Risikko: Sote-uudistus edellyttää järeitä toimia
Julkaistu:
?Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa on olennaista pitää kiinni perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhdistämisestä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi tarvitaan enemmän kuin pikkuviilauksia, rakenteitakin on uudistettava?, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkossa vahvojen peruskuntien vastuulla. Poikkeuksena on mahdollista perustaa kuntien yhteinen sote-alue.
?Julkisuudessa on keskusteltu siitä, että maassamme on jatkossakin paljon pieniä kuntia. Siitä huolimatta on pidettävä huolta, että esimerkiksi perus- ja erikoistason tehtävät yhdistetään mahdollisimman laajasti?, ministeri Risikko painottaa.
Risikon mukaan haavoittuvimmat ryhmät kuten pienituloiset vanhukset, muistihäiriöistä kärsivät, vammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät, työttömät, syrjäytyneet nuoret ja köyhät lapsiperheet jäävät nykyisin joko kokonaan vaille tarpeenmukaisia palveluja tai joutuvat odottamaan niitä liian kauan.
?Nykytilanteessa palvelujen käyttäjät kärsivät palvelujen pirstaleisuudesta, viiveistä ja väliinputoamisesta. Tähän on saatava muutos.?
Myös taloudellisia voimavaroja ja henkilöstöä voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti ja tasapainoisesti, kun perustason ja erikoistason palveluja integroidaan.
?Nyt erikoissairaanhoito laskuttaa omansa suoritteiden perusteella kunnilta ja perusterveydenhuollossa joudutaan säästämään. Se näkyy hoitojonoina ja henkilökuntapulana. Kuitenkin ennaltaehkäisevä ja pitkäjänteinen kansanterveystyö on juuri sitä, mihin voimavaroja pitää suunnata enemmän?, ministeri Risikko toteaa.
Erittäin tärkeä tulevaisuuden kysymys on ikääntyneiden palvelujen uudistaminen. Niiden suunnitelmallinen kehittäminen ja voimavarojen hallittu lisääminen tarpeen kasvaessa vaatii kantokykyä ja yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien välillä.
Risikon mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja madaltamalla ja päällekkäisyyksiä purkamalla voidaan parantaa työvoiman riittävyyttä.
?Isommassa kokonaisuudessa työnantajalla on enemmän resursseja palkata työntekijöitä ja huolehtia riittävistä henkilöstömääristä. Työolosuhteita pystytään kehittämään pitkäjänteisesti, kun laajempi osa palveluista on saman toimijan vastuulla. Henkilöstöllä on parempi mahdollisuus osaamisensa käyttämiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä monipuoliseen työnkuvaan?, Risikko arvioi.
Tiiviimmässä yhteistyössä paranevat myös konsultaatiomahdollisuudet, eikä potilaita tarvitse siirrellä niin paljon. Lisäksi yhtenäisiä tietojärjestelmiä voidaan kehittää tehokkaammin ison kokonaisuuden sisällä.
Yhteystiedot: erityisavustaja Ulla-Mari Heinola, p. 050 537 4945