Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sato­nen: Puoluei­den on yhdessä etsit­tävä ratkaisu turval­li­suu­den ja oikeus­lai­tok­sen toimin­nan varmis­ta­mi­seksi

Sato­nen: Puoluei­den on yhdessä etsit­tävä ratkaisu turval­li­suu­den ja oikeus­lai­tok­sen toimin­nan varmis­ta­mi­seksi

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jan Arto Sato­sen puhe edus­kun­nassa talous­ar­vio 2015 lähe­te­kes­kus­te­lussa 16.9.2014

Arvoisa puhe­mies,

Usein unoh­tuu, että Suomi on maail­man parhaita maita elää ja yrit­tää. Me kaikki muis­tamme Newswee­kin 2010 vertai­lun, jossa olimme maail­man paras maa. Melkein mittari kuin mittari näyt­tää meille kärki­si­joja.

Samalla meillä on yli 350 000 työtöntä. Talous on taan­tu­nut kaksi edel­listä vuotta. Tälle vuodelle ennus­te­taan nolla­kas­vua ja ensi vuodelle kitu­liasta. Vien­timme, inves­toin­nit tai BKT:mme ei ole palau­tu­nut vielä­kään vuoden 2008 tasolle. Globaali taan­tuma ei ollut syytämme, mutta kriisi paljasti todel­li­set ongel­mamme. Vertai­lu­maat ovat toipu­neet meitä paljon parem­min.

Miten voi olla, että kilpai­lu­ky­ky­ver­tai­lu­jen kärkeen sijoit­tuva maa ei pärjää oikeassa maail­man­ta­lou­den kilpai­lussa? Olemme kuin huippu-urhei­lija, joka pärjää kunto­tes­teissä, mutta ei pärjää kentällä. Poten­ti­aa­limme ei tällä hetkellä reali­soidu.

Liian moni työpaikka on siir­ty­nyt ulko­maille. Yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set ovat Suomessa kohon­neet vuodesta 2000 yli 35 % kun esimer­kiksi Saksassa nousu on vain 10 %. Tilanne korjaan­tuu vain pitkällä aika­vä­lillä tuot­ta­vuutta nosta­malla, paikal­lista sopi­mista lisää­mällä ja palk­ka­mal­tilla, joka on onneksi jo aloi­tettu.

Huono talou­del­li­nen tilanne heijas­tuu väki­sin myös julki­sen sekto­rimme rahoi­tuk­seen. Kestä­vyys­vaje on jopa 10 miljar­dia. Pitkit­tyes­sään nämä ongel­mat uhkaa­vat hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme perus­teita.

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­mus haluaa varmis­taa, että Suomi on jatkos­sa­kin maa, jossa kave­ria ei jätetä. Tähän ajat­te­luun kuuluu myös yksi­lön vastuu itses­tään ja lähim­mäi­sis­tään. Paik­kamme maail­man kärjessä on tullut ahke­ralla työllä ? ja paikka siellä pitää ansaita joka päivä. Suomea pitää uudis­taa, jotta meillä on tule­vai­suu­des­sa­kin toimi­vat perus­pal­ve­lut kuten tervey­den­huolto ja perus­koulu.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä tämä budjetti vastaa osal­taan ajan­koh­tai­siin haas­tei­siimme.

Valtion velkaan­tu­mi­nen vähe­nee kolme miljar­dia, 7,4:stä 4,5:een miljar­diin. Budje­tin loppusum­maa ei ole yksi­kään halli­tus sitten Paavo Lippo­sen ensim­mäi­sen saanut laske­maan kahtena vuonna peräk­käin - nyt sen tekee Stub­bin ensim­mäi­nen. Tämä on budje­tin suurin saavu­tus.

Vasem­malla laidalla tätä­kin salia toivot­tai­siin elvy­tystä eli lisä­vel­kaan­tu­mista. Tämä ei ole kestä­vää poli­tiik­kaa. Elvyt­tää kannat­taa jos ongelma on suhdan­teel­li­nen ja elvy­tyk­seen on varaa. Suomen ongel­mat eivät ole suhdan­teel­li­sia vaan ennen kaik­kea raken­teel­li­sia. Edessä ei ole ?velat kuit­taa­vaa kasvua?. EU:n velka­kri­teeri eli 60% bkt-suhde ylit­tyy ensi vuonna. Velka­tie on kuljettu loppuun.

Kokoo­muk­sen talous­po­liit­ti­nen linja kitey­tyy kahteen asiaan: maltil­li­seen mutta määrä­tie­toi­seen sopeu­tuk­seen ja todel­li­siin raken­ne­uu­dis­tuk­siin. Budjet­ti­rii­hen yhtey­dessä täyden­net­tiin vält­tä­mä­töntä raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa. Eläke­rat­kaisu on elin­tär­keä kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­seksi. Nyt on ratkai­sun aika ja kolmi­kan­nalla näytön paikka. Mikäli sopua ei synny, halli­tuk­sen tulee toimia, kuten päämi­nis­teri on toden­nut. Lisäksi tulee jatkaa työtä suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­vyn eteen.

Meidän tulee edel­leen panos­taa myös työhy­vin­voin­tiin, jotta kaikki jaksa­vat töissä mahdol­li­sim­man hyvin.  Suomen pitää toteut­taa vielä monia merkit­tä­viä uudis­tuk­sia esimer­kiksi valtion­hal­lin­nossa, vero­tuk­sen raken­teessa ja byro­kra­tian karsin­nassa. Esimer­kiksi kuntien tehtä­vien vähen­tä­mi­nen on vält­tä­mä­töntä. Suoma­lai­sen vien­ti­teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tys­ten turvaa­mi­seksi tarvit­semme kilpai­lu­ky­kyistä ener­giaa kymme­niksi vuosiksi eteen­päin.

Arvoisa puhe­mies,

Tarvit­semme erit­täin kipeästi myös kasvu­pa­nos­tuk­sia. Suomen vahvuu­det ovat korkeassa osaa­mi­sessa, tutki­muk­sessa ja uusissa inno­vaa­tioissa. Kokoo­mus pitää hyvänä, että tutki­muk­seen ja korkea­kou­lu­tuk­seen esite­tyt lisä­leik­kauk­set päätet­tiin budjet­ti­rii­hessä perua. Ei ole viisasta sääs­tää sieltä, mistä uuden kasvun pitäisi alkaa.

Emme saa myös­kään unoh­taa osaa­mi­sen vank­kaa kivi­jal­kaa, laadu­kasta perus­kou­luamme. Halli­tus löysi yhtei­sen ratkai­sun luopu­malla oppi­vel­vol­li­suusiän nosta­mi­sesta ja ohjaa­malla kaiken tuen sitä kipeim­min tarvit­se­ville, syrjäy­ty­mis­vaa­ran alla oleville nuorille.

Tärkeää on, että kasvua tuke­via liiken­ne­hank­keita rahoi­te­taan ympäri koko Suomen. Peri­aate on oikea: liiken­ne­hank­keet pitää sitoa järke­vään maan­käyt­töön ja kaavoi­tuk­seen, jotta niistä saadaan paras mahdol­li­nen hyöty irti. Raken­ta­mi­nen vauh­dit­tuu ja asun­to­pula kasvua­lueilla helpot­tuu. Monia elin­kei­noe­lä­mälle ja maakun­nal­li­sesti tärkeitä hank­keita käyn­nis­tyy ympäri maata. On tärkeää, että perus­in­fra toimii hyvin koko maassa.

Arvoisa puhe­mies,

Jokai­sella suoma­lai­sella pitää olla oikeus tuntea olonsa turval­li­seksi Suomessa. Kansa­lais­ten turval­li­suus ja oikeus­turva ovat valtion ydin­teh­tä­viä, joita ei voi verrata muihin valtion menoi­hin. Korkeim­man oikeu­den presi­dentti Pauliine Koskelo on toden­nut, että ?Oikeus­turva ei ole mikä tahansa julki­nen palvelu, vaan oikeus­val­tion kulma­ki­viin kuuluva perus- ja ihmi­soi­keus.? Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä yhtyy tähän näke­myk­seen.

On tosia­sia, että oikeus­lai­tok­semme ja viran­omai­semme ovat joutu­neet kovien sääs­tö­pai­nei­den kohteiksi. Oli vält­tä­mä­töntä, että halli­tus perui esimer­kiksi oikeus­lai­tok­sen toimin­ta­me­noi­hin esite­tyt lisä­sääs­töt.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä suoma­lais­ten turval­li­suus ja oikeus­turva eivät voi olla vuosit­tais­ten budjet­ti­kiis­to­jen peli­nap­pu­loita. Mieles­tämme puoluei­den on yhdessä etsit­tävä yli vaali­kausien ulot­tuva ratkaisu siihen, miten sisäi­sen turval­li­suu­den ja oikeus­lai­tok­sen toiminta turva­taan. Kokoo­mus haluaa etsiä tätä ratkai­sua ja käydä keskus­te­lut kaik­kien puoluei­den kanssa jo kulu­van syksyn aikana.

Arvoisa puhe­mies,

Stub­bin ensim­mäi­sen halli­tuk­sen budjetti on vaikei­den aiko­jen tuotos, joka kuiten­kin katsoo tule­vai­suu­teen. Talous­tal­koissa olemme vasta tien alku­päässä. Onneksi ensias­ke­leet on kuiten­kin otettu. Ensi vaali­kau­della sekä sopeu­tuk­sen, kasvu­pa­nos­ten että raken­ne­uu­dis­tus­ten tulee jatkua. Pide­tään Suomi maail­man parhaana maana!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

Skip to content