Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Eurovaaliblogit / Sauli Seittenranta: ”Lääkepula on turvallisuusuhka”

Sauli Seit­ten­ranta: ”Lääke­pula on turval­li­suusuhka”

Julkaistu:

2021 rahti­laiva tukki Suezin kana­van. 2022 Kiinan rajut koro­na­ra­joi­tuk­set johti­vat Shang­hain ja Shenz­he­nin tehtai­den ja sata­mien kapa­si­tee­tin laskuun. 2024 huthi­ka­pi­nal­lis­ten raketti-isku­jen pelossa rahti­lii­kenne Suezin kana­vassa on edel­leen noin 50 % vuoden takai­sesta. Toimi­tus­ket­jumme ovat haavoit­tu­vassa asemassa, ja haitat kansa­lai­sille ja jäsen­maille koros­tu­vat kriit­ti­sissä tava­roissa.

Monet tärkeät lääk­keemme, kuten tietyt anti­bioo­tit, tule­vat yksi­no­maan auto­ri­tää­ri­sestä Kiinasta. Edellä kuva­tut tilan­teet ovat omiaan aiheut­ta­maan toimi­tus­vai­keuk­sia, ja paikoit­tai­nen pula lääk­keistä on jo nyt arki­päi­vää. Viimeis­ten vuosien aikana saata­vuus­häi­riöi­den määrä on monin­ker­tais­tu­nut ja tämä näkyy päivit­täin lääkä­rin­työs­säni ja ihmis­ten arjessa.

“Euroop­pa­laista lääke­teol­li­suutta voidaan tukea sään­te­lyä keven­tä­mällä ja esimer­kiksi patent­tiai­koja piden­tä­mällä.”

EU:ssa on jo käyn­nis­tetty toimen­pi­teitä, joilla on tarkoi­tus ehkäistä ja lievit­tää lääke­pu­laa. EU yllä­pi­tää vuosit­tain päivi­tet­tä­vää listaa kriit­ti­sistä lääk­keistä, joita on nimetty yli 200. Kriit­ti­set lääk­keet ovat vaka­vien sairauk­sien hoitoon vakiin­tu­neita valmis­teita, joita ei voida helposti korvata toisella lääk­keellä. EU pyrkii ehkäi­se­mään ja vähen­tä­mään lääke­pu­laa muun muassa vahvis­ta­malla kriit­tis­ten lääk­kei­den toimi­tus­ket­juja ja kartoit­ta­malla mahdol­li­suuk­sia kriit­tis­ten lääk­kei­den keski­tet­tyyn varas­toin­tiin.

Toisin kuin saata­vuuson­gel­mat anta­vat ymmär­tää, euroop­pa­lai­nen lääke­teol­li­suus on voimis­saan. Se työl­lis­tää välil­li­sesti 2,7 miljoo­naa ihmistä ja sillä on hyvin merkit­tävä talou­del­li­nen vaiku­tus 44 miljar­din TKI-inves­toin­neil­laan. Euroop­pa­laista lääke­teol­li­suutta voidaan tukea sään­te­lyä keven­tä­mällä ja esimer­kiksi patent­tiai­koja piden­tä­mällä. Nämä eivät kuiten­kaan ratkaise kriit­tis­ten lääk­kei­den tuotan­to­ket­ju­jen ongel­maa, sillä euroop­pa­lai­nen lääke­teol­li­suus keskit­tyy pitkälti uusiin ja valmis­tus­tek­ni­sesti moni­mut­kai­siin lääk­kei­siin. Eniten tuotamme uusia syöpä­lääk­keitä.

“Tarvit­semme panos­tuk­sia euroop­pa­lai­seen lääkeo­ma­va­rai­suu­teen.”

Kriit­ti­set lääk­keet ovat puoles­taan pitkälti vanhoja, hyväksi todet­tuja ja käyt­töön vakiin­tu­neita valmis­teita. Kriit­tis­ten lääk­kei­den patent­ti­suo­jat ovat vanhen­tu­neet ja siten kovan hinta­kil­pai­lun myötä tuotanto on siir­ty­nyt halvem­pien tuotan­to­kus­tan­nus­ten maihin, kuten Kiinaan ja Inti­aan. Kriit­tis­ten lääk­kei­den varas­tointi jäsen­maissa ja keski­te­tysti EU:ssa on keino vält­tää aiem­min maini­tut lyhyem­mät toimi­tus­kat­kot. Kään­teet globaa­lissa turval­li­suus­ti­lan­teessa voivat kuiten­kin johtaa syvään ja pitkä­kes­toi­seen lääke­pu­laan, mikäli riit­tä­vää tuotan­toa ei saada omalle maape­rälle.

EU voi velvoit­taa alueel­laan toimi­vat yrityk­set tuot­ta­maan kriit­ti­siä lääk­keitä, mutta EU ei voi pakot­taa yrityk­siä pysy­mään alueel­laan. Jotta kriit­ti­siä lääk­keitä tuotet­tai­siin Euroo­passa riit­tä­västi, tulisi asiaa lähes­tyä kannus­ti­mien kautta. EU voisi osoit­taa suoraa tukea tähän lääke­tuo­tan­toon. Paikal­lista lääke­tuo­tan­toa voidaan tukea myös tulleja korot­ta­malla, mutta tämä olisi täys­kään­nös vuosi­kym­men­ten tullit­to­maan lääke­po­li­tiik­kaan. Tämä myös korot­taisi kyseis­ten lääk­kei­den hintaa, jonka vuoksi asiassa tulisi edetä hyvin harki­ten.

Muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa varau­tu­mi­sen tulee olla kaiken­kat­ta­vaa eikä terveys­tur­val­li­suutta voi sivuut­taa. Tarvit­semme panos­tuk­sia euroop­pa­lai­seen lääkeo­ma­va­rai­suu­teen – ihmis­ten tervey­teen ja turval­li­suu­teen.

Kirjoit­taja Sauli Seit­ten­ranta on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja lääkäri.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content