Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Hyvät minis­te­ri­ryh­män jäse­net, hyvät median edus­ta­jat, hyvät kuuli­jat, on ilo avata poliit­ti­nen syksy Rova­nie­mellä! 

Valit­simme Lapin kokous­pai­kaksi syystä: sekä turval­li­suus- että elin­kei­no­po­liit­ti­sesti pohjoi­sen merki­tys on kasva­nut enti­ses­tään. Pohjoi­sessa Suomessa on kaik­kea, mitä maail­malla nyt jano­taan: puhdasta luon­toa, puhdasta ener­giaa, vettä, kaivan­nai­sia, turis­mia. 

Ennen kaik­kea täällä on upea yrit­tä­mi­sen henki, joka näkyy Lapin elin­voi­mana. Tämä henki pitää saada päälle koko maassa. Ei jäädä paikal­leen. Silloin meillä on Suomena asiat parem­min kuin nyt.

Suomen talou­den tilanne on edel­leen heikko. Mikään yllä­tys tämä ei meille ole, tiesimme tilan­teen jo ennen vaaleja. Siksi olemme tehneet sen, mitä pitää: halli­tus­neu­vot­te­luissa sovimme 6 miljar­din sopeu­tuk­sesta. Kun se ei riit­tä­nyt, sovimme 3 miljar­din lisä­so­peu­tuk­sista. Ja jos tarve vaatii, sovimme lisä­sääs­töistä.  

Tilan­teen vaka­vuu­desta kertoo se, että halli­tuk­sen määrä­tie­toi­sista toimista huoli­matta ensi vuonna meno­jen ja tulo­jen välillä on 12 miljar­din euron kuilu. Hyvin­voin­tia­luei­den paisu­vat menot ovat meille yksi suurim­mista ongel­mista, siitä ei päästä mihin­kään. Inves­toin­nit ja kasvu eivät ole lähte­neet vielä kunnolla liik­keelle. Se näkyy heiken­ty­neenä työl­li­syy­tenä ja vero­tu­lo­jen uupu­mi­sena. Velkaan­tu­mi­sen kasvu ei ole tait­tu­nut. 

Johto­pää­tös tästä ei kuiten­kaan ole se, että halli­tus olisi tehnyt liian vähän tai vääriä asioita. Halli­tus­oh­jel­man tavoite velkaan­tu­mi­sen kasvun tait­ta­mi­sesta tällä vaali­kau­della ei ole karan­nut. Me lupa­simme kään­tää suun­nan – ja siitä me pidämme kiinni.

Suoma­lais­ten elin­taso ei ole kasva­nut 15 vuoteen. 15 vuodessa on kasva­nut vain julki­sen sekto­rin velka, 100 miljar­dia. Edel­li­nen halli­tus ei edes yrit­tä­nyt tehdä meno­jen paisu­mi­selle mitään. Rahaa on –poli­tiik­kaa tehtiin, vaikka rahaa ei ollut.  On epä-älyl­listä, että nyt oppo­si­tiossa samat puolu­eet vastus­ta­vat paitsi velkaan­tu­mista myös jokaista halli­tuk­sen uudis­tusta velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­seksi. 

Halli­tus on jo saanut tulosta aikaan: ilman halli­tuk­sen teke­miä sopeu­tus­toi­mia velkaa joudut­tai­siin ensi vuonna otta­maan 4000 miljoo­naa enem­män kuin nyt. Summa vastaa yli 800 000 keski­tu­loi­sen suoma­lai­sen valtiolle vuodessa maksa­mia veroja. 

Halli­tus­oh­jel­man keskei­nen ajatus on, että talou­den perusta on laitet­tava kuntoon. Tässä­kin olemme saaneet tulosta aikaan: olemme kunnos­ta­neet talou­den perus­taa uudis­ta­malla työmark­ki­noita, sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tusta sellai­seksi, että työtä kannat­taa ottaa vastaan ja yrit­tä­jät uskal­ta­vat sitä tarjota. Kun perusta on kunnossa, pääsemme talous­kas­vun käyn­nis­tyessä siihen aiem­paa parem­min kiinni. 

Nopea­liik­kei­sessä maail­massa pitkien proses­sien sietä­mi­nen on joskus haas­ta­vaa. Yhteis­kun­nal­li­nen muutos ei tapahdu sillä hetkellä, kun edus­kunta hyväk­syy lakie­si­tyk­sen. Monet halli­tuk­sen toimeen­pa­ne­mista päätök­sistä vaikut­ta­vat nopeasti, kuten esimer­kiksi hallin­toon tehtä­vät mitta­vat sääs­töt, virka­kunta vähe­nee. Tois­ten päätös­ten vaiku­tuk­set tule­vat viiveellä. 

Siksi muutok­sen teke­mi­nen vaatii sitkeyttä. Se vaatii kärsi­väl­li­syyttä.  On jakset­tava pitää iso kuva mielessä ja tavoite kirk­kaana silloin­kin, kun jokaista yksit­täistä toimea arvos­tel­laan ja johto­pää­tök­siä onnis­tu­mi­sista ja epäon­nis­tu­mi­sista jaetaan pika­vauh­tia. Näin halli­tus on toimi­nut.

Halli­tus on sitou­tu­nut viemään Suomen kestä­vän kasvun uralle. Ja sitä me teemme, päätös kerral­laan. 

Vaikka talou­den tilanne on vaikea, myös virkoa­mi­sen merk­kejä on näky­vissä. 

Kaikilla toimia­loilla luot­ta­mus talou­teen on paran­tu­nut. Myös kulut­ta­jien luot­ta­mus on hieman vahvis­tu­nut ja osto­voima para­ne­massa. Asun­to­kauppa on piris­ty­mässä, ja asun­to­lai­no­jen kysyntä on alka­nut elpyä. Korko­jen lasku rohkai­see toteut­ta­maan jäissä olleita kodin­vaih­toai­keita ja helpot­taa monen arkea. Samalla yritys­ten patou­tu­nei­den inves­toin­tien voi odot­taa pääse­vän nyt liik­keelle. Se antaa toivoa tule­vasta. Tämän­het­kis­ten ennus­tei­den mukaan talous­kasvu vahvis­tuu ensi vuoden puolella. 

Voim­meko siis luvata suoma­lai­sille, että parem­mat ajat ovat pian edessä? Emme voi. Ensi vuoden budjetti on koko halli­tus­kau­den tiukin sääs­tö­bud­jetti. Julki­nen sektori on paisu­nut liian suureksi kanto­ky­kyymme nähden. Sitä on pienen­net­tävä, jotta pystymme turvaa­maan palve­lut. 

Mitä sitten voimme luvata? 

Voimme luvata, että halli­tus tekee edel­leen uudis­tuk­sia, jotka vahvis­ta­vat talou­temme perus­taa, luovat edel­ly­tyk­siä kasvulle ja työl­li­syy­delle ja sitä kautta suoma­lais­ten elin­ta­son para­ne­mi­selle.  Voimme luvata, että tiukas­sa­kaan talou­del­li­sessa tilan­teessa emme tingi Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­desta.

Venäjä jatkaa hyök­käys­so­taansa Ukrai­nassa ja aggres­sio­taan länttä kohtaan. Me olemme valp­paina ja varau­dumme. Tuemme Ukrai­naa. Ukraina tais­te­lee meidän, koko Euroo­pan puolesta. 

Koulu­tuk­sesta ja osaa­mi­sesta huoleh­ti­mi­nen taas on tule­vai­suu­den raken­ta­mista. Siksi lisäämme perus­o­pe­tuk­seen viik­ko­tun­teja, oppi­laille yksi­löl­listä tukea ja eri puolille Suomea uusia tohto­reita. 

Tuoreet uuti­set työl­li­syy­den kehi­tyk­sestä eivät ilah­duta. Mutta päät­tä­väi­syyttä ne lisää­vät. 

Halli­tus on tehnyt yrit­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi merkit­tä­viä uudis­tuk­sia.  Meidän on jatket­tava uudis­tuk­sia, jotka paran­ta­vat Suomen houkut­te­le­vuutta inves­toin­tiym­pä­ris­tönä, rohkai­se­vat yrityk­siä otta­maan riskiä ja kasva­maan ja työl­lis­tä­mään. Sillä vain työn ja yrit­tä­mi­sen kautta luomme kestä­vää hyvin­voin­tia ja turvaamme suoma­lai­sille tärkeät palve­lut, hyvät koulut, sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut ja hoivan. 

Tänä syksynä tuomme useita työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia edus­kun­taan. Yksi tärkeim­mistä on esitys paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­sestä. Jous­ta­vuu­den lisää­mi­nen tarkoit­taa, että yrityk­semme ovat entistä kette­räm­piä muut­tu­vissa tilan­teissa. Ja että ne pysty­vät paitsi turvaa­maan työpaik­koja myös rohkais­tu­vat lisää­mään niitä. 

Työte­ki­jät ovat yritys­ten tärkein voima­vara. Jokai­nen järkevä yrit­täjä ymmär­tää, että yritys menes­tyy silloin, kun sillä on hyvä henki­löstö ja työpai­kalla on hyvä ilma­piiri. Kun paikal­li­nen sopi­mi­nen tuodaan työpai­koille, henki­lös­töllä pitää olla riit­tä­västi tietoa yrityk­sen tilan­teesta. Henki­lös­tön ja johdon väli­nen yhteis­työ ja avoin tiedon­kulku ovat edel­ly­tyk­siä paikal­li­sen sopi­mi­sen onnis­tu­mi­selle.

Yksi osa luot­ta­muk­sen lisää­mistä työpai­koilla on henki­lös­tön edus­tus yritys­ten hallin­nossa. Suomessa nyky­lain­sää­däntö vaatii henki­lös­tön hallin­toe­dus­tuk­sen joko yrityk­sen johto­ryh­mässä, halli­tuk­sessa tai hallin­to­neu­vos­tossa vähin­tään 150 työn­te­ki­jän yrityk­sissä. Tätä rajaa haluamme laskea.

Muissa pohjois­maissa on hallin­toe­dus­tuk­sessa edetty pidem­mälle, ja siitä on saatu pääosin hyviä koke­muk­sia. Luot­ta­mus ja yhteis­työ työpai­koilla ovat paran­tu­neet, kun henki­lös­tön edus­ta­jia on otettu vahvem­min mukaan eri hallin­toe­li­miin.

Siksi halli­tus haluaa nyt vahvis­taa työn­te­ki­jöi­den äänen kuulu­mista myös suoma­lai­silla työpai­koilla. 

Halli­tus­oh­jel­massa tode­taan, että hallin­toe­dus­tusta arvioi­daan puoli­vä­li­rii­hessä ensi keväänä. Tätä arvioin­tia varten halli­tus nimeää selvi­tys­hen­ki­lön sekä aset­taa ensi vuoden alusta kolmi­kan­tai­sen työryh­män valmis­te­le­maan uudis­tusta. 

Uskon vahvasti, että hallin­toe­dus­tuk­sen kehit­tä­mi­nen on olen­nai­nen pari paikal­li­selle sopi­mi­selle. Vastak­kai­na­set­te­lun sijaan tarvit­semme sopi­mista. Siksi halli­tus käyn­nis­tää hallin­toe­dus­tuk­sen uudis­ta­mi­sen jo tänä syksynä.

Olen ilolla pannut merkille, miten kovasti myös oppo­si­tiosta perään­kuu­lu­te­taan kasvun vahvis­ta­mista. 

Kasvua Suomi tarvit­see. Yksin sääs­tä­mällä ja vero­tusta kiris­tä­mällä Suomi ei nouse. Kasvun vauh­dit­ta­mi­nen on yksi halli­tuk­sen tärkeim­mistä tehtä­vistä.  

Halli­tus­oh­jelma on kasvun ohjelma: muok­kaamme lukui­sin konkreet­ti­sin keinoin maape­rää kasvulle suotui­sam­maksi. Suju­voi­tamme luvi­tusta, järjes­tämme palve­luita yhden luukun -peri­aat­teen mukai­sesti, varmis­tamme puhtaan ja edul­li­sen ener­gian saan­nin kaik­kialla Suomessa, lisäämme ydin­voi­maa, teemme histo­rial­li­sen suuret panos­tuk­set tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. 

Halli­tus panos­taa raitei­siin ja teihin yhteensä 3 miljar­dia. Kesä-Suomessa liik­ku­neet ovat voineet omin silmin havaita, että väyliä korja­taan ja uutta asvalt­tia tulee tien pintaan joka puolella Suomea. Täällä pohjoi­sessa kunnos­te­taan ensi vuonna esimer­kiksi VT 21:tä Ailak­ka­lahti-Kilpis­järvi-osuu­della. Tornio-Kolari-ratao­suu­den sähköis­tyk­sen suun­nit­telu käyn­nis­tyy.

Kevään kehys­rii­hessä päätimme myös muun muassa uudesta vero­hy­vi­tyk­sestä suurille teol­li­sille inves­toin­neille. Lisää päätök­siä kasvu­toi­mista teemme viimeis­tään halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hessä. 

Tosia­sia on, että tarvit­semme vielä enem­män rohkeita, ennak­ko­luu­lot­to­mia ja konkreet­ti­sia kasvun kiih­dyt­ti­miä. Olen jo luvan­nut käyn­nis­tää työn, jonka tavoit­teena on avoi­min mielin hakea uusia keinoja Suomen veto­voi­man kasvat­ta­mi­seksi ja inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seksi. 

Haas­tan koko kansan­lai­syh­teis­kun­nan, yrit­tä­jät ja eri alojen asian­tun­ti­jat mukaan ideoi­maan. 

Uusia kasvua­vauk­sia on syytä odot­taa myös jokai­selta puolu­eelta. Odotan, että oppo­si­tion vaih­toeh­to­bud­je­teista löytyy tänä syksynä runsaasti konkreet­ti­sia esityk­siä vaih­toeh­dot­to­man voivot­te­lun sijaan. Halli­tus on valmis viemään eteen­päin hyviä esityk­siä, tuli­vat ne sitten oikealta tai vasem­malta.

Olemme jo tehneet paljon, lähtö­koh­dat ovat kunnossa. Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set pärjätä globaa­lissa kilpai­lussa puhtaan siir­ty­män inves­toin­neista. Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set nousta teko­ä­lyn hyödyn­tä­mi­sessä maail­man kärkeen. Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set tuot­teis­taa inno­vaa­tioita vien­ti­tuot­teiksi. 

Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set päästä kiinni kasvuun, jota Suomi kipeästi tarvit­see. 

Täällä Lapissa on jo vuosia sitten ymmär­retty, että inves­toin­nit ja kasvu eivät voi jäädä työn­te­ki­jä­pu­lasta kiinni. Lapissa on totuttu asioi­maan ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den kanssa esimer­kiksi hotel­leissa, ravin­to­loissa ja ruoka­kau­poissa. 

On selvää, että tarvit­semme lisää kansain­vä­li­siä osaa­jia raken­ta­maan Suomen tule­vaa menes­tystä. The Econo­mist –lehti analy­soi tuoreessa nume­ros­saan laajaa kyse­ly­tut­ki­musta muut­to­ha­luk­kuu­desta: ilah­dut­ta­vaa on, että ulko­maa­lai­set osaa­jat koke­vat Suomen houkut­te­le­vaksi. 

Toivon, että tämä tosia­sia saavut­taa viimein­kin ihan jokai­sen: Suomi ei sulje oviaan teke­viltä ja osaa­vilta ihmi­siltä. Ei sulje. 

Suomea ei palvele sellai­nen maahan­muut­to­kes­kus­telu, jossa puurot ja vellit jatku­vasti sekoi­te­taan. Toivon, että tämä asia tulisi nyt selväksi: 

Kyllä: halli­tus tekee kiris­tyk­siä huma­ni­taa­ri­seen maahan­muut­toon. 

Kyllä: haluamme estää turva­paik­ka­jär­jes­tel­män väärin­käy­tön. 

Kyllä: lisäämme työpe­räistä maahan­muut­toa. 

Halli­tus­oh­jel­massa on lukui­sia toimen­pi­teitä työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­seksi. Olemme viimei­sen vuoden aikana panos­ta­neet suju­viin ja nopei­siin käsit­te­ly­ai­koi­hin oles­ke­lu­lu­vissa. Tavoit­teena on, että erityis­asian­tun­tija saa luvan viikossa, ja muun työpe­rus­tei­sen oles­ke­lu­lu­van 30 päivässä. Tämän vuoden touko­kuussa työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lupa käsi­tel­tiin keski­mää­rin 27 vuoro­kau­dessa, kun vuotta aikai­sem­min käsit­te­ly­aika oli jopa 80 vuoro­kautta. 

Autamme yrityk­siä ratko­maan osaa­ja­pu­laa panos­ta­malla kohden­ne­tusti tuki­toi­mia kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin suju­voit­ta­mi­seen vali­tuista kump­pa­nuus­maista Intiasta, Brasi­liasta, Filip­pii­neiltä ja Viet­na­mista.  

Esitämme, että ylem­män korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­nut ulko­maa­lai­nen saa pysy­vän oles­ke­lu­lu­van Suomeen kieli­tai­tonsa toden­net­tu­aan. 

On kohtuul­li­nen vaati­mus, että Suomeen työn perässä muut­tava pystyy elät­tä­mään itsensä ja perheensä. Jos oles­ke­lee maassa työpe­räi­sellä oles­ke­lu­lu­valla, täytyy oles­ke­lu­lu­valle olla myös peruste – työsuhde. Niin sanottu 3 tai 6 kuukau­den sääntö uudel­leen työl­lis­ty­mi­selle on käytössä myös muissa Pohjois­maissa ja EU-maissa. Näissä maissa se ei ole ollut työpe­räi­sen maahan­muu­ton hidaste. 

Tästä uudis­tuk­sesta puhut­taessa unoh­tuu usein mainita, että samaan aikaan kun selkey­tämme sään­töjä, takaamme työn­te­ki­jöille laajem­mat mahdol­li­suu­det hakea töitä. Nykyi­sin työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­valla Suomessa oleva työn­te­kijä voi vaih­taa työnan­ta­jaa vain samalla alalla, jolle lupa on myön­netty. Jatkossa ulko­maa­lai­nen työn­te­kijä voi samalla luvalla hakea töitä myös aloilta, joiden on koko Suomessa toden­nettu kärsi­vän työvoi­ma­pu­lasta. Tavoit­teena on siis paitsi edis­tää työvoi­man saata­vuutta myös tukea ulko­maa­lai­sen työn­te­ki­jän uudel­leen­työl­lis­ty­mistä Suomessa. 

Suomen maaku­vaan voi jokai­nen vaikut­taa. Yksi mahdol­li­suus on nostaa esiin niitä toimia, joita Suomi nyt tekee työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­seksi.

Edessä on työn­täy­tei­nen poli­tii­kan syksy. 

Olemme tehneet ja teemme aktii­vi­sesti töitä, jotta uuden EU-komis­sion agen­dalta löyty­vät meille tärkeät asiat. Tämä on oma iso koko­nai­suu­tensa ja Suomelle merkit­tävä.

Elämme epävar­massa ajassa. Sota Ukrai­nassa, Lähi-idän tilanne, Yhdys­val­tain vaalit, mahdol­li­set uudet krii­sit – kaikki nämä heijas­tu­vat myös maail­man­ta­lou­teen ja sitä kautta meihin. 

Emme jää sivusta seurai­le­maan, miten asiat kehit­ty­vät. 

Halli­tus on toimeen­pa­no­ky­kyi­nen ja toimin­ta­ky­kyi­nen. Halli­tus­oh­jel­maan vali­tut linjauk­set ja toimet ovat olleet oikeita, ja niitä viemme eteen­päin. Pystymme myös toimi­maan äkil­li­sissä tilan­teissa. Sopeu­tamme lisää, jos tilanne sitä vaatii. Lisäämme kasvu­toi­mia.

Tavoit­teemme on varmis­taa, että suoma­lai­silla on työtä ja toimeen­tu­loa. Että hyvin­voin­tia riit­tää myös tule­ville suku­pol­ville ja että Suomi pärjää silloin­kin, kun maail­malla myrs­kyää. Siksi meidän vastuumme ja velvol­li­suu­temme on lait­taa omat asiamme parhaa­seen mahdol­li­seen kuntoon. Tätä työtä nyt jatkamme, päät­tä­väi­sinä. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa