Seniorifoorumin blogikirjoitus: Omaishoidon kipukohdat eivät ole läpäisseet päätöksenteon muuria
Julkaistu:
Ikääntyminen ja vanhuus eivät ole sairaus vaan väistämätön ja luonnollinen osa jokaisen pitkään elävän ihmisen elämänkulkua. Ikäihmisten kasvava joukko on merkki yhteiskuntamme kehityksestä ja onnistumisista. Eläkeikäiset ovat suurelta osin hyväkuntoisia ja aktiivisia ja elävät omassa kodissa ilman ulkopuolisen avun ja hoivan tarvetta.
Elämän realiteetteja kuitenkin on, että ikääntyessä vanhenemisprosessit altistavat ihmisiä sairauksille ja toiminnanvajavuuksille. Tärkeää onkin edistää tavoitteellisesti ikääntyvän väestön toimintakykyä ja terveyttä, sillä niillä on ratkaiseva vaikutus hyvinvointiin ja selviytymiseen arjessa. Tätä tavoitetta voidaan edistää kotikunnan arjessa monin tavoin. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. tavoitteellinen liikunta, asumisratkaisut, harrastusmahdollisuudet, vapaaehtoistoimintaan osallistuminen, asiakasystävällinen avustava hoivateknologia jne.
Omaiset säästävät suuria summia ikäihmisten hoitokuluissa
Tunnusomaista meille suomalaisille on läheisistä huolehtiminen. Väestötutkimuksen mukaan arviolta noin 140 000 yli 70-vuotiaan henkilön selviytyminen kotona on omaisten säännöllisen avun varassa. Ikääntyneiden omaishoito onkin paljon yleisempää kuin omaishoidon tukea saavien määrästä voi päätellä. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekee arviolta 60 000 hoitajaa ja heistä n. 48 000 saa omaishoidontukea. Tavallisimmin omaishoitaja on puolisoaan hoitava ikäihminen. Omaishoitotyötä tehdään, koska halutaan turvata rakkaan läheisen hyvinvointi mahdollistamalla kotona asuminen ja säilyttämällä hoidettavalle arjen myönteiset vaikutukset elämään.
Omaishoidon kansantaloudellinen merkitys on suuri. Jos tätä tärkeää työtä tekeviä ihmisiä ei olisi, pitäisi laitoshoito järjestää noin 60 000 ihmiselle. Omaishoitajat ovatkin kunnille suuri voimavara. Tutkimuksissa on arvioitu, että yli 70-vuotiaiden hoitomenoissa säästetään omaisten ansiosta noin 2,8 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidontukea olisikin taloudellisetsi perusteltua maksaa useammalle hoitajalle, koska tuen menot ovat vain pieni osa omaishoidolla aikaansaaduista säästöistä.
Omaishoitoa tulee kehittää
Omaishoidon kehittämiselle on edelleen tarvetta. Kuntien välillä on isoja eroja mm. omaishoidon kattavuudessa eivätkä omaishoitotilanteiden erilaisuuden huomioiminen ja yksilölliset palvelutarpeet ja niihin vastaaminen toteudu kaikin osin hyvin.
Tärkeiksi parannuskohteiksi omaishoitajat ovat nostaneet mm. todellisen mahdollisuuden vapaapäivien pitämiseen, konkreettisen ja yksilöllisen tuen varmistamisen kotikunnan palveluissa ja omaishoitajan terveydestä, hyvinvoinnista ja kuntoutuksesta huolehtimisen.
Laadukkaaseen ikäihmisten omaishoitoon samoin kuin muuhun kotihoitoon ja kotona asumiseen tulee kuulua myös sen takaaminen, että tarvittaessa siirtyminen kodista kunnan tarjoamien hoitopalveluiden piiriin tapahtuu joustavasti. Nykyisin ympärivuorokautisen hoidon kriteerit ovat monissa kunnissa niin tiukat, että osa ikäihmisitä tuntee olevansa kotona vankina ja olonsa turvattomaksi.
Omaishoitajat joutuvat tänä päivänä selviytymään arjessa ja suunnistamaan sirpaleisessa tukiviidakossa. Omaishoidon kipukohtien korjaaminen ei ole läpäissyt asenteiden ja päätöksenteon muuria. Minusta on nyt korkea aika kuulla omaishoitajien ja hoidettavien ääntä ja ymmärtää omaishoito kokonaisuutena, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä, selkeyttämistä ja yhteistä käsitystä ikäihmisten hoivan ja kuntoutuksen huomisesta. Hyvä ikääntyminen ja elämä tehdään arjessa. Se edellyttää, että ikääntyvä ihminen voi suunnitella elämäänsä eteenpäin, kokee tehneensä elämäänsä muokkaavat valinnat itse ja kokee itsensä tarpeelliseksi.
Hyvää alkanutta vuotta! Pidetään yhteyttä.
Helena Pesola
Ministeri
Seniorifoorumin puheenjohtaja
