Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista

Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista

Julkaistu:

Seinä­joen Kokoo­mus­nais­ten 100-vuotis­juh­la­se­mi­naa­rissa 17.3.2019 Seinä­joella puhu­nut edus­kun­nan puhe­mies Paula Risikko muis­tutti, että Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi mies­ten rinnalle on ollut ainut­laa­tuista.

”On kuiten­kin hyvä muis­taa, että naisen asema ja oikeu­det eivät ole annet­tuja, vaan saavu­tettu kovan työn tulok­sena. Ja edel­leen niiden eteen pitää tehdä työtä. Muun muassa tule­vat edus­kun­ta­vaa­lit ovat mahdol­li­suus vaikut­taa naisen asemaan”, muis­tutti Risikko.

Suomi oli edel­lä­kä­vijä maail­massa, kun vuonna 1906 tuli voimaan nais­ten ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus ja vaali­kel­poi­suus. Suoma­lai­set naiset nouse­vat monissa muis­sa­kin kansain­vä­li­sissä vertai­luissa kärki­pää­hän.

Talous­lehti The Econo­mist julkaisi helmi­kuussa 2019 kansain­vä­li­sen nais­ten­päi­vän kunniaksi vertai­lun, ns. ”lasi­kat­toin­dek­sin”. Se mittasi, missä maassa naisilla on parhaat mahdol­li­suu­det tasa-arvoi­seen työelä­mään. Indek­sissä tarkas­tel­tiin muun muassa korkea­kou­lu­tusta, osal­lis­tu­mista työvoi­maan, palk­kaa, äitiys­lo­mia ja lasten­hoi­don kustan­nuk­sia. Suomi sijoit­tui vertai­lussa neljän­neksi Ruot­sin, Norjan ja Islan­nin jälkeen.

World Econo­mic Foru­min Global Gender Gap -vertai­lussa vuodelta 2018 Suomi sijoit­tui puoles­taan neljän­neksi, 149 maan joukosta. Maita vertail­tiin nais­ten työelä­mä­osal­lis­tu­mi­sen, koulu­tuk­sen, tervey­den ja poliit­ti­sen osal­lis­tu­mi­sen osalta. Ykkö­senä oli Islanti, Norja toisena ja Ruotsi kolman­tena.

Risi­kon mukaan nais­ten yhteis­kun­nal­li­sen ja työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen on mahdol­lis­ta­nut myös lain­sää­däntö. Tästä esimerk­kinä Risikko mainitsi päivä­hoi­to­lain.

”Lain­sää­dän­nön lisäksi on tarvittu perin­tei­sen työn- ja vastuun­jaon muutok­sia perheissä ja työelä­mässä”, Risikko sanoi.

Naiset ovat jo pitkään toimi­neet aktii­vi­sesti myös monissa kansa­lais­jär­jes­töissä ja yhdis­tyk­sissä.

”Yhteis­kun­nal­li­sessa osal­lis­tu­mi­sessa piilee­kin nais­ten vaikut­taja-aseman ”pihvi” tänä­kin päivänä. Siihen, että meillä on naiset vahvasti edus­tet­tuina työpai­koilla, yritys­ten johdossa, tiede­maa­il­massa, järjes­töissä, kunta- ja valta­kun­nan poli­tii­kassa, tarvi­taan nais­ten aktii­vi­suutta.

Mutta tarvi­taan myös vastuun­ja­koa miehiltä ja ymmär­rystä yhteis­kun­nalta, jotta tämä on mahdol­lista”, summasi puhe­mies Risikko.

Lisä­tie­toja:

Paula Risikko, puh. 050 5113107

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.10.2024

Meille kaikki valtuu­te­tut ovat sanka­reita – Kokoo­muk­sen kampanja nostaa esille valtuu­tet­tu­jen ison arvon

Kokoo­mus on käyn­nis­tä­nyt kampan­jan, jonka tavoit­teena on osoit­taa arvos­tusta kaikille niille, jotka osal­lis­tu­vat yhteis­ten asioi­den hoitoon kunnissa ja alueilla.  

19.7.2024

Kokoo­muk­sen mepit tärkei­siin tehtä­viin euro­par­la­men­tissa

Kokoo­muk­sen mepit saivat merkit­tä­viä vastuu­teh­tä­viä. Kuvassa vasem­malta Henna Virk­ku­nen, Pekka Toveri, Mika Aaltola ja Aura Salla. Kokoo­muk­sen kesä­kuussa vali­tut neljä

17.7.2024

Puolue­ko­kouk­sen 2024 hyväk­sy­miä aloit­teita

Kokoo­muk­sen puolue­ko­kous järjes­tet­tiin Tampe­reella 14.-16.6.2024. Tässä koot­tuna joita­kin kiin­nos­ta­via nostoja hyväk­sy­tyistä aloit­teista. Lisäksi lopussa muutama poiminta puolue­ko­kouk­sen hyväk­sy­mistä lausu­mista. Lasten­suo­je­lua

Skip to content