiltä.

Teidän vastaus­tenne perus­teella teimme kymme­nen kohdan ohjel­man. Toteu­timme sen: tulok­sia ovat esimer­kiksi yrit­tä­jä­vä­hen­nys ja pieny­ri­tys­ten maksu­pe­rus­tei­nen arvon­li­sä­vero. Teidän päävies­tinne päät­tä­jille oli kuiten­kin tämä: ”Älkää tehkö mitään. Anta­kaa meidän vain yrit­tää. Älkää aiheut­tako ongel­mia. Näin­hän se on. Parasta on, että Suomessa saa tehdä.

Hyvät kuuli­jat,

Maailma ympä­ril­lämme muut­tuu kiih­ty­vällä nopeu­della. Kansain­vä­li­sen poli­tii­kan laina­lai­suu­det ovat järk­ky­neet. Se vaikut­taa maail­man­kaup­paan. Tekno­lo­gi­nen kehi­tys muok­kaa yhteis­kun­tia. Jätti­mäi­set haas­teet, kuten ilmas­ton­muu­tos, pakot­ta­vat meitä kohti yhä nopeam­pia ja tehok­kaam­pia ratkai­suja.

Eikä Suomi ole suojaisa saari. Mekin olemme muutok­sessa. Suoma­lai­set yrityk­set ja inno­vaa­tiot pitkälti ratkai­se­vat, mikä meidän roolimme tässä muutok­sessa on. Nyt yhteis­kun­nasta on löydyt­tävä samaa kette­ryyttä kuin suoma­lai­sista yrityk­sistä löytyy.Meidän polii­tik­ko­jen tehtävä tässä muutok­sessa on selvä: meidän on annet­tava teidän yrit­tää. Meidän on luotava ympä­ristö, jossa riskin otta­mi­nen, työl­lis­tä­mi­nen ja kasvu on paitsi mahdol­lista, myös houkut­te­le­vaa.

Me tarvit­semme uuden­lai­set peli­sään­nöt. Tarvit­semme uudis­tuk­sia, jotka ravit­se­vat yrit­tä­mi­sen maape­rää: meidän on uudis­tet­tava niin vero­tusta, työelä­mää kuin sosi­aa­li­tur­vaa. Tarvit­semme päätök­sen­te­koon johdon­mu­kai­suutta, ennus­tet­ta­vuutta. Tiedän, että tässä tilai­suu­dessa on käynyt aiem­min­kin polii­tik­koja lupaa­massa teille yhtä ja toista.

Minun vies­tini teille yrit­tä­jille – ja kaikille suoma­lai­sille on: Suomessa saa yrit­tää.

Minun vies­tini teille yrit­tä­jille – ja kaikille suoma­lai­sille on: Suomessa saa yrit­tää. Yritys saa työl­lis­tää, se saa kasvaa. Yrit­täjä saa menes­tyä. Suomessa saa myös epäon­nis­tua. Saa yrit­tää uudes­taan. Tässä on meidän polii­tik­ko­jen tehtävä. Mahdol­lis­taa yrit­tä­jyys.

Arvoi­sat yrit­tä­jät,

Meidän on päivi­tet­tävä näke­myk­semme työelä­mästä. Tänä päivänä yrit­tä­mi­nen on uusi normaali. Jo noin 170 000 ihmistä on yksi­ny­rit­tä­jiä. Kynnystä yrit­tä­jyy­teen on edel­leen madal­let­tava. Minusta meidän pitää lisätä mahdol­li­suuk­sia yhdis­tää opis­ke­lua tai palk­ka­työtä yrit­tä­mi­seen.

Jo se, että työl­lis­tää itsensä, on arvo­kasta. Mutta yhden­kään pienen yrityk­sen kasvu ei saa jäädä aina­kaan siitä kiinni, ettei yritys uskalla kasvaa. Siksi yritys­ten kynnystä työl­lis­tää on edel­leen madal­let­tava. Erityi­sesti ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on iso riski. Jakaako työn­te­kijä yrit­tä­jän arvot? Sitou­tuuko hän niihin? Riit­tääkö hänen moti­vaa­tionsa, jos oman elämän tilan­teet muut­tu­vat?

Kukaan ei palk­kaa, ei toti­sesti kukaan, irti­sa­noak­seen. Jokai­nen menes­tyk­seen tähtäävä yrit­täjä tietää, että tulosta ei synny ilman osaa­vaa ja sitou­tu­nutta henki­lös­töä.

Hyvä yrit­täjä pitää huolta poruk­kansa osaa­mi­sesta ja hyvin­voin­nista. Luotan teihin.

Luotan myös suoma­lai­siin palkan­saa­jiin. Uskon, että parhaat päätök­set synty­vät siellä, missä on paras tieto: siis yrityk­sissä. Meidän on mahdol­lis­tet­tava se, että työnan­taja ja työn­te­kijä saavat sopia jous­ta­vasti – keske­nään – asioista. Minuun tämän asian etene­mi­nen ei ole pysäh­ty­nyt, eikä pysähdy. Tänään olemme täysin toisen­lais­ten haas­tei­den kanssa teke­mi­sissä kuin kulu­neina taan­tu­man vuosina.

Ympäri Suomen olen tavan­nut yrit­tä­jiä, jotka eivät saa osaa­via työn­te­ki­jöitä. Meidän on tehtävä kaik­kemme, jotta työn perässä muut­ta­mi­nen ja oman osaa­mi­sen päivit­tä­mi­nen tai koko­naan uuden osaa­mi­sen hank­ki­mi­nen ovat todel­li­nen mahdol­li­suus jokai­selle. Meidän on avat­tava ovia Suomeen, jotta saamme tänne parhaat osaa­jat myös muualta. Kaiken tämän tueksi tarvit­semme teke­mään rohkai­se­vaa vero­tusta.

Vero­tuk­sessa meidän on jatket­tava linjaa, joka tukee työtä ja yrit­tä­mistä. Meidän on puret­tava yrit­tä­mistä vaikeut­ta­vaa sään­te­lyä. Haluan myös uudis­taa lain­sää­dän­töä niin, että konkurs­sin tehnyt yrit­täjä pääsee nykyistä nopeam­min takai­sin jaloil­leen. Yrit­tä­mään uudel­leen.

Sosi­aa­li­tur­vaa­kin on uudis­tet­tava niin, että se kannus­taa teke­mään. Teke­mi­sen pitää aina olla kannat­ta­vam­paa kuin joute­no­lon. Minä haluan, että meillä on sosi­aa­li­turva, joka tunnis­taa myös yrit­tä­jän. Tässä halli­tuk­sessa päätimme, että yrit­tä­jien puoli­sot pääse­vät jatkossa palkan­saa­jien työt­tö­myys­tur­van piiriin. Nyt uskal­taa rakas­tua yrit­tä­jään!

Arvoi­sat kuuli­jat, voimme säilyt­tää hyvin­voin­timme vain, jos yhä useampi suoma­lai­nen on töissä. Meidän ei tarvitse kysellä itsel­tämme, missä tällä halli­tus­kau­della synty­neet 120 000 uutta työpaik­kaa ovat. Ja me kaikki tiedämme, että yrityk­sistä ne uudet työpai­kat löyty­vät myös tule­vai­suu­dessa.

Hyvät yrit­tä­jät,

Olen maalan­nut tänään teille omaa visio­tani Suomesta. Suomesta, jossa saa tehdä. Suomesta, jossa luote­taan ihmi­siin ja heidän kykyynsä tehdä. Te tiedätte, että tarjolla on myös toisen­lai­nen vaih­toehto. Suomi, jossa ei saa tehdä. Se on Suomi, jossa teidät yrit­tä­jät ja yrityk­set nähdään pääasiassa yhdessä roolissa: maksu­mie­hinä ja -naisina. Se on Suomi, jossa eletään kädet kyynär­päitä myöten tule­van suku­pol­ven taskuissa, velaksi. Se Suomi ei ole talou­del­li­sesti itse­näi­nen.

Tilas­tot kerto­vat meille, että yrit­tä­jät ovat aiem­paa kasvu­ha­kui­sem­pia, inno­va­tii­vi­sem­pia, kansain­vä­li­sem­piä ja koulu­te­tum­pia. Myös nuorilla on ennen näke­mä­tön into yrit­tä­jyy­teen. Olen varma, että ilman yrit­tä­jyyttä ja siihen yhdis­ty­vää osaa­mista, luovuutta ja rohkeutta uudet tekno­lo­giat jäävät valjas­ta­matta, uudet yrityk­set ja työpai­kat luomatta, uuden aika­kau­den lupauk­set lunas­ta­matta.

Siksi Suomi, jossa saa tehdä, on minulle ainoa vaih­toehto.

Olemme pääs­seet tässä pienessä maassa aika pitkälle – ja pitkälti teidän yrit­tä­jien ansiosta. Kiitos teille, että olette valin­neet yrit­tä­jyy­den. Ilman teitä ja aiem­pia yrit­tä­jä­pol­via me emme olisi nyt tässä. Minä tiedän, että me pääsemme vielä pidem­mälle. Se onnis­tuu, kun Suomessa SAA TEHDÄ. Aion tehdä kaik­keni, jotta te saatte tehdä ja jotta te saatte yrit­tää.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.11.2024

Sote-palve­luita ei voi pelas­taa pelas­ta­matta taloutta

Kansan­edus­taja Oskari Valto­lan pitämä kokoo­muk­sen ryhmä­puhe väli­ky­sy­myk­seen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen pelas­ta­mi­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kun Orpon halli­tus aloitti työnsä, Suomi

19.11.2024

Ukrai­nan tuen on jatkut­tava yhä päät­tä­väi­sem­pänä, voimak­kaam­pana ja yhte­näi­sem­pänä

Tuhat päivää. Tuhat pitkää päivää ja yötä Ukraina on tais­tel­lut vapau­tensa puolesta julmaa aggres­siota vastaan. Ukraina tais­te­lee länsi­mais­ten arvo­jen puolesta.

13.11.2024

Kokoo­mus tukee Suomen osal­lis­tu­mista Naton rauhan ajan tehtä­viin

Kansan­edus­taja Jarno Limnél­lin ryhmä­pu­heen­vuoro puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2025. Nato-jäse­­nyy­­temme myötä jätimme taakse soti­laal­li­sen liit­tou­tu­mat­to­muu­den

Skip to content