Päämi­nis­teri Orpon puhe kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa 25.8.2023, Espoossa
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. (Kuva: Ukrai­nan presi­den­tin kans­lia)

Hyvät ystä­vät, kokoo­mus­lai­set,

Tervei­siä Ukrai­nasta. Kirjoi­tin tätä puhetta pommi­suo­jassa Kiovassa. Häly­tys ohjuk­sista annet­tiin useissa Ukrai­nan kaupun­geissa. Sota on kaikille ukrai­na­lai­sille toti­sinta totta. Jatku­vat häly­tyk­set teke­vät iskut myös arki­seksi asiaksi monelle paikal­li­selle. Elämän täytyy jatkua, vaikka siree­nit käske­vät tyhjen­tä­mään katuja.

Yöju­nan saavut­tua Kiovan lähis­tölle vierai­limme ensim­mäi­senä Irpi­nin kaupun­gissa, Buchan naapu­rissa. Ennen sotaa tätä aluetta olisi voinut verrata lähinnä Espoon Tapio­laan. Irpi­niin suoma­lai­set ovat raken­ta­neet Suomi-taloja, jotka ovat tila­päi­nen koti yli 200 ukrai­na­lai­selle kotinsa menet­tä­neelle. Suomi auttaa konkreet­ti­sesti. Paikal­li­set olivat myös sitä mieltä, että Suomen lahjoit­ta­mat talot ovat laadul­taan kaupun­gin parhaita.

Venä­jän teke­mään hävi­tystä eivät Suomi-talot tieten­kään korvaa. 

Kuten jo keski­viik­kona Ukrai­nassa pitä­mäs­säni lehdis­tö­ti­lai­suu­dessa sanoin, minusta tuntuu käsit­tä­mät­tö­mältä, että joku ryhtyy sellai­seen väki­val­taan ja hyök­käyk­seen. Siksi meidän on toimit­tava.

Kiovassa tapa­sin ensi töik­seni presi­dentti Zelens­kyiä. Keskus­telu oli väli­töntä. Zelens­kyi on hyvin suora­pu­hei­nen persoona.

Kävimme läpi Ukrai­nan tarpeita puolus­tus­taan varten. Erityi­sesti tykistö, ammuk­set ja ilma­tor­junta ovat Ukrai­nalle nyt keskei­siä. Ukraina tarvit­see ilma­tor­jun­taa voidak­seen suojata paitsi kaupun­ke­jaan ja kansa­lai­si­aan mutta myös kaupal­li­sia reit­tejä, kuten vilja­kul­je­tuk­sia Mustal­la­me­rellä. 

Toin Zelens­kyille uuti­sen Suomen 18. asea­pu­pa­ke­tista, josta teemme päätök­sen pian. Paketti on kool­taan samaa luok­kaa kuin aiem­mat, ja sisäl­tää Ukrai­nan kipeästi tarvit­se­maa mate­ri­aa­lia.

Suomi on yksi Ukrai­nan suurim­pia tuki­joita suhteessa talou­temme kokoon, ja tämä on oikein, sillä Ukrai­nan tais­telu on myös meidän tais­te­luamme. Se on tais­te­lua kansain­vä­li­sen oikeu­den ja Euroo­pan turval­li­suus­jär­jes­tyk­sen puolesta. Se on tais­te­lua demo­kra­tian puolesta. 

Ystä­vät,

On myös Suomen ja Euroo­pan etu, jos löydämme Ukrai­nan kanssa keinot syven­tää puolus­tus­teol­lista yhteis­työ­tämme. Suomella on tässä osaa­mista, ja voimme osaa­mis­tamme tarjota ja myydä. Ukraina hyötyy saamalla huip­pu­ta­son kalus­toa, Suomi taas saamalla työpaik­koja ja tuloja. 

Koko Euroo­pan on herät­tävä puolus­tus­tar­vik­kei­den tuotan­non vauh­dit­ta­mi­seen. Jahkai­luun ei ole enää aikaa, ja tuotan­non hitaus on ollut petty­mys. Nyky­tah­dilla ammus­tar­vetta ei voida kattaa Ukrai­nassa. Miten sitten mahdol­li­sen krii­sin laajen­tuessa?

Ja vaikka sota päät­tyisi – kuten se jossain vaiheessa tulee päät­ty­mään – meidän täytyy ottaa tästä  oppia. Ukraina järjes­tää syksyllä kaupal­li­set messut puolus­tus­tar­vi­ke­val­mis­ta­jille. Kannus­tan kaik­kia suoma­lai­sia puolus­tus­teol­li­suu­den toimi­joita tart­tu­maan tilai­suu­teen ja osal­lis­tu­maan tähän vien­ti­työ­hön.

Olen nosta­nut EU-kokouk­sissa esille, että Euroo­pan on nostet­tava tuke­aan Ukrai­nalle. Vain niin sota saadaan päät­ty­mään nopeam­min. Kun Ukrai­naan toimi­te­taan EU:n laajui­sella sitou­muk­sella ammuk­sia ja aseita, myös puolus­tus­teol­li­suus saa signaa­lin siitä, että tilauk­sia tulee ja kapa­si­tee­tin kasvat­ta­mi­nen kannat­taa.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Venä­jän hyök­käys­so­dan alka­mi­sesta tuli eilen kulu­neeksi puoli­toista vuotta. Krimin valtauk­sesta on kulu­nut paljon enem­män aikaa. Kaik­kein pahinta on turtu­mi­nen ja unoh­ta­mi­nen. Siksi Ukrai­nassa vierailu ja Ukrai­nasta puhu­mi­nen on niin tärkeää. Kärsi­myk­sen ja toisaalta urheu­den näke­mi­nen omin silmin, kansan sinnik­kyys jatkaa arke­aan ilma­hä­ly­tys­ten keskellä, ne vain vahvis­ta­vat tahtoamme auttaa. 

Talven tullen Suomi voi tarjota Ukrai­nalle myös merkit­tä­vää osaa­mista talvi­so­dan­käyn­nistä. Talven tulo herät­tää kuiten­kin huolia. Se tarkoit­taa mahdol­lista uutta ener­gia­va­jetta ja pysäh­ty­neitä rinta­ma­lin­joja – sekä siten aikaa Venä­jälle linnoit­tau­tua syvem­mälle asemiin. 

Pimeys keskellä talvea on karu asia. Leik­kaus­sa­lit, liikenne, kaikki arki­nen elämä ja toisaalta elin­tär­keät toimin­not tarvit­se­vat valoa. Sähkö­kat­kot ovat hengen­vaa­ral­li­sia, ja ne ukrai­na­lai­set halua­vat vält­tää. Siksi Suomi on valmis tarjoa­maan osaa­mis­taan ener­giain­fra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sessa ja puhtaan ener­gian tuotan­nossa.

Ystä­vät,

Myös Ukrai­nan jälleen­ra­ken­nuk­sesta täytyy puhua. Jälleen­ra­ken­nus antaa ukrai­na­lai­sille näky­män huomi­seen.

Jälleen­ra­ken­nus myös tarjoaa suoma­lai­sille yrityk­sille merkit­tä­vän liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suu­den. Raken­nus­sek­tori, puhdas ener­gia, digi­taa­li­saa­tio, koulu­tusyh­teis­työ. Esimer­kiksi näillä sekto­reilla Suomella on tarjota maail­man­luo­kan ratkai­suja. Ja niitä ukrai­na­lai­set toivo­vat. Vanhan tuhou­tu­neen infra­struk­tuu­rin tilalle voidaan raken­taa uutta ja parem­paa, mikä tukee myös Ukrai­nan moder­ni­saa­tio- ja demo­kra­tia­ke­hi­tystä. 

Haluamme yksi­tyi­sen ja julki­sen sekto­rei­den välistä vahvaa yhteis­työtä jälleen­ra­ken­nuk­sessa. Siksi halli­tus on päät­tä­nyt, että ulko­mi­nis­te­riössä nimi­te­tään erityi­nen henkilö koor­di­noi­maan Suomen osal­lis­tu­mista Ukrai­nan jälleen­ra­ken­nus­pon­nis­te­lui­hin. Hän tulee toimi­maan tiiviissä yhteis­työssä yrity­se­lä­män kanssa. 

Ukrai­nan tilanne on osoit­ta­nut myös sen, että kaik­keen tulee varau­tua. Suomi on logis­ti­sesti haas­ta­vassa paikassa. Tätä­kin tulee tarkas­tella tark­kaan ja miet­tiä, miten eri tilan­teissa – joita emme toki toivo – takaamme maamme huol­to­var­muu­den. Siksi meidän täytyy kiin­nit­tää uuden­laista huomiota esimer­kiksi Rail Baltican kaltai­siin euroop­pa­lai­siin liiken­ne­hank­kei­siin, joiden kautta vienti ja muu tuotanto voi kulkea.

Myös rauhan on jokin päivä tultava. Siksi sitä täytyy suun­ni­tella jo nyt. Zelens­kyin aloit­teesta Ukraina valmis­te­lee niin sanot­tua rauha­na­loi­tetta ja huip­pu­ko­kousta kestä­vän rauhan raken­ta­mi­seen. Suomi tukee tätä työtä. Tavoit­teena on oltava kestävä rauha. Sellai­nen, joka kunnioit­taa Ukrai­nan suve­re­ni­teet­tia. Sellai­nen rauha on myös Suomen kaltai­sen pienen valtion etu. 

Ukrai­nalle on raken­net­tava uskot­tava polku EU:n ja Naton jäse­nyyk­siin. Tarvit­semme Euroo­passa vahvan liit­tou­man maita, jotka vastus­ta­vat Venä­jän uhkaa. Ukraina on osoit­ta­nut kyvyk­kyy­tensä.

EU-komis­sio ilmoit­taa loka­kuussa valmis­tu­vassa rapor­tis­saan Ukrai­nan ja muiden ehdo­kas­mai­den jäse­nyys­pro­ses­sien etene­mi­sestä ja edel­ly­tyk­sistä aloit­taa viral­li­set neuvot­te­lut. On selvää, että teke­mistä riit­tää, mutta me tuemme Ukrai­naa myös niissä refor­meissa, joita se matkal­laan tarvit­see. Ukrai­nan paikka on Euroo­passa.

Vierai­lin Ukrai­nassa myös Ukrai­nan päämi­nis­te­rin ja parla­men­tin puhe­mie­hen luona. Kun astuin täysis­tun­to­ta­liin, kansan­edus­ta­jat antoi­vat spon­taa­nit aplo­dit Suomelle, kiitok­sena Suomen tarjoa­masta avusta. Hetki oli hieno. 

Vierai­lulla parla­ment­tiin halusin osoit­taa Ukrai­nan kansan ja koko yhteis­kun­nan merki­tystä sota­pon­nis­te­luissa. Yhte­näi­sen kansan voimin Suomi­kin voitti vaikeu­det omien tais­te­lui­densa aikana.

Kokoo­mus­lai­set,  

Viime aikoina olemme pitä­neet paljon puheita ja osoit­ta­neet tahtomme uudis­taa Suomea. Meidän tehtä­vämme on raken­taa Suomea niin, että olemme jatkossa vauraam­pia ja parem­massa turvassa kuin nyt. Me voimme oppia myös Ukrai­nan puolus­tus­kamp­pai­lusta. Maamme ovat kohdan­neet toisensa monissa histo­rian sauma­koh­dissa. Kansa­kun­nan luja tahto on Ukrai­nan paras puolus­tus, varmisti Suomen itse­näi­syy­den talvi­so­dassa ja johti myös vauras­tu­mi­seen ja hyvän kier­tee­seen sotien jälkeen. 

Tätä tahtoa ja mielen lujuutta tarvit­semme myös nyt. Euroo­passa sodi­taan raainta sotaa sitten toisen maail­man­so­dan, ja talou­den näky­mät synk­ke­ne­vät. Suomi on turvassa, mutta emme voi herpaan­tua. Yhteis­kun­tamme ongel­mat ovat aitoja. Meidän täytyy varmis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme selviy­ty­mi­nen myös tule­vai­suu­teen, toimi­taan nyt, omilla ehdoil­lamme, ilman ulkoista pakkoa.

Ystä­vät,

Ryhdy­tään siis töihin.

Kiitos.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa