Suomen ulko­po­li­tii­kan arvo­pohja koos­tuu ihmi­soi­keuk­sien, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen, demo­kra­tian ja tasa-arvon edis­tä­mi­sestä kaikessa kansain­vä­li­sessä toimin­nas­samme. Näiden mahdol­li­sim­man vahva yleis­maa­il­mal­li­nen toteu­tu­mi­nen luo pohjaa kestä­välle rauhalle ja vakau­delle. Siksi Suomen on syytä painot­taa ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kas­saan arvo­jen ja ihmi­soi­keuk­sien merki­tystä.

Ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­seen pohjau­tuva sään­tö­pe­räi­nen maail­man­jär­jes­tys tarjoaa kiis­tatta Suomelle liik­ku­ma­ti­laa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia etujemme ajami­seksi. Kun puhumme kansain­vä­li­sen poli­tii­kan suurista kehi­ty­stren­deistä ja suur­val­ta­kil­pai­lun kiih­ty­mi­sestä, emme kuiten­kaan voi sivuut­taa arvo­ris­ti­rii­to­jen lisään­ty­mistä.

Ihmi­soi­keuk­sien, tasa-arvon ja demo­kra­tian kehit­ty­mi­nen kulke­vat käsi­kä­dessä. Ihmi­soi­keus­po­liit­ti­sen selon­teon arvion mukaan ihmi­soi­keus- ja demo­kra­tia­ti­lanne on jo pitkään heiken­nyt kymme­nissä valtioissa ja oikeus­val­tio­ke­hi­tyk­seen kohdis­tuu voima­kasta kysee­na­lais­ta­mista. Free­dom House -tutki­mus­lai­tok­sen mukaan vuosi 2021 oli 15. peräk­käi­nen vuosi, kun demo­kra­tia taan­tuu maail­man­laa­jui­sesti. Useat muut­kin demo­kra­tian tilaa arvioi­vat kansain­vä­li­set tutki­mus­lai­tok­set vahvis­ta­vat tämän kehi­tys­suun­nan.

Myös koro­na­pan­de­mia on osoit­ta­nut, miten samoissa olosuh­teissa osa valtioista on jyrken­tä­nyt otet­taan ihmi­soi­keuk­sien kustan­nuk­sella, kun osa taas antaa mahdol­li­suu­den kritiik­kiin ja oikeuk­sien puolus­ta­mi­seen. Vahvis­tu­nut auto­ri­taa­ri­suus näkyy maail­malla muun muassa sanan­va­pau­den ja kansa­lais­toi­min­nan tukah­dut­ta­mi­sena sekä eten­kin nais­ten ja vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien polke­mi­sena. Näemme eräissä EU:n jäsen­mais­sa­kin huoles­tut­ta­vaa kehi­tystä.

Todis­tamme myös, miten toiminta kansain­vä­lis­ten ihmi­soi­keus­vel­voit­tei­den heiken­tä­mi­seksi on aiem­paa suorem­paa eri poli­tii­kan näyt­tä­möillä. Esimer­kiksi Kiina, Venäjä ja joukko muita ihmi­soi­keuk­sien yleis­maa­il­mal­li­suutta kysee­na­lais­ta­via valtioita ovat lisän­neet keski­näistä yhteis­työ­tään YK:n ihmi­soi­keus­e­li­missä.

Emme voi sivuut­taa ihmi­soi­keuk­sien merki­tystä niin isoilta kuin pienil­tä­kin tuntu­vissa asioissa saatikka niiden heiken­ty­mistä maan­tie­teel­li­sesti lähellä tai kaukana olevissa paikoissa. Kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten takaa­mat ihmi­soi­keu­det eivät ole asioita, joita meidän tulee vain edis­tää. Vali­tet­ta­vasti yhä useam­min kyse on siitä, miten niiden asemaa puolus­te­taan.

Arvoista ja ihmi­soi­keuk­sista puhu­mi­nen ei ole millään tavalla risti­rii­dassa kansal­lis­ten etujen painot­ta­mi­sen kanssa. Ihmi­soi­keu­det on helppo nähdä koven­tu­neessa maail­massa pehmeinä asioina. Demo­kra­tioilla on kuiten­kin suoje­lua vaati­via etuja. Arvo­jen merki­tystä osana kansain­vä­li­sen poli­tii­kan agen­daa korosti Yhdys­val­tain presi­dentti Joe Bide­nin viime joulu­kuussa kool­le­kut­suma demo­kra­tioi­den huip­pu­ko­kous.

Peli­paik­koja kansain­vä­li­sen arvo­poh­jai­sen yhteis­työn edis­tä­mi­seksi kannat­taa­kin hakea aktii­vi­sesti. Suomelle keskei­sim­piä alus­toja ihmi­soi­keuk­sien edis­tä­mi­seksi ovat ennen kaik­kea Yhdis­ty­neet kansa­kun­nat, Euroo­pan unioni, Euroo­pan neuvosto sekä yhteis­työmme kump­pa­nei­den kanssa. On erityi­sen arvo­kasta, että Suomi toimii YK:n ihmi­soi­keus­neu­vos­ton jäse­nenä vuosina 2022-2025. Tälle työlle on annet­tava täysi tuki.

Oman tilai­suu­tensa tarjoaa Suomen lähes­tyvä Etyj-puheen­joh­ta­juus­kausi ja Helsin­gin päätös­asia­kir­jan juhla­vuosi 2025. Vuoden 1975 Helsin­gin kokouk­sessa käsi­tel­tiin isoin osin geopo­liit­ti­sia turval­li­suus­ky­sy­myk­siä, mutta myös ihmi­soi­keuk­sia. Juhla­vuo­den ja Suomen puheen­joh­ta­juus­kau­den lähes­ty­mi­nen voisi­vat tarjota laajan poliit­ti­sen agen­dan, johon voisi sisäl­tyä muis­tu­tus kansain­vä­lis­ten ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ten voimas­sao­losta.

Meidän tulisi myös pohtia aiem­paa lähei­sem­pää yhteis­työtä Pohjois­mai­den välillä, joissa on pitkät perin­teet ihmi­soi­keuk­sien puoles­ta­pu­hu­jina. Voisiko yhteis­poh­jois­mai­sesta toimin­nasta löytyä tilaa uusille aloit­teille, joilla voisimme edis­tää yleis­maa­il­mal­lis­ten arvo­jen toteu­tu­mista?

Meillä Suomessa on koke­musta siitä, miten demo­kraat­ti­set insti­tuu­tiot, ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen ja oikeus­val­tio­pe­ri­aate ovat rauhan ja kehi­tyk­sen edel­ly­tys. Siksi demo­kra­tiaa on tuet­tava siellä, missä sille tarjou­tuu mahdol­li­suuk­sia ja suojel­tava erityi­sesti siellä, missä se on uhat­tuna. Näin ajatel­tuna Suomen­kin turval­li­suu­den varjelu alkaa­kin rajo­jemme ulko­puo­lelta, arvo­jemme puolus­ta­mi­sesta kansain­vä­li­sesti.

Ihmi­soi­keus­po­liit­ti­nen selon­teko, kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro, kansan­edus­taja Saara-Sofia Sirén

Lisää sisältöä samassa kategoriassa