Pienituloisen asialla
Julkaistu:
Kahdessa ensimmäisessä budjetissa näiden kolmen pienituloisen ryhmän asemaa onkin parannettu roimasti. Olemme laittaneet näiden pienituloisten toimeentulon parantamiseen enemmän rahaa kahdessa vuodessa kuin kolme edellistä hallitusta laittoi kahdessatoista vuodessa yhteensä.
Oppositiosta kuulee jatkuvasti väitteitä, että nimenomaan tämä hallitus olisi heikentänyt pienituloisen asemaa. Monesti väitteitä on ryyditetty keksityllä stereotypialla, että sinivihreähallitus ei voi olla sosiaalinen ja, että sosiaalisuus on monopolisoitu vasemmistopuolueille. Mietin mihinkähän todellisuuteen nämä väitteet pohjautuvat? Tosiasioita voi tarkastella vaikkapa euroissa. Tarkastellaan päätösten vuositason kustannuksia. Se on lahjomaton mittari siitä, paljonko näiden pienituloisten toimeentuloon on päätetty antaa uutta rahaa kokonaisuudessaan. Kun kolme edellistä hallitusta paransivat kahdessatoista vuodessa eläkeläisten, opiskelijoiden ja minipäivärahoilla elävien toimeentuloa päätöksillään 288 miljoonalla eurolla, niin nyt jo kahdessa vuodessa heidän toimeentuloonsa on laitettu 823 miljoonaa euroa lisää.
Eläkeläisten ostovoima kasvaa ennätysvauhtia
Kokoomus lupasi vaaliohjelmassaan eläkeläisille parantaa eläkkeiden ostovoimaa kahdella tavalla: nostamalla kansaneläkettä 20 eurolla sekä laskemalla eläkeläisen veroasteen kaikilla tulotasoilla enintään palkansaajan tasolle.
Mitä eläkeläisten hyväksi sitten on tehty kahdessa ensimmäisessä budjetissa? Vuoden 2008 budjetissa nostettiin kaikkien kansaneläkkeitä 20 eurolla. Tämän kustannus on vuositasolla 154 miljoonaa euroa. Samalla 75 prosenttia kansaneläkkeistä nousi vielä toisella 20 eurolla kuntien kalleusluokitusten poiston myötä. Tämän kustannus oli 114 miljoonaa euroa.
Eläkeläisten verotusta on laskettu kahdessa budjetissa valtavasti, jopa viisi prosenttiyksikköä. Tämä on tehty uudistamalla eläketulovähennystä. Näin pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä veroaste laskisi enintään palkansaajien tasolle. Vuoden 2008 uudistuksen kustannus oli 200 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjetissa uudistuksia jatkettiin. Eläketulovähennykseen tehtiin uusi alennus tuloveronalennuksen vaikutusten kompensoimiseksi. Samalla korjattiin joitakin eläkeläispuolisoita koskenut epäkohta veroasteessa. Näiden kustannukset olivat 225 miljoonaa euroa.
Eläkeläisten toimeentuloa on yhteensä kahdessa vuodessa parannettu jo 693 miljoonaa euroa. Vastaava summa punamultahallitukselta neljässä vuodessa oli 95 miljoonaa. Lipposen kakkoshallituksen summa oli 75 miljoonaa euroa ja Lipposen ykkösen pyöreät nolla euroa. Eläkeläisten toimeentuloon on siis laitettu kahdessa vuodessa yli neljä kertaa enemmän kuin kolme edellistä hallitusta laittoi kahdessatoista vuodessa yhteensä.
Eläkeläisten ostovoima onkin siten historiallisesti kasvanut tämän hallituksen aikana yhtä nopeasti ja nopeamminkin kuin palkansaajilla, vaikka palkankorotukset ovat olleet erityisen korkeat ja eläkeläisten palkansaajaa korkeampi inflaatio on otettu huomioon.
Yhdelläkään eläkeläisellä ei enää veroaste ole korkeampi kuin saman verran tienaavalla palkansaajalla, kuten Kokoomus lupasikin ja ensimmäisenä sitä vaati. Itse asiassa valtaosalla eläkeläisistä veroaste on nyt pienempi. Esimerkiksi noin 1500 euroa kuukaudessa eläkettä saavan veroaste on tippunut 24 prosentista 19 prosenttiin. Sen suuruisesta eläkkeestä jää 75 euroa kuukaudessa enemmän käteen Kirjoituksen lopussa olevat taulukot näyttävät miten eläkeläisten verotus on muuttunut sinivihreän hallituksen toimesta.
Opiskelijoiden toimeentuloon tarpeelliset korotukset
Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen on ollut kokoomuksen tavoite. Opiskeluajan toimeentulolla ja valmistumisajoilla on selvä yhteys. Opiskelijoiden opintorahaan ei ollut tehty yleiskorotusta viiteentoista vuoteen. Viime syksynä kerralla tehty 15 prosentin nosto paransi esimerkiksi korkeakouluopiskelijan kuukausittaista tuloa noin 40 eurolla. Sen kustannus oli 70 miljoonaa euroa.
Myös vapaan tulon rajaa, puolison tulojen merkityksen poisto ja verotuksen opintorahavähennyksen korotus ovat parantaneet opiskelijoiden toimeentuloa. Yhteensä näiden kustannukset ovat sinivihreän hallituksen kahden vuoden aikana olleet 89 miljoonaa euroa.
Taas voidaan verrata kolmen edellisen hallituksen kahdentoista vuoden aikana tekemiin päätöksiin. Lipposen ensimmäinen hallitus ainoastaan leikkasi opintorahaa. Lipposen toisen hallituksen parannusten kustannukset olivat 43 miljoonaa ja punamullan 46 miljoonaa euroa. Edelliset kaksi hallitusta tekivät siis parannuksia opiskelijoiden opintososiaaliseen asemaan 89 miljoonalla eurolla kahdessatoista vuodessa. Nykyinen hallitus on siis jo kahdessa vuodessa tehnyt saman verran parannuksia kuin kaksi edellistä yhteensä.
Minimipäivärahoilla eläville jättikorotukset
Entä sitten minimipäivärahoilla elävät? Minimiäitiyspäivärahaa, - isyyspäivärahaa ja ? sairauspäivärahaa korotettiin sinivihreän hallituksen toimesta vuoden alusta noin 170 eurolla kuukaudessa. Sen kustannus oli 41 miljoonaa euroa. Lipposen ensimmäisen hallituksen aikaan ei korotuksia tehty. Lipposen toinen teki 1,36 euron päiväkorotuksen. Sen kustannus oli noin 10 miljoonaa euroa. Punamultahallitus korotti päivärahoja 3,75 euroa päivässä, jonka kustannus oli 19 miljoonaa euroa. Nykyinen hallitus on siis nostanut minimipäivärahojakin selvästi enemmän kuin kolme aiempaa hallitusta yhteensä.
Kokoomuksen arvoihin kuuluu keskeisenä välittäminen. Se tarkoittaa erityisen hyvän huolen kantamista niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Sinivihreä hallitus on toteuttanut tuota välittämistä parantamalla heikoimmassa asemassa olevien asemaa jo kahdessa vuodessa moninkertaisesti verrattuna kolmeen edelliseen hallitukseen yhteensä. Tulenkin lähinnä surulliseksi kun kuulen tuulesta temmattuja väitteitä, että tämä hallitus tai Kokoomus olisi heikentänyt pienituloisen asemaa. Työ ei tietenkään lopu tähän. Hallitus onkin jo tehtyjen korotusten lisäksi päättänyt nostaa pienimpiä eläkkeitä vielä reilusti lisää kuluvalla vaalikaudella takuueläkkeen avulla. Lisäksi myös minimipäivärahat ja lapsilisät sidotaan indeksiin vielä tämän hallituksen toimesta. Välittäminen ei ole vääriä väitteitä vaan reiluja tekoja heikompiosaisten puolesta.
Jyrki Katainen
Oheinen artikkeli ilmestyi 20.2.2009 (MTV3):
http://www.mtv3.fi/uutiset2008/nettivieras.shtml?katainen