Sauli Seittenranta: ”Lääkepula on turvallisuusuhka”
Julkaistu:
2021 rahtilaiva tukki Suezin kanavan. 2022 Kiinan rajut koronarajoitukset johtivat Shanghain ja Shenzhenin tehtaiden ja satamien kapasiteetin laskuun. 2024 huthikapinallisten raketti-iskujen pelossa rahtiliikenne Suezin kanavassa on edelleen noin 50 % vuoden takaisesta. Toimitusketjumme ovat haavoittuvassa asemassa, ja haitat kansalaisille ja jäsenmaille korostuvat kriittisissä tavaroissa.
Monet tärkeät lääkkeemme, kuten tietyt antibiootit, tulevat yksinomaan autoritäärisestä Kiinasta. Edellä kuvatut tilanteet ovat omiaan aiheuttamaan toimitusvaikeuksia, ja paikoittainen pula lääkkeistä on jo nyt arkipäivää. Viimeisten vuosien aikana saatavuushäiriöiden määrä on moninkertaistunut ja tämä näkyy päivittäin lääkärintyössäni ja ihmisten arjessa.
“Eurooppalaista lääketeollisuutta voidaan tukea sääntelyä keventämällä ja esimerkiksi patenttiaikoja pidentämällä.”
EU:ssa on jo käynnistetty toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ehkäistä ja lievittää lääkepulaa. EU ylläpitää vuosittain päivitettävää listaa kriittisistä lääkkeistä, joita on nimetty yli 200. Kriittiset lääkkeet ovat vakavien sairauksien hoitoon vakiintuneita valmisteita, joita ei voida helposti korvata toisella lääkkeellä. EU pyrkii ehkäisemään ja vähentämään lääkepulaa muun muassa vahvistamalla kriittisten lääkkeiden toimitusketjuja ja kartoittamalla mahdollisuuksia kriittisten lääkkeiden keskitettyyn varastointiin.
Toisin kuin saatavuusongelmat antavat ymmärtää, eurooppalainen lääketeollisuus on voimissaan. Se työllistää välillisesti 2,7 miljoonaa ihmistä ja sillä on hyvin merkittävä taloudellinen vaikutus 44 miljardin TKI-investoinneillaan. Eurooppalaista lääketeollisuutta voidaan tukea sääntelyä keventämällä ja esimerkiksi patenttiaikoja pidentämällä. Nämä eivät kuitenkaan ratkaise kriittisten lääkkeiden tuotantoketjujen ongelmaa, sillä eurooppalainen lääketeollisuus keskittyy pitkälti uusiin ja valmistusteknisesti monimutkaisiin lääkkeisiin. Eniten tuotamme uusia syöpälääkkeitä.
“Tarvitsemme panostuksia eurooppalaiseen lääkeomavaraisuuteen.”
Kriittiset lääkkeet ovat puolestaan pitkälti vanhoja, hyväksi todettuja ja käyttöön vakiintuneita valmisteita. Kriittisten lääkkeiden patenttisuojat ovat vanhentuneet ja siten kovan hintakilpailun myötä tuotanto on siirtynyt halvempien tuotantokustannusten maihin, kuten Kiinaan ja Intiaan. Kriittisten lääkkeiden varastointi jäsenmaissa ja keskitetysti EU:ssa on keino välttää aiemmin mainitut lyhyemmät toimituskatkot. Käänteet globaalissa turvallisuustilanteessa voivat kuitenkin johtaa syvään ja pitkäkestoiseen lääkepulaan, mikäli riittävää tuotantoa ei saada omalle maaperälle.
EU voi velvoittaa alueellaan toimivat yritykset tuottamaan kriittisiä lääkkeitä, mutta EU ei voi pakottaa yrityksiä pysymään alueellaan. Jotta kriittisiä lääkkeitä tuotettaisiin Euroopassa riittävästi, tulisi asiaa lähestyä kannustimien kautta. EU voisi osoittaa suoraa tukea tähän lääketuotantoon. Paikallista lääketuotantoa voidaan tukea myös tulleja korottamalla, mutta tämä olisi täyskäännös vuosikymmenten tullittomaan lääkepolitiikkaan. Tämä myös korottaisi kyseisten lääkkeiden hintaa, jonka vuoksi asiassa tulisi edetä hyvin harkiten.
Muuttuneessa maailmantilanteessa varautumisen tulee olla kaikenkattavaa eikä terveysturvallisuutta voi sivuuttaa. Tarvitsemme panostuksia eurooppalaiseen lääkeomavaraisuuteen – ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen.
Kirjoittaja Sauli Seittenranta on kokoomuksen eurovaaliehdokas ja lääkäri.