Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon pääsyä.

Väes­tön ikään­ty­mi­sen ja koro­na­pan­de­mian jättä­män hoito­ve­lan myötä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin kohdis­tuu ennen koke­ma­ton paine. Hoito­jo­not ja odotusa­jat ovat paikoin kohtuut­to­man pitkiä ja palve­lui­hin pääsy on vaikeu­tu­nut. Hoita­jista, lääkä­reistä, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä ja muista ammat­ti­lai­sista on pulaa koko maassa.

Sote-palve­lui­den ongel­miin ei ole yhtä yksin­ker­taista ratkai­sua. Siksi halli­tus pyrkii ratko­maan ongel­maa monin keinoin.

Nopeana toimen­pi­teenä halli­tus korotti Kela-korvauk­sia tuntu­vasti vuoden alusta alkaen. Vuoden­vaih­teessa yleis- ja erikois­lää­kä­rin Kela-korvaus­taksa nousi­vat 8 eurosta 30 euroon läsnä­vas­taa­no­toilla ja 25 euroon video­vas­taa­no­toilla. Hammas­lää­kä­rin perus­tut­ki­muk­sen korvaus­taksa nousi 15,50 eurosta 30 euroon. Psykiat­rien vastaan­ot­to­jen korvaus­tak­sat nousi­vat 30–40 euroon riip­puen vastaan­o­ton pituu­desta. Myös psyko­te­ra­pioi­den korvaus­tak­soja nostet­tiin.

Halli­tus­kau­den aikana Kela-korvauk­siin ohja­taan yhteensä 500 miljoo­naa euroa lisä­ra­haa. Kyse on merkit­tä­västä panos­tuk­sesta suoma­lais­ten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin talou­del­li­sesti vaikeina aikoina.

Kun osa ihmi­sistä siir­tyy Kela-korvaus­ten koro­tuk­sen myötä yksi­tyis­ten terveys­pal­ve­lui­den asiak­kaiksi, hoito­jo­not ja odotusa­jat helpot­ta­vat julki­sella puolella. Kaik­kein eniten julki­sen tervey­den­huol­lon hoito­jo­no­jen purka­mi­sesta hyöty­vät ne ihmi­set, joille julki­set terveys­pal­ve­lut ovat ainoa vaih­toehto.

Toisin kuin julki­sessa keskus­te­lussa usein anne­taan ymmär­tää, Kela-korvauk­sista hyötyy merkit­tävä osa suoma­lai­sista. Korvauk­sia sai vuonna 2022 yhteensä 2,3 miljoo­naa suoma­laista eli hieman yli 40 prosent­tia väes­töstä.

Miksi hoito­jo­noja pure­taan juuri Kela-korvauk­sia nosta­malla?

Halli­tus­neu­vot­te­luissa pyrit­tiin löytä­mään mahdol­li­sim­man nopea ja hoitoa tarvit­se­vien näkö­kul­masta mahdol­li­sim­man vaikut­tava keino hoitoon pääsyn turvaa­mi­seksi. Siksi päädyimme Kela-korvaus­ten nosta­mi­seen. Valmis­te­lun aikana on esitetty myös kritiik­kiä, miksi rahoja ei anneta mieluum­min suoraan hyvin­voin­tia­lueille. Syitä tähän on aina­kin kaksi.

Nykyi­nen hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tus­malli ei suoraan taivu vastaa­maan nope­aan hoito­jo­no­jen purkuun. Toinen – ja suoma­lais­ten hoitoon pääsyn näkö­kul­masta vielä keskei­sempi – syy on se, että ensi vuoden budjet­tiin vara­tulla 65,3 miljoo­nalla eurolla tuskin olisi yhtä näky­vää ja konkreet­tista vaiku­tusta hoito­jo­noi­hin, mikäli rahoi­tus olisi ohjattu hyvin­voin­tia­lueille. Siksi muiden keino­jen ohella on tärkeää pikem­min­kin helpot­taa hyvin­voin­tia­lueille kohdis­tu­vaa painetta ja tehdä sellai­sia ratkai­suja, joilla on jokai­sen suoma­lai­sen näkö­kul­masta suurin mahdol­li­nen hyöty.

Valmis­te­lussa uusi Kela-korvaus­malli

Nyt tehtä­vät koro­tuk­set tule­vat olemaan voimassa tässä muodos­saan vuoden. Parhail­laan valmis­tel­laan uutta, entistä parem­paa Kela-korvaus­mal­lia. Työryh­män työ on ajoi­tettu niin, että uusi Kela-korvaus­malli tulisi voimaan vuoden 2025 alusta.

Olemme alusta asti pitä­neet edel­ly­tyk­senä, että hyöty Kela-korvaus­ten noususta kuuluu asiak­kaille. Siksi uuden Kela-korvaus­mal­lin valmis­te­lun yksi lähtö­kohta on varmis­taa, ettei Kela-korvaus­ten nousu valu yksi­tyis­lää­kä­rien vastaan­ot­to­jen korkeam­piin hintoi­hin. Lisäksi Kela seuraa hintoja ja on luvan­nut julkis­taa sovel­luk­sen, jossa kuka tahansa pääsee helposti vertai­le­maan hintoja.

Myös lasten ja nuor­ten neurop­sy­kiat­rista kuntou­tusta vahvis­te­taan

Vuoden alussa myös neurop­sy­kiat­ri­sesti oirei­le­vien lasten ja nuor­ten harkin­nan­va­rai­nen Kela-kuntou­tus saa lisä­ra­hoi­tusta. Halli­tus­oh­jel­massa kuntou­tuk­seen varat­tiin 20 miljoo­nan euroa. Budjet­ti­rii­hessä halli­tus kasvatti rahoi­tusta vielä 5 miljoo­nalla eurolla, jolloin lisä­ra­hoi­tus on yhteensä 25 miljoo­naa euroa.

Lisä­raha tulee todella tarpee­seen. Sen ansiosta kuntou­tusta voidaan järjes­tää nykyistä useam­malle lapselle ja nuorelle, jolla on neurop­sy­kiat­ri­sia haas­teita, esimer­kiksi ADHD, ADD tai autis­mi­kir­jon häiriö. Tuen ja kuntou­tuk­sen tarve on kasva­nut. Moni perhe on jäänyt arjes­saan liian yksin. Tämä huoli on kuultu.

Halli­tus­oh­jel­man mukai­sesti halli­tus kiin­nit­tää erityistä huomiota neurop­sy­kiat­ri­sesti oirei­le­vien lasten palve­lui­hin, heidän perhei­densä tukeen, oirei­den nope­aan diag­no­soin­tiin ja avun piiriin pääsyyn.

Kirjoit­taja on sosi­aa­li­tur­va­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa